Wikipedia

Beslanin koulukaappaus

terrori-isku Venäjällä 2004

Beslanin koulukaappaus oli terrori-isku Beslanissa Venäjän Pohjois-Ossetiassa. Tšetšeeniterroristit tunkeutuivat beslanilaiseen kouluun 1. syyskuuta 2004 ja ottivat yli tuhat panttivankia. 3. syyskuuta 2004 venäläiset poliisit ja sotilaat tekivät rynnäkön kouluun ja ottivat sen haltuunsa. Tapahtumassa kuoli yli 330 panttivankia, joista yli puolet oli lapsia. Terroristeja kuoli 31. Lisäksi sadat muut loukkaantuivat.

Beslanin koulukaappaus
Kuvia Beslanin koulukaappauksen uhreista
Kuvia Beslanin koulukaappauksen uhreista
Paikka Venäjä Beslan, Venäjä
Kohde koulurakennus
Ajankohta 1.–3. syyskuuta 2004
9.30–17:00 (UTC+3)
Iskutyyppi kaappaus
Kuolleita yli 330
Haavoittuneita satoja
Epäilty/epäillyt Tšetšeenikapinalliset
Beslanin sijainti

Tapahtumat muokkaa

Syyskuun 1. päivän aamuna 2004 ainakin 32 aseistautunutta henkilöä hyökkäsi pohjoisossetialaisessa Beslanin kaupungissa sijaitsevaan kouluun. Oppilaiden ja opettajien lisäksi koulussa oli suuri määrä lasten vanhempia ja muita omaisia, jotka olivat saapuneet paikalle lukuvuoden avausjuhlaan. Heti hyökkäyksen alussa kuoli jo muutama henkilö. Loput pakotettiin liikuntasaliin, johon hyökkääjät asensivat räjähteitä. Yhteensä panttivankeja oli yli tuhat.[1]

Venäläiset poliisit ja erikoisjoukot piirittivät rakennuksen. Piiritys kesti noin kaksi vuorokautta. Hyökkääjät kieltäytyivät antamasta vangeilleen ruokaa tai juomaa, ja osa joutui juomaan janoonsa virtsaa. Syyskuun 3. päivän aamuna rakennuksessa tapahtui räjähdyksiä, jolloin erikoisjoukot rynnäköivät rakennukseen. Pelastusoperaatiossa käytettiin esimerkiksi liekinheittimiä, kranaattikiväärejä, raskaita konekiväärejä, raketteja sekä T-72-panssarivaunuja. Räjähdyksissä ja tulitaistelussa kuoli satoja siviilejä. Lisäksi hyökkääjät teloittivat joitakin panttivankeja. Yhteensä kuolleita oli yli 330 ja satoja muita haavoittui tai traumatisoitui henkisesti. Suurin osa uhreista oli lapsia.[1]

Syylliset muokkaa

Tšetšenian itsenäisyyttä vaativa Rijadus-Salihinin marttyyrien prikaati otti tapahtumista vastuun. Liikkeen johtaja Šamil Basajev oli jo aiemmin järjestänyt poliittisia murhia, Moskovan teatterikaappauksen sekä muita terrori-iskuja.[1]

Venäläisjoukot tappoivat kaikki hyökkääjät yhtä lukuun ottamatta. Nurpaši Kulajev pakeni koulusta mutta jäi myöhemmin kiinni. Hänet tuomittiin vuonna 2006 terrorismista, panttivankien ottamisesta ja murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[1]

Seuraukset muokkaa

Kuolleiden suuri määrä ja lapsien tahallinen surmaaminen herättivät tyrmistystä sekä Venäjällä että muualla maailmassa. Venäjän presidentti Vladimir Putin toteutti nopeassa tahdissa useita uudistuksia, joiden tavoitteena oli terrorismin kitkeminen ja keskushallinnon vallan lisääminen syrjäseuduilla. Liittovaltiosubjektien (esim. Pohjois-Ossetia ja Tšetšenia) johtoa ei enää äänestetty paikallisesti vaan kuvernöörit asetti presidentti. Tämä merkitsi paluuta yhtenäisempään hallintojärjestelmään, joka Neuvostoliiton hajottua oli välillä lakkautettu.[1]

Erikoisjoukkojen toiminta herätti Venäjällä keskustelua ja kritiikkiä. Venäjän liittokokouksen teettämä selvitys julkaistiin joulukuussa 2006. Sen mukaan virkavalta oli toiminut oikein eikä ollut vastuussa koulukaappauksen katastrofaalisesta lopputuloksesta. Raportin yksityiskohdat olivat kuitenkin ristiriidassa silminnäkijätodistusten kanssa, ja virallista selvitystä syytettiin virheiden salailusta. Marraskuussa 2007 yli 350 panttivankia ja uhrien omaista nosti kanteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. 55 elossa selvinnyttä panttivankia nosti vielä toisen kanteen. Huhtikuussa 2017 tuomioistuin totesi, että Venäjän viranomaiset olivat syyllistyneet leväperäisyyteen sekä ennen piiritystä että sen aikana. Viranomaiset eivät esimerkiksi suojanneet koulua, vaikka hyökkäyksestä oli saatu etukäteen tiedustelutietoa. Lisäksi piirityksen aikana käytetty aseistus oli olosuhteisiin sopimatonta ja sitä käytettiin holtittomasti, mikä johti tarpeettomiin siviiliuhreihin. Ihmisoikeustuomioistuin määräsi uhreille 3,1 miljoonan dollarin korvaukset. Venäjä kiisti syytökset.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Michael, Ray ym.: Beslan school attack Encyclopædia Britannica. 13.4.2017. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beslanin koulukaappaus.
Terrorisminvastainen sota (2001–)
Tapahtumat (2001–2004) Tapahtumat (2005–) Erityisartikkelit Operaatioiden osanottajat Terroristijärjestöt

2001:

2002:

2003:

2004:

2005:

2006:

2007:

2008:

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Beslanin_koulukaappaus&oldid=22187039”