Avaa päävalikko
Rauduskoivu pudottaa lehtensä talveksi.

Kasvin talvehtiminen on kasvien normaaleille elintoiminnoille epäsuotuisa kausi, jolloin kasvi joutuu olemaan lepotilassa.

Vuodenajat ja talvehtiminenMuokkaa

Lepo voi olla vain hetkellistä pakkolepoa, jolloin kasvi hidastaa elintoimintojaan olosuhteiden muututtua epäsuotuisiksi ja vilkastuttaa niitä jälleen olojen palattua suotuisammiksi, mutta tavallisesti talvilepo kuuluu vuotuisena osana kasvin elämänrytmiin. Sademetsässä, missä ei ole varsinaista vuodenaikojen vaihtelua, kasvit lepäävät eri aikoina, myös saman lajin eri yksilöt. Alueilla, joilla on selkeä vuodenaikojen vaihtelu, kasvit ovat sopeutuneet rytmiin ja niiden lepo osuu elintoimintojen kannalta epäsuotuisaan ajankohtaan.

TalvehtimistavatMuokkaa

 
Seittitakiainen on talventörröttäjä, eli se levittää siemenensä talvella, kun kasvin maanpäälliset osat ovat jo kuolleet.

Puiden ja pensaiden maanpäälliset versot silmuineen talvehtivat lumipeitteen yläpuolella. Pohjoisilla seuduilla suurin osa niistä pudottaa lehtensä syksyllä, mutta sielläkin on myös kasveja, jotka talvehtivat lehtien kanssa, kuten mahonia ja useimmat havupuut.

Matalakasvuiset lajit ovat yleensä lumen suojassa ja lumi onkin hyvä lämmön eriste. Lumen suojassa talvehtivia kasveja eli kamefyyttejä ovat esimerkiksi erilaiset varvut, jotka yleensä ovat ainavihreitä. Maan rajassa talvehtivat yleensä ruohomaiset kasvit, joiden maanpäälliset osat kuolevat talveksi, mutta silmut talvehtivat lähellä maan pintaa. Tällaisia kasveja on enimmät monivuotiset luonnonkasvit, sekä perennat.[1] Osalla näistä lajeista varsi kuivuu talventörröttäjäksi, josta linnut ja tuuli levittävät siemeniä lumentulon jälkeen.[2]

Monien monivuotisten ruohomaisten kasvien kaikki maanpäälliset osat kuihtuvat talveksi, ja niistä talvehtivat vain tietyt maanalaiset osat kuten sipulit, varsi- tai juurimukulat tai juurakot silmuineen. Näitä sanotaan piilotalvehtijoiksi eli geofyyteiksi.

On myös yksivuotisia ruohokasveja, jotka talvehtivat vain siemeninä ja joiden kaikki muut osat kuolevat talven ajaksi. Niitä sanotaan terofyyteiksi.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pankakoski A.: Puutarhurin kasvioppi. Edita, 1999. ISBN 9789513719326.
  2. Seittitakiainen Luontoportti
  3. Pohjoisen luontomme talvi