Eurovision laulukilpailu 1958
Eurovision laulukilpailu 1958 järjestettiin Alankomaiden yleisradiokaupungissa Hilversumissa 12. maaliskuuta 1958. Kilpailun juonsi Hannie Lips. Tästä vuodesta alkaen kilpailujen historiaan jäi tapa, jonka mukaan edellisvuoden voittaja saa kilpailut järjestettäväkseen. Perinnettä onkin noudatettu muutamaa satunnaista kertaa lukuun ottamatta. Kilpailuun osallistui kymmenen maata. Iso-Britannia piti taukoa, kun taas Ruotsi osallistui ensimmäistä kertaa. Lähetyksen alkuvaiheessa joissakin valtioissa Eurovisio-linkki katkesi, ja siksi ensimmäisenä esiintynyt Italian Domenico Modugno esitti kappaleensa ”Nel blu dipinto di blu” illan aikana kahdesti.
| Eurovision laulukilpailu 1958 Tulppaanit sekä narsissit |
|
|---|---|
 |
|
| Päivämäärät | |
| Päivämäärä(t) | 12. maaliskuuta |
| Isäntä | |
| Tapahtumapaikka | AVRO-studiot, Hilversum, Alankomaat |
| Juontaja(t) | Hannie Lips |
| Isäntämaan toimittaja | NPO |
| Väliaikanumero | Het Metropole |
| Osallistujat | |
| Osallistujien määrä | 10 |
| Uudet maat |
 Ruotsi |
| Vetäytyvät maat |
 Iso-Britannia |
| Muuta | |
| Äänestys | |
| Nolla pistettä saaneet | – |
| Voittaja |
 Ranska”Dors, mon amour”[1] |
| Osallistujakartta | |
 |
|
|
Maat, jotka osallistuivat vuonna 1958 Maat, jotka eivät osallistuneet vuonna 1958
|
|
| Eurovision laulukilpailu · Teemasivu | |
.svg){kind=small}
Kilpailun voitti ensimmäistä kertaa Ranska. Voittosävelmästä ”Dors, mon amour” tuli suosittu kappale erityisesti ranskankielisillä alueilla. Laulu käännettiin myös suomeksi nimellä ”Nukkuos rakas”, jonka levytti tuoreeltaan Seija Karpiomaa, seuraavana vuonna Leif Wager. Vuoden suurimmaksi ikivihreäksi osoittautui kuitenkin kolmanneksi sijoittunut ”Nel blu dipinto di blu” eli ”Volare”, josta tuli listaykkönen muun muassa Yhdysvalloissa. Vuoteen 2005 mennessä sävelmästä on tehty yli 600 erilaista levytettyä versiota, suomeksiksikin yli 30 versiota Olavi Virrasta Kai Hyttiseen.lähde? Syksyllä 2005 Congratulations-juhlashow’ssa laulu sijoittui Kaikkien aikojen euroviisu -äänestyksessä toiseksi.
Edellisvuoden voittaja Corry Brokken teki historiaa jäämällä kotikilpailuissaan jaetulle viimeiselle sijalle. Vuoden 1956 voittaja Lys Assia taas sijoittui toiseksi laulullaan ”Giorgio”.
Sisällysluettelo
OsallistujatMuokkaa
| Sija | Numero | Maa | Artisti(t) | Kappale | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 3. | 01 |  Italia
|
Domenico Modugno | ”Nel blu dipinto di blu” (”Volare”) | 13 |
| 9. | 02 |  Alankomaat
|
Corry Brokken | ”Heel de wereld” | 1 |
| 1. | 03 | Ranska
|
André Claveau | ”Dors, mon amour” | 27 |
| 9. | 04 |  Luxemburg
|
Solange Berry | ”Un grand amour” | 1 |
| 4. | 05 | Ruotsi
|
Alice Babs | ”Lilla stjärna” | 10 |
| 8. | 06 |  Tanska
|
Raquel Rastenni | ”Jeg rev et blad ud af min dagbog” | 3 |
| 5. | 07 |  Belgia
|
Fud Leclerc | ”Ma petite chatte” | 8 |
| 7. | 08 |  Saksa
|
Margot Hielscher | ”Für zwei Groschen Musik” | 5 |
| 5. | 09 |  Itävalta
|
Liane Augustin | ”Die ganze Welt braucht Liebe” | 8 |
| 2. | 10 |  Sveitsi
|
Lys Assia | ”Giorgio” | 24 |
KapellimestaritMuokkaa
Osa maista valitsi oman kapellimestarin johtamaan maan esityksen. Isäntämaan ylikapellimestari Dolf van der Linden johti Alankomaiden lisäksi Luxemburgin, Ruotsin, Belgian ja Saksan kappaleet.
Italia - Alberto Semprini
Alankomaat - Dolf van der Linden
Ranska - Franck Pourcel
Luxemburg - Dolf van der Linden
Ruotsi - Dolf van der Linden
Tanska - Kai Mortensen
Belgia - Dolf van der Linden
Saksa - Dolf van der Linden
Itävalta - Willy Fantl
Sveitsi - Paul Burkhard
PistetaulukkoMuokkaa
Vuonna 1958 jokaisella maalla oli kymmenhenkinen tuomaristo, jonka jokainen jäsen antoi äänen omalle suosikkikappaleelleen. Jokaisella maalla oli siis käytettävissään kymmenen ääntä.
| IT | NL | FR | LU | SE | DK | BE | DE | AT | CH | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sveitsi | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 1 | 2 | |||
| Itävalta | 1 | 7 | 1 | 1 | ||||||
| Saksan lt. | 4 | 1 | 5 | |||||||
| Belgia | 4 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | ||||
| Tanska | 9 | 1 | ||||||||
| Ruotsi | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 4 | |||
| Luxemburg | 1 | 3 | 1 | 5 | ||||||
| Ranska | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | |||||
| Alankomaat | 1 | 2 | 1 | 6 | ||||||
| Italia | 6 | 4 | ||||||||
| Yhteensä | 13 | 1 | 27 | 1 | 10 | 3 | 8 | 5 | 8 | 24 |
LähteetMuokkaa
- ↑ 1958 Hilversum Events. Eurovision.tv. Viitattu 30.9.2018. (englanniksi)
| Aktiiviset |
Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Bulgaria · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Iso-Britannia · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Malta · Moldova · Norja · Pohjois-Makedonia · Portugali · Puola · Ranska · Romania · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Valko-Venäjä · Venäjä · Viro |
|---|---|
| Epäaktiiviset |
Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Luxemburg · Marokko · Monaco · Montenegro · Slovakia · Turkki · Unkari |
| Entiset | |
| Epäonnistuneet yritykset |
Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia |
| 1950– | |
|---|---|
| 1960– |
Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid |
| 1970– |
Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem |
| 1980– |
Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne |
| 1990– |
Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem |
| 2000– |
Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova |
| 2010– |
Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv |
| 2020– |