Marja Pyykkö
Marja Pyykkö | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 26. maaliskuuta 1975 Helsinki |
Ammatti | näyttelijä, elokuvaohjaaja |
Vanhemmat | Nadja Pyykkö |
Puoliso | Konsta Sohlberg ( ) |
Lapset | 2 |
Ohjaaja | |
Aktiivisena | 1975– |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Allmovie | |
Svensk Filmdatabas | |
Marja Pyykkö (s. 26. maaliskuuta 1975 Helsinki)[1][2] on suomalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä.
Ura
muokkaaKoettuaan elämisen vanhempiensa kanssa liian hankalaksi Pyykkö muutti pois kotoaan 16-vuotiaana ja aloitti opinnot Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Hän ei koulussa viihtynyt, vaan piti itselleen taiteellisesti antoisampana työskentelyä Kellariteatterissa ja Ylioppilasteatterissa. Pyykkö haaveili näyttelijän urasta ja pyrki viitenä vuonna Teatterikorkeakouluun, sinne kuitenkaan pääsemättä. Vuosina 1994–2000 hän kävi vapaaehtoistöissä Guatemala Cityssä opettamassa kaatopaikalla eläneille lapsille valokuvausta ja keräämässä itsevarmuutta koulujen pääsykokeisiin.[2]
Kellariteatterissa Pyykkö tutustui Niko Saarelaan ja pääsi soittelemaan sponsoreille saadakseen esiintymisasuja Vintiöt-sketsisarjaan, jota tuotti Solar Films. Vähitellen hän sai tehdäkseen apulaisohjaajan töitä yhtiön tuotannoissa. Näyttelijän urasta Pyykkö joutui luopumaan, mutta pääsi 2002 Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksen ohjaajalinjalle, sillä enää pääsykokeet eivät jännittäneet, kun ala oli tullut tutuksi vuosien varrella. Pyykkö valmistui taiteen maisteriksi 2008 ja on senkin jälkeen hankkinut lisäoppia av-alan huonon työtilanteen vuoksi. Hän valmistui 2016 ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi Helsingin yliopistosta, vaikka ei ole sillä elantoaan hankkinut, mutta koulutuksesta on ollut apua ohjaajan työssä.[2]
Pyykön elokuvaura alkoi jo vauvana Risto Jarvan elokuvassa Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975). Lapsena hän esiintyi Päivi Hartzellin elokuvassa Lumikuningatar (1986). Raimo O. Niemen ohjaamassa elokuvassa Kissan kuolema (1994) Pyykkö näytteli Nittaa, joka oli yksi päärooleista. Myöhemmin hän teki elokuva- ja teatterirooleja ja pyrki Teatterikorkeakouluun, kunnes siirtyi pysyvästi ohjaajaksi.
Pyykkö on ohjannut muun muassa elokuvat Sisko tahtoisin jäädä (2010) ja Kekkonen tulee! (2013) sekä televisiosarjat Mustat lesket (2014) ja Koukussa (2015).[3] Vuosina 2021–2023 tulee ensi-iltaan kolme Marja Pyykön ohjaamaa, osin koronaviruspandemian viivästyttämää elokuvaa: Syksyllä 2021 aikuiskomedia Vuosisadan häät[4] ja syksyllä 2022 lastenelokuva Sihja – kapinaa ilmassa sekä tammikuussa 2023 komedia Skimbagirls[5][6].
Yksityiselämä
muokkaaMarja Pyykkö oli naimisissa kuvaaja Konsta Sohlbergin kanssa ja he erosivat vuonna 2019.[7] Heillä on kaksi tytärtä.[1] Pyykön äiti oli elokuvatuotannon monitoiminainen Nadja Pyykkö[5].
Filmografia
muokkaa- Ohjaajana
- Tässä lepää Aino Koski (2007, lyhytelokuva)
- Sisko tahtoisin jäädä (2010)
- Kekkonen tulee! (2013)
- Mustat lesket (2014)
- Koukussa (2015)
- Yösyöttö (2017)
- Paratiisi (2020)
- Vuosisadan häät (2021)
- Sihja – kapinaa ilmassa (2022)
- Skimbagirls (2023)[8]
- Parantaja (2025)
- Näyttelijänä
- Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975)
- Lumikuningatar (1986)
- Kissan kuolema (1994)
Lähteet
muokkaa- Karvanen, Juha: Elokuvan tekijä löysi paikkansa. Aamulehti, 10.8.2010, s. B15. Tampere: Alma Media Kustannus Oy.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Simola, Inka: Ohjaaja Marja Pyykkö: ”Perheestäni piisaa materiaalia kolmeen seuraavaankin elämään” Me Naiset. 17.8.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 4.12.2015.
- ↑ a b c Kytölä, Laura: Vuodet Guatemalassa muuttivat maailmankuvan. (50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 27.3.2025, s. B 10. Helsinki: Sanoma Media Finland. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2025.
- ↑ Marja Pyykkö Elonetissä.. Viitattu 22.6.2019
- ↑ Vuosisadan häät Elonet.
- ↑ a b Lehtonen, Veli-Pekka: Äitis oli hyvä jätkä. (Marja Pyykön haastattelu elokuvan tiimoilta.) Helsingin Sanomat, 16.10.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Digilehti (maksullinen). Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Skimbagirls, Kikka! ja Kiljuset! -elokuvien ensi-ilta siirtyy Findance.com. Viitattu 4.6.2022.
- ↑ Lukkari, Leena: Täydellisen kuvan metsästäjät. Kodin Kuvalehti, maaliskuu 2022, s. 28–31. Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ Skimbagirls Helsinki: Finnkino Oy. Arkistoitu 22.12.2021. Viitattu 29.11.2021.