Minne tuuli kuljettaa (kappale)
| ”Minne tuuli kuljettaa” Katri Helena | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Katri Helena | |
| Äänitetty | 12. huhtikuuta 1965 | |
| Julkaistu | 1965 | |
| Formaatti | 7” vinyyli | |
| Tyylilaji | letkajenkka | |
| Levy-yhtiö | Parlophone | |
Minne tuuli kuljettaa on Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama kappale, jolla Katri Helena osallistui Eurovision laulukilpailun Suomen karsintaan 1965 [1]. Suosittuun letkajenkka-rytmiin sovitettu laulu oli kansan suosikki, mutta raati päättää lähettää kilpailufinaaliin Viktor Klimenkon esittämän laulun ”Aurinko laskee länteen”, jonka Kärki kirjoitti Reino Helismaan kanssa [2]. Kärki oli vakuuttunut siitä, että ”Minne tuuli kuljettaa” olisi menestynyt kilpailussa Klimenkolle säveltämäänsä laulua paremmin.[3] Myös suuren yleisön samanlainen käsitys vain vahvistui loppukilpailun jälkeen, kun voittajaksi selviytyi monien mielestä hyvin ”letkajenkkamainen” ”Poupée de cire, poupée de son”.[4]
Reino Helismaan piti alun perin kirjoittaa sanat ”Aurinko laskee länteen” -kappaleen lisäksi myös tähän Kärjen sävellykseen, mutta hän ehti kuolla eikä ehtinyt kirjoittaa lauluun juuri muuta kuin otsikon ”Minne tuuli kuljettaa”. Vainio otti paikan Kärjen sanoittajana ja viimeisteli sanoitukset. [3]
Ragni Malmstén levytti kappaleen 1. helmikuuta 1965, Katri Helena 12. huhtikuuta 1965.[5] Tämä julkaistiin singlenä, ja b-puolella oli niinikään Katri Helenan laulama Kärjen-Sauvo Puhtilan ”Helsinki-letkis”.[6]
Laulun julkaisuaikoina lehdistö piti laulua muiden silloin suosittujen letkajenkkojen tapaan hyvin suomalaisena. Laulun sanojen katsottiin kuvaavan suomalaista sisua ja luonnon karuutta. Mikko S. Lehtonen katsoo laulun tarinan liittyvän topeliaaniseen suomalaisuuskäsitykseen, jossa pohjoisella luonnolla on ollut keskeinen merkitys. Hänen mukaansa sekä laulussa että topeliaanisessa puhetavassa luonto on feminiininen ankara ”äiti” (”tuuli tuutii lastaan”) ja suomalainen subjekti yleensä miespuolinen selviytyjä, mutta tässä laulussa naispuolinen. Laulun sanoitus onkin ensimmäisiä ilmentymiä Suomessa suositun kulkuriromantiikan laajentumisesta myös naissukupuolelle sopivaksi.[4][7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 572. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
- ↑ Kärki 2015, s. 561
- ↑ a b Ikävalko, Reijo: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii, s. 115. Gummerus (Jyväskylä), 1998. ISBN 951-20-5165-6.
- ↑ a b Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria, s. 265, 268, 276. Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8.
- ↑ Hakutulos kappaleelle Minne tuuli kuljettaa Suomen äänitearkisto. Arkistoitu 10.11.2011.
- ↑ Hakutulos levymerkille Parlophone par 951 (45) Suomen äänitearkisto. Arkistoitu 10.11.2011. Viitattu 6.5.2010.
- ↑ Lehtonen, Mikko: Pikku jättiläisiä. Maskuliinisuuden kulttuurinen rakentuminen, s. 99–100. Tampere: Vastapaino, 1995. (Pajalan 2006 s. 268 mukaan)