Talvi on yksi neljästä vuodenajasta. Se on vuodenajoista kylmin ja pimein, koska Maa on silloin kallistunut niin, että Aurinko säteilee maan pinnalle matalammalta kuin muina vuodenaikoina. Tähtitieteessä se määritellään talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen; klimatologiassa eli ilmastotieteessä käytetään usein määritelmää joulukuun alusta helmikuun loppuun.[1] Vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon talvi kattaa kesä-, heinä- ja elokuut.

Maan akselin kaltevuus saa aikaan vuo­den­ajat. Pohjoisen pallonpuoliskon tal­vel­la (kuvassa) Au­rin­ko pais­taa pohjoiselle pallonpuoliskolle ma­ta­lam­mal­ta ja osa poh­joi­sta pal­lon­puo­lis­koa on sil­loin jat­ku­vas­ti varjossa.

Talven määritelmiä muokkaa

 
Animaatio maapallon lumipeitteestä vuoden aikana.

Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 19., 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 22. tai 23. päivään.

Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee.

Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan.[2] Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella.[3] Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten tammikuun lopussa.[4]

Lauhkeimmilla ilmastovyöhykkeillä termistä talvea ei ole lainkaan; muiden määritelmien mukainen talvi kuitenkin on ja usein se tuo kesän kuumuuden ja kuivuuden jälkeen tervetulleen viileyden ja sateet. Tropiikissa talvikausi, jota nimitetään myös viileäksi kaudeksi, katkaisee kesän monsuunin ja aloittaa kuivan kauden.

Talvista toimintaa muokkaa

 
Jääkiekko on suosituin talviurheilulaji. Kuvassa NHL-ottelu Tampereen Kannen areenalla.

Talviurheilu on urheilua, jossa hyödynnetään lunta ja jäätä. Jäätiet lyhentävät ajomatkoja järviseudulla, ja tekevät saaristossa mahdollisiksi kuljetukset autolla paikkoihin, joihin ei kesällä pääse.

Rakentaminen on yleisempää kesäisin, jolloin lämmitys- ja valaistuskulut ovat pienemmät eikä materiaaleja tarvitse suojata lumelta. Talvella voi tosin saada rakennustyövoimaa edullisesti.[5]

Talvi luonnossa muokkaa

Kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.

Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään.

Suomen talvi-ilmastoa muokkaa

 
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893)

Pohjoismaissa talvisäiden vuosittaiset erot ovat todella suuret. Vuotuinen vaihtelu on suurinta nimenomaan talvisin. Lämpötilojen vuorokausivaihtelu on marras–helmikuussa verrattain vähäistä ja peittyy säätilan muutoksista johtuviin lämpötilavaihteluihin.[6]

Kylmiä talvia olivat muun muassa talvet 1964–1965, 1965–1966, 1968–1969, 1977–1978, 1978–1979, 1984–1985, 1985–1986, 1986–1987, 1995–1996, 1998–1999, 2002–2003[7], 2009–2010[8], 2010–2011[9] ja 2023–2024.

Leutoja talvia sitä vastoin olivat muun muassa talvet 1988–1989, 1989–1990, 1990–1991, 1991–1992, 1992–1993, 1994–1995, 1999–2000, 2000–2001, 2004–2005, 2006–2007, 2007–2008, 2008–2009[10], 2011–2012[11] 2013–2014, 2014–2015, 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020, 2020–2021 ja 2022–2023.

Talvi 2007–2008 oli poikkeuksellinen: sen aikana Helsingissä pysyvä terminen talvi ei alkanut juuri lainkaan, ja keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian korkein. Myös terminen talvi 2014–2015 jäi paikoin maan eteläosaan tulematta.

Keskimääräisiä talvia olivat muun muassa talvet 1996–1997, 1997–1998, 2001–2002, 2003–2004, 2005–2006, 2012–2013 ja 2021–2022.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. FAQ: Seasons, solstices, length of days : What’s the difference between meteorological winter and astronomical winter? USA Today. Viitattu 12.9.2020. (englanniksi)
  2. Szwed, M. & Graczyk, D.: Thermal seasons in Poland – the present and the future, based on HadRM3-PRECIS results. Geophysical Research Abstracts, 2006, 8. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.9.2020. (englanniksi)
  3. Talvisään tilastoja Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.9.2020.
  4. Lämpimin ja kylmin paikka vuosittain Ilmatieteen laitos. päivitetty 4.3.2020. Viitattu 12.9.2020.
  5. Ruottu, Heidi: Talvirakentaminen on hyvä vaihtoehto. 13.1.2008. Arkistoitu 29.10.2012. Viitattu 12.9.2020.
  6. Yliopiston almanakka 2015, s. 51
  7. Tiedote – Sydäntalvi oli kylmä ja vähäsateinen Ilmatieteen laitos. 28.2.2003. Viitattu 24.7.2018.
  8. Tiedote – Luminen ja kylmä talvi vaikuttanut yhteiskunnan toimintoihin Ilmatieteen laitos. 1.3.2010. Viitattu 24.7.2018.
  9. Tiedote – Helmikuun loppupuoli harvinaisen kylmä Ilmatieteen laitos. 1.3.2011. Viitattu 24.7.2018.
  10. Tiedote – Talvisesta helmikuusta huolimatta koko talvi leuto Ilmatieteen laitos. 2.3.2009. Viitattu 12.9.2020.
  11. Talven 2011-2012 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 12.9.2020.

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”MTV3.Talvi.tilastojen.toiseksi.vähäjäisin”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”MTV3.Kevät.paikoin.jo.tammikuussa”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Ilmatieteen.laitos.Talvi.oli.lauha”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Yle.Terminen.talvi.jäi.tulematta.osaksi”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Ilmatieteen.laitos.Helmikuu.oli.vähäsateinen”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Aiheesta muualla muokkaa