Suomen luontokeskus Haltia

luontokeskus Espoon Nuuksiossa
Vielä rakenteilla olevan Haltian pohjoissivu Nuuksiontielle.
Haltian julkisivu Nuuksion Pitkäjärvelle.
Haltian itäpääty. Näkötorni Pohjannaula avautuu kansallispuistoon päin.

Suomen luontokeskus Haltia on toukokuussa 2013 avattu luontokeskus Solvallan urheiluopiston vieressä Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä Espoossa. Keskuksen rakennutti kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka osakkaat ovat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab.[1] Luontokeskuksen toimintaa rahoittaa Metsähallituksen ja Solvalla Nedre Ab:n ohella kuusi lähikuntaa: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa ja Vihti. Suomen luontoa esittelevä keskus tavoittelee sekä lähi- että kaukomatkailijoita.[2] Haltian rakennus on arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema[3]. Luontokeskus sai miljoonan euron lahjoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä[4].

NäyttelytMuokkaa

Haltian päänäyttelyn ytimenä ovat Suomen 40. kansallispuistoa, mutta pääosin se keskittyy Nuuksioon ja pääkaupunkiseuden lähiluontoon[5]. Näyttelyn kuvat seuraavat luonnon vuodenkierron rytmiä. Näyttelyn sydämenä toimii Osmo Rauhalan teos Peliteoria[6]. Kuviin ja av-tekniikkaan perustuvaa näyttelyä on mahdollista uudistaa säännöllisesti. Viherkehä ja kaupunkiluonto esittelee pääkaupunkiseutua ympäröivän luontokohteiden verkoston, Viherkehän, ja sen luontoharrastusmahdollisuuksia. Haltian erikoisnäyttelyt avaavat erilaisia näkökulmia luontoon. Erikoisnäyttelyt vaihtuvat kerran tai kaksi vuodessa.

Arkkitehtuuri, design ja ekoteknologiaMuokkaa

ArkkitehtuuriMuokkaa

Haltian arkkitehtuurin innoittaja on kalevalainen kulttuuri. Haltian on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy pääsuunnittelijanaan professori Rainer Mahlamäki. Haltia on ensimmäinen kokonaan massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus Suomessa. [7]

EkoteknologiaMuokkaa

Haltia on suunniteltu ja rakennettu mahdollisimman kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Ympäristönäkökulmat huomioidaan Haltian toiminnassa. Rakennuksen julkisivumateriaalit puu, kupari, luonnonkivi, ruohokate ja kuusi kestävät aikaa. Katon viherkate sitoo lisäksi ilmakehän hiilidioksidia. Ulkoverhouslaudat on vesilasikäsitelty, mikä takaa myrkyttömästi kyllästetyn sahatavaran kestävyyden.

Haltia lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla. Se on lämmityksen suhteen 75-prosenttisesti omavarainen ja jäähdytyksen suhteen 100-prosenttisesti omavarainen. Kesällä rakennus jäähdytetään aurinkoenergian avulla siirtämällä lämpöä kallioon, josta se taas talvella otetaan lämmityskäyttöön. Kalliosta ja auringosta saatavan hybridienergian ansiosta vain 25 prosenttia lämmitysenergiasta tarvitaan verkkosähkönä. Haltia käyttää uusiutuvaa puusähköä.

Keväällä 2017 Haltiaan pystytettiin sähköautojen latauspisteet yhteistyössä Fortumin ja OP-kulun kanssa. Oman sähköauton voi ladata maksutta ja käydä samalla itse latautumassa luonnosta lähipoluilla.

Haltian aktiivinen ilmastointijärjestelmä reagoi ihmisten lukumäärään. Samoin käymälöiden ja toimistotilojen valaistus himmenee ja kirkastuu automaattisesti tarpeen mukaan. Rakennuksen käyttövesi lämmitetään kesällä aurinkokeräimistä saatavalla energialla, ja automaattiset hanat ja vedettömät pisuaarit pienentävät veden kulutusta. Kylmälaitteiden, keittiölaitteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien lämpö otetaan talteen.[8]

Rakennus on saanut ensimmäisenä maailmassa kestävän kehityksen EMYA-palkinnon vuonna 2015[9].

MuutaMuokkaa

Haltiassa on myös Ravintola Haltia, jota pitää KF Restaurants Oy.[10]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa