Katri Helena
Katri Helena | |
---|---|
![]() Katri Helena vuonna 1969 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Katri Helena Kalaoja |
Syntynyt | 17. elokuuta 1945 Tohmajärvi |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Katri Helena |
Laulukielet | suomi |
Aktiivisena | 1963– |
Tyylilajit | iskelmä |
Soittimet | laulu |
Levy-yhtiöt | PSO, Scandia / WMG, Hype |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|

Katri Helena (oikealta nimeltään Katri Helena Kalaoja, ent. Turunen, ent. Kalaoja-Rajala, o.s. Koistinen; s. 17. elokuuta 1945 Tohmajärvi) on suomalainen iskelmälaulaja ja yksi Suomen menestyneimmistä laulajista.
Katri Helena on levyttänyt vuoteen 2015 mennessä yli 480 laulua, julkaissut 52 albumia ja kokoelmaa, ja äänitteitä on myyty kaikkiaan yli 1,5 miljoonaa. Hän on vuoteen 2011 mennessä saanut 19 kultalevyä, neljä platinalevyä ja yhden tuplaplatinan.[1] Katri Helenan hittejä ovat muun muassa ”Anna mulle tähtitaivas”, ”Vasten auringon siltaa”, ”Mun sydämeni tänne jää”, ”Katson sineen taivaan”, ”Lintu ja lapsi”, ”Katson autiota hiekkarantaa”, ”Paloma Blanca”, ”Syysunelma”, ”Ei kauniimpaa”, ”Puhelinlangat laulaa” ja hänen itsensä säveltämä ”Joulumaa”.
UraMuokkaa
1960-lukuMuokkaa
Katri Helenan levytysura alkoi vuonna 1963 ”Poikien kuvat” -laululla. Seuraavana vuonna julkaistusta ”Puhelinlangat laulaa” -kappaleesta tuli Katri Helenan läpimurtohitti. Toivo Kärjen ja Juha Vainion ”Minne tuuli kuljettaa” jäi yleisön mieleen Eurovision laulukilpailun Suomen karsinnoista 1965.[2]
Katri Helena on kuulunut uransa aikana kolmen levy-yhtiön listoilla. Hänen uransa alkoi PSO-levy-yhtiössä vuonna 1963. Kymmenen vuoden päästä, vuonna 1973, hän siirtyi Scandiaan, joka yhdessä emoyhtiönsä Finnlevyn kanssa yhdistyi kansainväliseen Warner Music Groupiin vuonna 1993.lähde?
1970-lukuMuokkaa
Katri Helena edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa 1979 kappaleella ”Katson sineen taivaan” sijoittuen 14:nneksi.[3] Toisen kerran Katri Helena edusti Suomea vuoden 1993 loppukilpailussa kappaleella ”Tule luo” sijoittuen 17:nneksi.[4]
1970-luvun jälkeen yhteistyö kapellimestari Esa Niemisen kanssa 1980-luvulta 2000-luvulle jatkoi Katri Helenan uraa iskelmäviihteen kärkipaikoilla, muun muassa kappaleilla ”Vie minut”, ”Onnen onkija” ja ”Minä toivon”. Suurimman suosion saavutti 1990-luvun alussa julkaistu Jukka Kuoppamäen sävellys ja sanoitus ”Anna mulle tähtitaivas”, josta Katri Helenalle myönnettiin Erikois-Emma-palkinto.lähde?
2000-luvun ensikymmenMuokkaa
Vuonna 2000 Katri Helena oli osa Leidit Lavalla -kvartettia yhdessä Paula Koivuniemen, Marion Rungin ja Lea Lavenin kanssa. Vuonna 2004 Katri Helena teki Jari Sillanpään kanssa MeStarat-konserttikiertueen. Katri Helenan ja Sillanpään lavashow kiersi Suomen suurilla areenoilla. Vuonna 2007 pari teki paluun samalle lavalle, MeStarat Joulushow -kiertueen muodossa, joka myös kiersi suuria areenoita ympäri Suomen. Joulun alla 2007 Katri Helena ja Sillanpää saivat harvinaisen singlekultalevyn singlestä ”Vierellesi kaipaan”, yli 5 000 myytyä singleä.lähde? Katri Helenalle myönnettiin vuonna 2007 Pro Finlandia -mitali.[5]
Katri Helena esiintyi 20 vuotta, vuoteen 2008 saakka, Petoman-orkesterin solistina.[6] Sittemmin hänen orkesterinsa kapellimestarina toimi Arttu Takalo ja 2014 kapellimestariksi tuli Ville Riippa.lähde?
2010-lukuMuokkaa
Vuonna 2010 Katri Helena teki uuden levytyssopimuksen tamperelaisen Hype Recordsin kanssa, mutta palasi Warner Music Groupin joukkoihin 2013. Vuonna 2011 hän vaihtoi pitkäaikaisen managerinsa Lilja Kainulaisen Tommi Liimataiseen.lähde?
Helsingin kaupunginteatterissa sai elokuussa 2011 ensi-iltansa Katri Helenasta kertova musiikkinäytelmä Katri Helena – Sinivalkoinen ääni. Sen on kirjoittanut Ilpo Tuomarila, ohjannut Tiina Brännare ja pääosaa esitti Sanna Majuri.[7] Muissa rooleissa nähtiin Sinikka Sokka Bertta-äitinä, Kari Arffman Panu Rajalana ja Sami Hokkanen Timo Kalaojana.[8] Vastaava Katri Helena -musikaali sai ensi-iltansa elokuussa 2021 Vaasan kaupunginteatterissa.[9]
Syksyllä 2012 Katri Helena oli mukana Nelosella esitetyssä Vain elämää -sarjassa, jossa seitsemän kotimaista artistia esitti toistensa kappaleita.[10]
Katri Helenan 50-vuotistaiteilijajuhlaa 2013–2014 vietettiin 45:llä konsertilla ympäri Suomea.lähde?
Katri Helenan albumi Taivaan Tie julkaistiin 2014 ja se myi kultaa nopeasti.lähde? Samana vuonna hän sai Tohmajärvelle nimikkokadun nimeltään Katri Helenan raitti.[11] Vuonna 2014 Katri Helena palkittiin Iskelmä-Finlandia-palkinnolla.[12]
Katri Helena joutui jäämään vuoden 2018 kesällä sairauslomalle esiintymisistään kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi.[13] Vuonna 2019 hän teki joulukonserttikiertueen Etelä-Suomessa.[14]
2020-lukuMuokkaa
Katri Helena julkaisi joulukuussa 2021 kuuden vuoden levytystauon jälkeen oman versionsa perinteisestä joululaulusta ”Hoosianna”[15] ja esiintyi Vain elämää: Unohtumaton ilta -konsertissa Turun Logomossa.[16]
Hän lauloi teoksen ”Lintu ja lapsi” 12. maaliskuuta 2022 pidetyssä Apua Ukrainaan -konsertissa.[17] Katri Helenasta julkaistaan vuonna 2023 Elina Hirvosen kirjoittama elämäkerta.[18]
YksityiselämäMuokkaa
Katri Helena on ollut naimisissa kolmesti. Nuoruudenavioliitto Matti Turusen kanssa päättyi eroon jo Katri Helenan uran alussa.lähde?
Katri Helena oli naimisissa muusikko-säveltäjä Timo Kalaojan kanssa vuodesta 1973 tämän kuolemaan vuonna 1988 asti.[19] Heillä on kolme yhteistä lasta: Hanna (s. 1974), Maija (s. 1977) ja Juha (s. 1976),[20] joka kuoli 33-vuotiaana sairauskohtaukseen vuonna 2009.[21]
Vuonna 1997 Katri Helena avioitui kirjailija, tutkija Panu Rajalan kanssa heidän seurusteltuaan sitä ennen kolmen ja puolen vuoden ajan. Rajalan kanssa Katri Helena asui Hämeenkyrössä Kutsumukseksi nimetyssä omakotitalossaan. Liitto päättyi eroon vuonna 2004.lähde?
Katri Helena on asunut Askolassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 2006 lähtien.[22]
Kesällä 2013 Katri Helena kertoi seurustelevansa 32 vuotta nuoremman managerinsa Tommi Liimataisen kanssa.[23]
Katri Helenan äiti Bertta Koistinen kuoli 102-vuotiaana vuonna 2020.[24]
DiskografiaMuokkaa
AlbumitMuokkaa
|
|
KokoelmiaMuokkaa
- Katri Helenan parhaimmat 1 (1972)
- Katri Helenan kauneimmat (1977)
- Parhaat päältä (1978, kultalevy)
- 28 toivotuinta levytystä (1987)
- Kauneimmat rakkauslaulut (1989, kultalevy)
- Juhlakonsertti, 1990
- Laulu jää (1991)
- Parhaat (Katri Helena) (1993)
- 20 suosikkia – Puhelinlangat laulaa (1995)
- 20 suosikkia – Syysunelma (1995)
- 20 suosikkia – Anna mulle tähtitaivas (1997)
- Romanttisesti (1998)
- Musiikin tähtihetkiä (2001)
- Sydämeni laulut (4CD, 2003, kultalevy, platinalevy)
- Sydämeni laulut: neljä vuosikymmentä tähtitaivaalla (2CD, 2003)
- 30 suosikkia (2011)
- Sinivalkoinen kokoelma (2CD, 2012)
- Suuret suomalaiset / 80 klassikkoa (2CD, 2016)
EdustuksetMuokkaa
- Rostockin laulufestivaali DDR:ssä 1965 (kappaleet: ”Minne tuuli kuljettaa” ja ”Budapest”, sijoitus 4.)
- Sopotin iskelmäfestivaali Puolassa 1969 (kappale: ”Maailman pihamaat”)
- Euroviisut Jerusalemissa, Israelissa 1979 (kappale: ”Katson sineen taivaan”, sijoitus 14.)
- Euroviisut Millstreetissä, Irlannissa 1993 (kappale: ”Tule luo”, sijoitus 17.)
LähteetMuokkaa
- ↑ Tuomarila, Ilpo: Sinivalkoinen ääni. 2011. Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 18.10.2012.
- ↑ Latva, Tony: Muistathan: Suomen karsinnat 1965. 12.2.2011. Viisukuppila. Viitattu 10.12.2016.
- ↑ Suomi 1979: Katri Helena – Katson sineen taivaan. 12.10.2010. Viisukuppila. Viitattu 10.12.2016.
- ↑ Suomi 1993: Katri Helena – Tule luo. 14.8.2014. Viisukuppila. Viitattu 10.12.2016.
- ↑ Katri Helena ja Pirkko Saisio saivat Pro Finlandian. Uusi Suomi. 30.11.2007. Arkistoitu 8.12.2007. Viitattu 30. marraskuuta 2007.
- ↑ Marttila, Kalle: Musicans as entrepreneurs, s. 43. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2012.
- ↑ YLE:n radiouutiset 19. elokuuta 2011 klo 13. Toim. Janne Mällinen.
- ↑ Kinnunen, Raila: Katri Helena tarjosi nenäliinoja. Apu, 2011, 77. vsk, nro 35, s. 11. Helsinki: A-lehdet.
- ↑ Katri Helena -musikaali Vaasan kaupunginteatterissa Vaasan kaupunginteatteri. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Katri Helena, Erin, Cheek, Neumann, Jonne Aaron, Kaija Koo ja Jari Sillanpää tähdittävät Nelosen uutta musiikkiviihdeohjelmaa. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Katri Helena saa oman nimikkokadun.
- ↑ Katri Helena sai uudistetun Iskelmä-Finlandia -palkinnon. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.8.2014
- ↑ Katri Helenan sairausloman syy selvisi - kilpirauhasen vajaatoiminta pakottaa perumaan lisää keikkoja iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Koskettava paluu! Katri Helena palasi tauon jälkeen konserttilavalle - yleisössä liikututtiin kyyneliin Jorma-veljen tarinasta www.iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Iida Kantola: Katri Helenan kuuden vuoden hiljaiselo päättyi – julkaisee uuden version rakastetusta kappaleesta Ilta-Sanomat. 16.11.2021. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Katri Helena, 76, palasi keikoille: "Olen vieläkin elossa!" Hymy. 8.1.2022. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Katri Helena: Lintu ja lapsi Yle Areena. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ Katri Helena julkaisee elämäkerran: ”Havahduin ajatukseen, että haluan kertoa enemmän” www.iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Katri Helenan suuri suru: Rakkaat kuolivat. Iltalehti. 8.5.2009. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 10.4.2011.
- ↑ https://jukka.galleria.fi/kuvat/Kuuluisuuksien+hautoja/Laulajat,+muusikot,+s%C3%A4velt%C3%A4j%C3%A4t+ja+sanoittajat/Kalaoja+Timo+(21.5.1946+-+6.6.1988).JPG
- ↑ ”Katri-Helenan poika kuoli sairauskohtaukseen.” Helsingin Sanomat 6.5.2009. Viitattu 9.5.2009.
- ↑ Katri Helena rakensi itselleen paratiisin – katso
- ↑ Muusikko, kirjailija, kalakaveri... Muistatko Katri Helenan miehet? www.iltalehti.fi. Viitattu 26.3.2016. fi-FI
- ↑ Niina Enqvist: Katri Helenan Bertta-äiti kuoli 102-vuotiaana Ilta-Sanomat. 9.2.2020. Viitattu 11.1.2022.
- ↑ Poikkimäki, Anna: Katri Helenan Taivaan tie -albumi myi kultaa: "Mikä riemullinen tunne!" Iskelmä.fi. 22.5.2014. Viitattu 23.5.2014.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Katri Helena: Tähtenä taivaalla: Lauluja ja tarinoita. Toimittanut Irja Hämäläinen. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-18860-7.
- Katri Helena: Taivaan tie. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28192-4.
- Mäkelä, Janne: ”Kalaoja, Katri Helena (1945–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 720–721. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katri Helena Wikimedia Commonsissa
- Katri Helenan viralliset kotisivut
- Katri Helena Pomus.netin tietokannassa
- Yle elävä arkisto: 1970-luvun Katri Helena ei enää ollut jenkkatyttö