Heikki Kovalainen
Heikki Johannes Kovalainen (s. 19. lokakuuta 1981 Suomussalmi) on suomalainen kilpa-autoilija, entinen Formula 1 -kuljettaja ja Super GT -sarjan mestari.
Heikki Kovalainen | |
---|---|
Heikki Kovalainen Britannian GP:ssä 2012. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. lokakuuta 1981 Suomussalmi |
Kansalaisuus | Suomi |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 2007–2013 |
Talli(t) |
Renault (2007) McLaren (2008–2009) Team Lotus (2010–2011) Caterham (2012) Lotus (2013) |
Kilpailuja | 112 (111 starttia) |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 1 |
Palkintosijoja | 4 |
Paalupaikkoja | 1 |
Nopeimpia kierroksia | 2 |
MM-pisteitä | 105 |
Ensimmäinen kilpailu | Australian GP 2007 |
Ensimmäinen voitto | Unkarin GP 2008 |
Viimeinen voitto | Unkarin GP 2008 |
Viimeinen kilpailu | Brasilian GP 2013 |
Aiheesta muualla | |
Henkilötiedot | |
---|---|
Moottoriurheilija | |
Super GT | |
Esikoiskausi | Super GT -kausi 2015 |
Nykyinen talli | Lexus Team Sard |
Paras sijoitus | 1. |
Mestaruudet | |
2004 2016 |
World Series by Nissan Super GT |
Aiheesta muualla | |
Formula 1 -uransa vuonna 2007 Renault-tallissa aloittanut Kovalainen teki joulukuussa 2007 sopimuksen McLarenin kanssa. Kovalainen ajoi McLarenilla kahden kauden ajan ja saavutti F1-uransa ainoan voiton Unkarin GP:ssä vuonna 2008. Vuosina 2010–2012 Kovalainen ajoi Caterham-tallissa. Kaudella 2013 Kovalainen ajoi kaksi viimeisintä F1-sarjan osakilpailuaan Lotus-tallissa tuuraten selkäleikkaukseen joutunutta Kimi Räikköstä.
Vuonna 2015 Kovalainen siirtyi japanilaiseen Super GT -sarjaan ajamaan Sard-tallissa. Kovalainen voitti sarjan mestaruuden kaudella 2016.
Ura
muokkaaKarting (1991–2000)
muokkaaKuten monen Formula 1 -kuljettajan, myös Kovalaisen ura alkoi karting-ammattilaisena vuonna 1999. Kovalaisen läpimurto alkoi kaudella 2000, jolloin hän kaasutteli MM-pronssille kartingin suurimmassa luokassa Super A:ssa.
Formula Renault (2001)
muokkaaKartingratojen jälkeen hän ajoi British Formula Renault -sarjassa vuonna 2001, jonka Kimi Räikkönen oli voittanut edellisenä vuonna. Kauden saldona oli sarjan neljäs tila Kovalaisen ajaessa kaksi voittoa, kaksi paalupaikkaa, viisi palkintosijaa ja kolme nopeinta kierrosta joista hän sai vuoden tulokkaan tittelin. AKK palkitsi Kovalaisen vuoden 2001 suomalaistulokkaana.
Hän voitti muun muassa Elf Masters -kilpailun ennen kuin siirtyi Britannian Formula 3 -sarjaan, Renault'n F1-organisaatio kiinnitti lupaavan Kovalaisen nuorten kuljettajien kehitysohjelmaansa vuoden 2001 lopussa ja järjesti suomussalmelaiselle kaudeksi 2002 huippupaikan Englannin F3-sarjasta Fortec-tallista 2002.
Formula 3 (2002)
muokkaaFormula 3 -kausi alkoi vaikeasti, mutta alun jälkeen Kovalaisen kaudesta kehkeytyi erinomainen. Hän voitti sarjan yhdeksästä viimeisestä osakilpailusta viisi, ja sen lisäksi ajoi kolme paalupaikkaa ja nopeinta kierrosta. Hän oli sarjan loppupisteissä kolmas ja vuoden tärkeimmässä yksittäisessä kisassa Macaossa toinen. Kovalainen oli jälleen vuoden tulokas. Autosport-lehti rankkasi Kovalaisen vuoden 2002 parhaaksi F3-kuljettajaksi maailmassa.
World Series by Nissan (2003–2004)
muokkaaKovalainen siirtyi vuonna 2003 World Series by Nissan -sarjaan, Gabord-talliin. Tallikaverina toimi Renault'n F1-tallin testikuljettaja Franck Montagny. Vastassa oli myös muutama entinen F1-kuljettaja. Montagny sai käyttöönsä Kovalaista paremman kaluston ja ajoi sarjan mestariksi. Kovalainen täydensi kuitenkin tallinsa menestystä yhdellä osakilpailuvoitolla ja sarjan kokonaispisteiden kakkossijalla. Kovalainen sai palkkioksi hyvästä kaudestaan F1-testit sekä Renault'n että Minardin autoilla.
Seuraavana vuonna 2004 Kovalainen ajoi Pons-tallissa voittaen kuusi kilpailua ja mestaruuden, lähimpänä haastajanaan Tiago Monteiro. Yhteensä Kovalainen keräsi 192 pistettä. AKK valitsi Kovalaisen vuoden autourheilijaksi Suomessa. Renault-talli käytti Kovalaista vuoden aikana useaan otteeseen F1-testikuljettajanaan.
Mestareiden kisa (2004)
muokkaaJoulukuussa 2004 Kovalainen voitti jokavuotisen Race of Champions -kisan, joka ajettiin Pariisissa, Stade de France-stadionilla. Kovalainen kukisti huippukuljettajista muun muassa Michael Schumacherin ja Sébastien Loebin, jälkimmäisen Citroënin tasavertaisilla WRC-autoilla ajetussa finaalissa.[1]
GP2-ura (2005)
muokkaaKovalaisen menestys Formula Nissan -sarjassa sai Formula 3000 -talli Arden Internationalin kiinnostumaan hänestä. Kovalainen pääsi Ardenin ensimmäiseksi kuljettajaksi GP2-sarjaan kaudeksi 2005. Hänen tallikaverinsa oli Nicolas Lapierre, joka oli aiemmin voittanut Macaon Formula 3 -GP:n. Renault käytti Kovalaista kertaalleen F1-varakuljettajana kaudella 2005.
Kovalainen voitti GP2-kauden avauskilpailun San Marinossa ja sijoittui sprinttikisassa kolmanneksi. Kovalainen oli Espanjassa myös palkintopallilla, mutta keskeytti sprinttikisassa. Monacossa Kovalainen otti paalupaikan ja hallitsi kisaa, mutta huono varikkokäynti pudotti hänet viidenneksi. Euroopassa Kovalainen näytti potentiaalinsa voittamalla kisan vaikka lähti matkaan 17. ruudusta. Sprinttikisassa hän kuitenkin kolaroi José María Lópezin kanssa. Ranskassa Kovalainen voitti ja sijoittui sprinttikisassa kolmanneksi. Hän päävastustajansa kaudella oli Nico Rosberg.
Britanniassa, Saksassa ja Unkarissa Kovalainen oli säännöllisesti palkintopallilla ja pisteillä, muttei pysynyt Rosbergin kyydissä. Turkissa Kovalainen voitti sprinttikisan. Italiassa Kovalainen ajoi kauden toiseen paalupaikkaansa ja kisassa voittoon. Sprintissä Kovalainen oli viides, mutta johti Rosbergia pisteissä, kun vain neljä kisaa oli jäljellä. Katastrofaalisen Belgian viikonlopun jälkeen, jossa Kovalaisen kisat menivät pilalle turva-auto episodien takia, Rosberg ohitti hänet pisteissä. Viimeisissä kahdessa kisassa Bahrainissa Rosberg vei mestaruuden, voittamalla lauantain kisan, Kovalaisen sijoittuessa kolmanneksi. Kovalainen keskeytti sprinttikisassa.
Kovalainen keräsi 5 voittoa ja 105 pistettä. Viime metrien tappiosta huolimatta Renault'n tallipäällikkö Flavio Briatore vakuuttui Kovalaisen taidoista GP2-sarjassa ja palkkasi hänet F1-tallin testikuljettajaksi kaudelle 2006.
Formula 1 -ura
muokkaaRenault
muokkaaKaudella 2006 Kovalainen toimi Renault’n Formula 1 -tallin testikuljettajana ja ajoi 28 000 testikilometriä, ajaen eniten testikilometrejä kaikki F1-kuljettajat mukaan lukien. Kova työ palkittiin kilpakuljettajan paikalla seuraavaksi vuodeksi.
Kaudella 2007 Kovalainen nostettiin Renault'n kilpakuljettajaksi, tallikaverinaan Giancarlo Fisichella. Asiasta tiedotettiin 6. syyskuuta 2006.
2007
muokkaaKovalaiselle avautui paikka Renault'ta, kun hallitseva maailmanmestari Fernando Alonso siirtyi McLarenille kaudeksi 2007. Renault'n tallipäällikönä toimi Kovalaisen manageri Flavio Briatore. Renault oli aiemmalla kaudella voittanut sekä kuljettajien että valmistajien maailmanmestaruudet, joten tallin ja ulkopuolisten odotukset olivat kovat.
Debyyttikilpailunsa aika-ajoissa Australiassa Kovalainen jäi sijalle 13, kun tallikaveri Fisichella ajoi kuudenteen ruutuun. Kilpailussa Kovalainen oli lähellä ajaa pisteille, mutta pyörähdys ja mutkan leveäksi ajo jättivät hänet lopulta kymmenenneksi. Tallipäällikkö Briatore haukkui tulokkaansa, sillä samassa kilpailussa tulokaskuljettaja Lewis Hamilton ajoi McLarenilla kolmanneksi ja voittoihin tottuneen Briatoren odotukset olivat samalla tasolla.
Pistetili aukeni jo seuraavassa kisassa, Malesian GP:ssä. Kun kauden alun kaikissa kilpailuissa Renault'n sijoitukset alittivat odotukset, joutui Briatore myöntämään, ettei vika ollut kuljettajissa vaan autossalähde?.
Kauden kuudennessa, Kanadan tapahtumarikkaassa kilpailussa Kovalainen onnistui nousemaan viimeisestä lähtöruudusta (22.) neljänneksi lukuisten turva-autoepisodien avittamana. Yhdysvaltain GP:ssa Kovalainen starttasi kisaan uransa siihen asti parhaasta lähtöpaikasta, kuudennesta ruudusta. Myös kilpailu sujui hyvin: hän johti ensimmäisten varikkokäyntien aikana F1-kilpailua ensimmäistä kertaa urallaan ja sijoittui lopulta viidenneksi. Yhdysvaltain osakilpailujen aikana tuli huhu, jonka mukaan Kovalainen siirtyisi kesken kauden Williamsille. Kaikki osapuolet kiistivät kuitenkin siirtokuviot. Seuraavissa kisoissa Kovalainen ajoi tasaisesti pisteille. Hän ajoi seitsemän kilpailun pituisen pisteputken.
Loppukaudella, sateisessa Japanin GP:ssa Kovalainen ajoi ensimmäistä kertaa F1-urallaan palkintosijalle oltuaan toinen. Samassa kilpailussa Kimi Räikkönen oli Ferrarillaan kolmas ja kahden suomalaiskuljettajan välillä nähtiin taistelu toisesta sijasta, kun Kimi Räikkönen yritti ohittaa Kovalaista siinä kuitenkaan onnistumatta. Kovalaisen toinen sija oli myös Renault’n kauden ainoa palkintokorokesijoitus. Vaikka alkukausi oli Kovalaiselle vaikea, niin loppukauden erinomaisilla otteillaan hän päihitti MM-sarjassa kokeneen tallikaverinsa Fisichellan.
Kauden päättäneessä Brasilian GP:ssä Ralf Schumacher osui lähdössä Kovalaiseen joka joutui ajamaan sen jälkeen hitaan kierroksen varikolle rengasrikon vuoksi. Kierroksella 37 auton takaripustus hajosi oletettavasti em. kolarin takia ja Kovalainen suistui ulos radalta. Tämä oli hänen F1-uransa ensimmäinen keskeytys ja hän sijoittui MM-sarjan lopputuloksissa seitsemänneksi. Keskeytettyään Kovalainen sivusi samalla tulokasennätystä yhdessä Tiago Monteiron kanssa ajettuaan maaliin 17 ensimmäisessä kisassa.
Kovalainen sijoittui lopulta MM-sarjassa seitsemänneksi. Hieman yllättäen Renault ei ollut halukas jatkamaan Kovalaisen sopimustalähde? ja kaudeksi 2008 Kovalainen siirtyi ajamaan McLaren-tallin toista kilpa-autoa tallikaverinaan Lewis Hamilton. Siirto vahvistettiin 14. joulukuuta 2007.
McLaren
muokkaa2008
muokkaaKaudeksi 2008 Kovalainen siirtyi McLarenille, aiemman kauden toiseen huipputalliin. Hänestä tuli sopimuksen varmistumisen myötä neljäs suomalainen McLarenin ratissa, seuraten Keke Rosbergia, Mika Häkkistä ja Kimi Räikköstä. Kovalainen aloitti McLarenin testaamisen tammikuussa Jerezin radalla.
Ensimmäisessä kilpailussa Australiassa Kovalainen johti kilpailua muutaman kierroksen ajan ja olisi voinut jopa voittaa, ellei turva-auto olisi tullut radalle hänen kannaltaan väärään aikaan. Kovalainen sijoittui lopulta viidenneksi. Malesiassa Kovalainen sijoittui kolmanneksi. Hän lähti kahdeksannelta sijalta, jonne hän oli joutunut saatuaan rangaistuksen radalla hidastelusta aika-ajoissa. Kilpailussa nähtiin kautta aikojen paras suomalaistulos, kun Kimi Räikkönen voitti saman kilpailun. Bahrainissa Kovalainen ajoi viidenneksi.
Vastoinkäymiset alkoivat toden teolla Barcelonan radalla ajetusta Espanjan GP:stä, jossa Kovalaisen auton rengas puhkesi arvioiden mukaan 220–240 km/h nopeudessa ja auto paiskautui päin rengasvallia. Onnettomuuden jälkeen Kovalainen vietti vuorokauden verran sairaalassa tarkkailussa, mutta selviytyi ilman vakavia vammoja. Seuraavissa kolmessa kilpailussa Kovalainen kärsi epäonnesta, keräsi vain yhden pisteen ja putosi MM-kärjestä yli 20 pisteen päähän. Turkin aika-ajoissa hän ajoi eturiviin toiseen ruutuun. Kisa meni kuitenkin jo alussa pieleen, kun takana ajanut Kimi Räikkönen osui Kovalaisen takarenkaaseen, aiheuttaen Kovalaiselle rengasrikon. Kovalaisen lopullinen sijoitus oli 12. Monacossa Kovalainen olisi lähtenyt neljännestä ruudusta, kunnes hänen autoonsa iski tekninen vika lämmittelykierrokselle lähdettäessä. Kovalainen joutui lähtemään varikon puolelta ja koko joukon viimeisenä. Kovalainen sijoittui viimeiselle pistesijalle kahdeksanneksi. Kanadassa tuloksena oli yhdeksäs sija. Ranskan GP:ssa Kovalainen oli neljäs. Hän saavutti aika-ajossa kuudennen sijan, mutta joutui lähtemään kisaan kymmenennestä ruudusta saatuaan tuomaristolta rangaistuksen Mark Webberin estelystä.
Britannian GP:n aika-ajoissa Kovalainen saavutti uransa ensimmäisen paalupaikan yli puolen sekunnin erolla Mark Webberiin. Sateisessa kisassa Kovalainen johti pitkään mutta sijoittui lopulta viidenneksi.
Unkarin GP:ssa Kovalainen ajoi voittoon Felipe Massan Ferrarin hajottua kaksi kierrosta ennen maalia. Hänestä tuli kaikkien aikojen 100. GP -voittaja. Kilpailussa sivuttiin samana vuonna Malesiassa saavutettua parasta suomalaistulosta, kun Kimi Räikkönen sijoittui kolmanneksi ja Nico Rosberg uudelleen 14. sijalle.
Euroopan GP:ssa Kovalainen oli neljäs. Belgiassa Kovalainen ajoi aika-ajoissa kolmanneksi ja keskeytti kisassa seitsemänneltä sijalta kierros ennen maalia tekniseen vikaan. Italiassa hän ajoi sateisissa aika-ajoissa toiseksi ja taisteli voitosta Sebastian Vetteliä vastaan. Vettel vei kuitenkin lopulta voiton.
Kauden edetessä Kovalainen jäi McLaren-tallissa yhä selvemmin tallitoveri Hamiltonin varjoon. Suomalaiskuski joutui melkein aina ajamaan aika-ajot raskaammalla polttoainekuormalla kuin hänen tallitoverinsa. Ainoa poikkeus oli Britannian osakilpailu, jossa Kovalainen kaasutteli paalupaikalle. Toisaalta Kovalainen itsekin myönsi, ettei hänen kisavauhtinsa ollut riittävän hyvää.
Singaporen iltakisassa Kovalainen oli kymmenes. Japanissa hänellä oli hyvät asetelmat voittoon, sillä hän oli kisan alussa kolmantena ja hänellä oli autossaan paljon bensaa, mutta Kovalainen joutui jälleen keskeyttämään tekniseen vikaan.
Kiinan GP:ssä Kovalaisen eturengas räjähti ja tyhjeni hänen ajaessaan viidentenä. Kisa päättyi keskeytykseen. Brasilian GP:ssä Hän oli seitsemäs.
Kovalainen sijoittui MM-pisteissä vasta seitsemänneksi, vaikka tallin auto kuului kahden kilpailukykyisimmän auton joukkoon sarjassa. Tallikaveri Hamilton voitti maailmanmestaruuden. Kovalaisella oli hyvät välit tallikaveriinsa Hamiltoniin ja suomalainen saikin jatkosopimuksen kaudeksi 2009.
2009
muokkaaEnnen kauden 2009 alkua talvitesteissä havaittiin, ettei McLarenin vauhti riitä muille kärkitalleille. McLaren-talli uskoi vauhdin kuitenkin paranevan Australian GP:hen mennessä.
Australian aika-ajoissa Kovalainen jäi vasta kahdenneksitoista ja kilpailussa hän keskeytti heti avausmutkassa. Malesian GP:ssä Kovalainen keskeytti heti ensimmäisellä kierroksella menettäessään autonsa hallinnan taisteltuaan Felipe Massan ja tallikaveri Hamiltonin kanssa. Kiinan sadekisassa Kovalainen vihdoin avasi pistetilinsä oltuaan viides ja päihittäen tallikaverinsa. Bahrainissa sujui kuitenkin vaisummin. Kovalainen lähti ruudusta 11 ja oli maalissa pykälää huonommalla sijalla. Espanjassa hän keskeytti tekniseen vikaan.
Monacon kisaan Kovalainen pääsi ensimmäistä kertaa 10 parhaan joukosta oltuaan aika-ajoissa 7:s. Kisassa pistepotti lipui käsistä oman ajovirheen takia ja Kovalainen päätyi kaiteeseen. Turkin GP:ssä Kovalainen lähti ruudusta 14 ja kävi kovaa taistelua Brawnin Rubens Barrichellon kanssa. Pisteitä ei kuitenkaan kertynyt kun Kovalainen oli maalissa 14:s. Britanniassa Kovalainen lähti ruudusta 14, mutta kisa päättyi puolivälin jälkeen kolariin Sébastien Bourdaisin kanssa.
Saksan GP:n sateisessa aika-ajoissa Kovalainen ajoi kuudenneksi McLarenin vanhalla autolla. Kisassa Kovalainen otti hyvän startin ja nousi kolmanneksi. Raskaalla bensakuormalla ajanut Kovalainen ei päästänyt ketään ohi, mutta taktiikka pudotti hänet lopulta kahdeksanneksi.
Kovalaisella oli nyt kovat odotukset Unkarissa, koska hän sai autoonsa McLarenin hyvin toimivat uudet osat, jotka tallikaveri Hamiltonilla oli ollut ja parin kisan ajan. Hyvää vauhtia harjoituksissa pitänyt Kovalainen, ajoi aika-ajoissa kuudenneksi. Kisassa hän taisteli palkintopallisijoituksesta Mark Webberin ja Nico Rosbergin kanssa, mutta jäi kuitenkin viidenneksi. Euroopan GP:n Valencian katuradalla Kovalainen ajoi hienosti kohtuullisen raskaalla autolla eturiviin, jääden vain 33 tuhannesosaa paalupaikasta. Kisassa Kovalainen jäi neljänneksi. Belgiassa hän oli yhden pysäkin siivittämänä kuudes. Italiassa hän lähti hakemaan kisasta voittoa, mutta huono rengastaktiikka pudotti Kovalaisen kauas. Kisan viimeisellä kierroksella hänen tallikaverinsa Hamilton kolaroi, minkä seurauksena Kovalainen oli lopulta kuudes. Singaporessa hän oli seitsemäs. Japanissa Kovalainen ajoi värikkään kisan, mutta pienet kolarit pudottivat hänet pisteiltä. Brasiliassa nähtiin erikoinen tilanne kun varikkomies päästi Kovalaisen liian aikaisin varikolta, ja bensaletku jäi kiinni Kovalaisen autoon, sytyttäen pienen tulipalon takana tulevan Räikkösen eteen. Tilanteesta selvittiin kuitenkin säikähdyksellä, eikä Kovalainen ajanut pisteille. Kauden päättävässä osakilpailussa Abu Dhabissa Kovalainen oli 11.
Kauden aikana suomussalmelainen väläytteli osaamistaan aika-ajoissa huolimatta yleensä painavammasta autosta kuin tallikaverillaan, mutta kilpailuissa hän jäi pahasti Hamiltonin jalkoihin. Kovalainen valitteli kerta toisensa jälkeen, ettei saanut renkaita ja autoa toimimaan haluamallaan tavalla. Paras tulos oli neljäs sija Valenciassa ajetussa Euroopan GP:ssä.
Myöhemmin Kovalainen on kertonut menettäneensä itseluottamuksensa kauden 2009 loppupuolella. Hamilton voitti kauden aikana kaksi osakilpailua ja keräsi 49 pistettä, kun taas Kovalainen joutui tyytymään 22 pisteeseen. Tallipäällikkö Whitmarsh ilmoitti Kovalaiselle jo aikaisessa vaiheessa, että he harkitsevat Räikkösen tai Jenson Buttonin palkkaamista, ja Kovalainen olisi vasta McLarenin kolmas vaihtoehto kuljettajaksi kaudella 2010. Kiitospäivänä Kovalaiselle kerrottiin, että McLaren korvaa hänet Buttonilla.[2]
McLaren-uransa aikana Kovalainen keräsi 75 MM-pistettä ja yhden GP-voiton.
Lotus ja Caterham
muokkaa2010
muokkaaPitkään kestäneen epävarmuuden jälkeen joulukuun 2009 alussa Kovalaisen ilmoitettiin tehneen sopimuksen Lotus Racing:n kanssa kaudeksi 2010. Kovalaisen tallikaverina ajoi Jarno Trulli. Tallin tavoitteet kaudelle eivät olleet korkeat, sillä Lotus oli käytännössä tulokastalli, joka käytti Cosworthin moottoreita. Lotus oli kauden alussa kärkitalleja vähintään 4 sekuntia hitaampilähde?.
Jälkeenpäin Kovalainen on kertonut, että hänellä olisi ollut kaudelle lähes valmis kuljettajasopimus Toyotan F1-tallin kanssa. Toyota kuitenkin vetäytyi koko lajista taloudellisten syiden vuoksi.[3][4]
Kauden kahdessa ensimmäisessä kilpailussa Kovalainen onnistui lyömään tallikaverinsa Jarno Trullin ja ylsi Australiassa kolmanneksitoista.
Malesian sateisissa aika-ajoissa hän päihitti taktiikkavirheistä kärsineet kuljettajat Alonson, Massan, Buttonin ja Hamiltonin. Itse kilpailussa Kovalainen kärsi teknisistä ongelmista ja joutui olemaan varikolla yhdeksän kierroksen ajan niin, että hänet ehdittiin merkitä keskeyttäneeksi. Kovalainen pääsi jatkamaan, mutta hänet merkittiin lopputuloksissa keskeyttäneeksi.
Kiinan kilpailussa Kovalainen ylsi neljänneksitoista.
Espanjassa, Monacossa ja Turkissa Kovalaisen Lotus ei kestänyt maaliin saakka, vaan hän joutui keskeyttämään kilpailut teknisten vikojen vuoksi.
Kanadan GP:ssä Kovalainen ajoi maaliin kuudennellatoista sijalla.
Euroopan GP:ssä Valenciassa Mark Webber törmäsi Kovalaisen auton perään, joka pysähtyi hurjan ilmalennon jälkeen lopulta rengasvalliin. Molemmat kuljettajat selviytyivät ilman loukkaantumista.
Ennen Britannian GP:tä huhuttiin, että Kovalainen olisi siirtymässä takaisin Renault'n F1-tiimin. Molemmat tallit kuitenkin kiistivät huhun.
Britannian kilpailussa Kovalainen ajoi seitsemänneksitoista.
Saksan GP:ssä Kovalainen joutui keskittymään ”kierroksella ohittavien” päästämiseen ohi. Kisan keskivaiheilla Pedro de la Rosa lähti vuorostaan ohittamaan Kovalaista, mutta Kovalainen ei nähnyt tätä ja Pedro de la Rosa ajoi Kovalaisen etusiipeen, minkä vuoksi Kovalainen joutui jälleen keskeyttämään.
Unkarin GP:ssä tuloksena oli 14. sija.
Sateiseen Belgian GP:hen Kovalainen lähti 13. lähtöruudusta, joka oli hänen kauden paras lähtöruutunsa. Kovalainen sijoittui kisassa kuudenneksitoista.
Italiassa Kovalainen taisteli tiukasti Timo Glockin kanssa, mutta ei pystynyt ohittamaan häntä ja jäi kahdeksanneksitoista.
Singaporen GP:ssä Kovalainen nousi keskeytysten ja turva-autojen avittamana parhaimmillaan sijalle 13, mutta törmättyään viimeisillä kierroksilla Sébastien Buemin kanssa hänen autonsa syttyi tuleen ja lopullinen sijoitus oli 16:s.
Japanin GP:ssä Kovalainen ajoi kauden parhaan sijoituksensa oltuaan kahdestoista.
Korean GP:ssä Kovalainen jatkoi vahvoja otteitaan ollen kolmastoista tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen.
Brasilian GP:ssä Kovalainen oli jälleen kerran nopein uusien tallien kuljettajaselvennä.
Kauden päättävässä Abu Dhabin GP:ssä Kovalainen oli seitsemästoista. Kisan jälkeen Kovalainen kertoi päättyneen kauden olleen hänen uransa paras, ja kilpailun olleen kauden parhaansa, vaikka hän ei saanut pisteitä koko kaudella, ja sijoittui kilpailussakin vasta seitsemänneksitoista.
Tallin sisäisessä taistelussa Kovalainen hävisi aika-ajovertailun Trullille 8−11.[5]
2011
muokkaaEnnen kautta 2011 Kovalaisen talli Team Lotus arveli vauhdin riittävän keskikastiin ja tavoitteena olikin pisteistä taisteleminen joka kisassa. Vauhtiero olikin selvästi kutistunut, mutta Kovalainen oli vielä puoli sekuntia jäljessä keskikastia.
Kovalainen keskeytti kauden avauskisassa, Australiassa, kun autoon tuli vesivuoto.[6] Malesiassa Kovalainen oli 15. ja Kiinassa 16. pitäen muun muassa Sergio Pérezin ja Pastor Maldonadon takanaan. Kovalainen kertoikin olleensa F1 -uransa parhaassa vireessä alkukaudella.
Turkin GP:n aika-ajoissa Kovalainen oli tallikaveriaan Jarno Trullia lähes sekunnin nopeampi, oltuaan 18., mutta itse kisa sujui heikommin Kovalaisen kärsittyä hydrauliikkaviasta. Kovalainen oli lopulta ykdeksästoista häviten Trullille.
Espanjan GP:hen Lotus sai odotetun päivityksen, jonka arveltiin parantavan vauhtia jopa sekunnilla. Päivityspaketti toikin lisää nopeutta, mutta ei niin paljon kuin oli odotettu. Aika-ajoissa Kovalainen ajoi 15. lähtöruutuun takanaan molemmat Force Indiat sekä Williams -tallin Rubens Barrichello, mistä Kovalainen sai suuret ylistykset tallipäälliköltään Tony Fernandesilta. Kisassa talli teki taktiikkavirheitä ja lopulta Kovalainen kolaroi rengasvalliin keskeyttäen.
Monacossa Kovalainen oli neljästoista.
Kovalainen oli tallikaveriaan Jarno Trullia nopeampi kauden kuuden ensimmäisen GP-viikonlopun aika-ajoissa, mutta Kanadassa Trulli päihitti Kovalaisen sadasosien erolla. Kilpailussa Kovalainen joutui keskeyttämään vetoakselin hajottua.
Kovalaisen talli voitti lopulta oikeudet käyttää nimeä Team Lotus, Group Lotusta eli Lotus Renaultia vastaan.
Euroopan GP:ssä Kovalainen oli Trullia nopeampi sekä aika-ajoissa, että itse kilpailussa oltuaan yhdeksästoista. Kisa oli harvinaislaatuinen sillä kaikki kisassa olleet autot pääsivät maaliin asti.
Ennen Britannian GP:tä Lotuksen tallipäällikkö Tony Fernandes kertoi Lotuksen vauhdin olleen pettymys, sillä Kovalainen ei vieläkään ollut ajanut pisteille.
Britannian GP:n aika-ajoihin Kovalainen toivoi märkää keliä, ja sitä hän sai. Kovalainen ajoi hienosti aika-ajojen toiseen osioon peräti 1,5 sekunnin erolla tallikaveriinsa Jarno Trulliin, joka oli 21. Kovalaisen lopulliseksi lähtöruuduksi määräytyi sija 17.
Kosteassa kisassa Kovalainen nousi 16. sijalle, kunnes Lotuksesta hajosi vaihdelaatikko ja hän joutui keskeyttämään.
Saksassa toista Lotusta ajoi Karun Chandhok Jarno Trullin sijaan. Kovalainen oli koko ajan tallikaveriaan nopeampi ja ajoi kisassa kuudenneksitoista.
Unkarin GP:hen Lotus sai joitakin uusia osia kuten uuden ohjaustehostimen. Kisan alussa oli sateista ja Kovalainen taisteli sijoituksista Adrian Sutilin, Pastor Maldonadon ja Nick Heidfeldin kanssa. Radan kuivuessa Kovalainen hävisi heille 1–2 sekuntia kierrosajoissa, joten oli selvää että Lotus oli nopeampi sadekelillä tai Kovalaisen ajotaidot tulivat silloin paremmin esiin. Kovalainen joutui kuitenkin keskeyttämään vesivuotoon.
Kesätauon jälkeen ajettiin Belgian Spassa. Aika-ajoissa sateisissa olosuhteissa Kovalainen ajoi ehkäpä uransa yhden parhaista aika-ajoista ollen peräti kaksi sekuntia tallikaveriaan Jarno Trullia nopeampi. [5]. Kisassa Kovalainen kolaroi startissa ja sijoitui lopulta 15.
Italiassa Kovalainen oli kisassa 13., joka olikin siihen mennessä hänen kauden paras tuloksensa.
Singaporessa Kovalainen ajoi aika-ajoissa tutusti Trullia nopeammin ja 19. ruutuun. Kisassa Kovalainen pysyi hyvässä vauhdissa, jätti taakseen Vitali Petrovin ja oli 16. Lotus -pomo Tony Fernandes ylisti Kovalaisen ajoa tallin historian parhaaksi ja kertoi Kovalaisen ottaneen autostaan kaiken irti. [6]
Japanissa Kovalainen ajoi aika-ajoissa sijalle 18, otti kisassa hyvän lähdön, mutta jäi silti lopputuloksissa samalle sijalle.
Koreassa Heikki Kovalainen ajoi aika-ajoissa vahvasti ja otti jälleen kisassa hyvän lähdön, jossa hän jätti molemmat Sauber -tallin kuljettajat taakseen ja oli Trullia selvästi nopeampi. Tekniikkapomo Mike Gascoyne kertoi kisan olleen Lotuksen paras.
Intiassa Kovalainen jatkoi vahvaa kisaamistaan ja oli neljästoista.
Abu Dhabissa ja kauden päättävässä Brasilian GP:ssä Kovalainen jatkoi vahvoja aika-ajosuorituksia sekä loistavia starttejaan. Hän päätti kauden Brasilian 16. sijaan.
Pistesaalis jäi koko kaudella kuitenkin nollaan jo toistamiseen.
Kovalainen oli kauden aikana parempi aika-ajaja tallikavereihinsa verrattuna voittaen Jarno Trullin 16-2 ja Karun Chandhokin 1-0.
Arvostettu F1-toimittaja James Allen listasi Kovalaisen kauden neljänneksi parhaaksi F1 -kuljettajaksi. Allen kertoi Kovalaisen ottaneen autostaan kaiken irti, ja olleen ylivoimaisesti paras "uusien tallien" kuljettaja.[7]
2012
muokkaaKaudeksi 2012 Lotus-talli joutui vaihtamaan nimensä Caterhamiksi. Kovalainen jatkoi tallin kuljettajana, mutta uudeksi tallikaveriksi tuli aiemmin Renault'lla ajanut venäläinen Vitali Petrov.
Caterham sai ennen kautta autoonsa KERSin ja jotain osia Red Bull Racingilta, minkä vuoksi talli odotti viimein nousevansa keskikastiin. Lisäksi talli sai oman tuulitunnelin kauden aikana. Kuitenkin jo talvitesteissä huomattiin ettei auto ollut tarpeeksi hyvä. Kaudeksi 2012 Kovalainen otti käyttöön punaisen Angry Birds -teemaisen kypärän, joka sai osakseen positiivista huomiota.
Kauden avauksessa Australiassa Kovalainen jatkoi edellisen kauden tapaan hyviä aika-ajosuorituksia tallikaveriinsa nähden, päihittäessään Petrovin ja ollen 19. Kisassa molemmat keskeyttivät.
Malesian ja Kiinan kisoissa ei tullut menestystä. Sen sijaan Bahrainin aika-ajoissa Kovalainen eteni toiseen aika-ajo-osioon. Kovalainen oli tallikaveriaan Vitali Petrovia sekunnin nopeampi. Lopulta Kovalainen oli aika-ajojen 16.
Espanjan GP:ssä Kovalainen oli 16. Seuraavissa kolmessa aika-ajoissa – Monacossa, Kanadassa ja Valenciassa – Kovalainen ajoi toiseen aika-ajo-osioon päihittäen tallikaverinsa. Monacosta tuli kauden paras kisatulos kun Kovalainen oli kolmastoista. Entinen F1 -kuljettaja ja F1-asiantuntija Martin Brundle kehui Kovalaista kertomalla tämän ajavan kuin supertähti ja ansaitsevan mielestään uuden mahdollisuuden huipputallissa.[8]
Caterhamin kotikisassa Britanniassa Kovalainen ajoi seitsemänneksitoista. Samalla Kovalainen kertoi alkavansa kyllästyä jäännössijoista ajamiseen. [9]
Saksassa Kovalainen starttasi kuudennestatoista ruudusta, mutta monien ongelmien kautta sijoittui kisassa vasta yhdeksänneksitoista.
Unkarin GP:ssä Kovalainen ajoi F1-uransa sadannen osakilpailun. Kilpailu oli samalla Kovalaisen tallin Caterhamin viideskymmenes. Kovalainen voitti vuonna 2008 uransa ensimmäisen F1-kilpailun juuri Unkarin Hungaroringin radalla.
Belgiassa Kovalainen oli 17.
Italian GP:n aika-ajoissa Kovalainen päihitti tallikaverinsa Petrovin puolella sekunnilla ja oli kisassa neljästoista.
Abu Dhabin kilpailussa Kovalainen ajoi kolmanneksitoista sivuten kauden parasta sijoitustaan.
Kauden aikana Kovalainen teki uuden kyseenalaisen ennätyksen ajamalla 60 peräkkäistä pisteetöntä kilpailua rikkoen Piercarlo Ghinzanin ennätyksen. [10]
2013
muokkaaKaudeksi 2013 Kovalainen ei saanut jatkosopimusta Caterham-tallista. Helmikuun lopussa Kovalainen kävi neuvotteluja Marussian kanssa kisakuskin paikasta[11], mutta ei saanut paikkaa tallista.[12] Kovalainen palasi takaisin Caterhamin rattiin toimimalla tallin varakuljettajana ja osallistumalla auton kehitystyöhön. Hän ajoi Bahrainin, Espanjan, Belgian, Italian, Japanin ja Abu Dhabin vapaissa harjoituksissa.
Kovalainen osallistui kauden 2013 kahteen viimeiseen osakilpailuun Lotus F1:llä (eri talli kuin Kovalaisen aiempi Lotustalli Lotus Racing / Team Lotus vuosilta 2010 ja 2011) tuuraten selkäleikkaukseen joutunutta Kimi Räikköstä.[13].
Sekä Yhdysvaltain että Brasilian GP:ssä Kovalainen ajoi Lotuksellaan sijalle 14.
Formula 1 -sarjan jälkeen
muokkaaKaudeksi 2014 Kovalainen ei saanut jatkosopimusta Caterham-tallista mikä tarkoitti virallisesti Kovalaisen F1-uran päättymistä. Hän oli koko vuoden ajamatta missään sarjassa ja näin ollen piti välivuoden. MTV Sportin haastattelussa hän harmitteli Formula 1 -uraansa, ja sanoi roikkuneensa Caterham-tallissa liian kauan. Kovalainen sanoi saaneensa kauden 2011 lopulla tarjouksia isommista talleista. Hän kuitenkin hylkäsi ne, koska talli lupasi auton suorituskyvyn paranevan tulevaisuudessa.[14]
Tammikuussa 2015 Kovalainen osallistui Tunturi ralliin.
Vuonna 2019 Kovalainen ajoi Suzukan 10 tunnin ajossa HubAuto Racing -tallin autolla ja suunnitteli osallistumista vuonna 2021 Le Mansin 24 tunnin ajoihin, mutta Super GT -sarjan aikataulun muutos esti jälkimmäisen.[15][16]
Super GT -ura
muokkaaKovalainen kilpaili Japanin Super GT -sarjassa kaudella 2015. Hänen ajoparinaan oli japanilainen Kōhei Hirate. He kilpailivat Lexus RC -luokan GT -autolla sarjan korkeimmalla tasolla GT500-luokassa ja sijoittuivat 13:nneksi.[17] Super GT -sarjassa on normaalisti tauko ja japanilaiset kuljettajat ajavat tuolloin Super Formula -sarjassa. Kovalainen sai mahdollisuuden kokeilla rallia kontaktien kautta ja kiinnostui ajatuksesta ajaa rallia.[18]
Hän jatkoi samassa Lexus Team Sard -tallissa myös kaudella 2016, jolloin Kovalainen ja Hirate voittivat GT500-sarjan mestaruuden.[19][20]
Kovalainen jatkoi Team Sardin kuljettajana myös kaudella 2017 yhdessä Hiraten kanssa. Kauden kahdeksasta startistaan he voittivat yhden ja olivat kahdesti palkintokorokkeella. Suoritus riitti sarjan kahdeksanteen tilaan.[21]
Kaudelle 2018 Kovalaisen pariksi vaihtui Kamui Kobayashi, joka on myös entinen F1-kuski. Autona heillä on Lexus LC500 ja tallina edelleen Team Sard.[22]
Kovalainen lopetti Super GT -sarjassa kauden 2021 lopussa.[23][24]
Ralliura
muokkaaKovalainen ja kartanlukija Sae Kitagawa voittivat Japanin JRC-sarjan JN-1-luokan rallimestaruuden syyskuussa 2022.[25] Edellisenä vuonna Kovalainen voitti JN-2-luokan mestaruuden voittamalla kaikki kilpailut Toyota 86:lla.[25][26] Kovalaisen ensimmäinen voitto JRC-sarjassa oli vuonna 2019.[26] Kovalainen ajoi Japanin rallisarjaa Škoda Fabia R5 -autolla ja voitti sarjan olemalla nopein kuudessa rallissa kahdeksasta.[27]
Japanin rallissa 2022 Kovalainen osallistui ensi kertaa WRC-ralliin ja sijoittui lopputuloksissa 10. sijalle.[28] Kovalainen osallistui Kitagawan ja Aicello-tallin kanssa Škoda Fabia R5 -autolla, jolla hän ajoi aiemmin Japanin sarjassa.[29]
Kovalainen ajoi vuonna 2023 rallin SM-sarjaa, kun hän muutti Abu Dhabista takaisin Suomeen.[27] Kovalainen ajoi SM-sarjassa Secto Automotive Labsin tallin Rally2-luokan Škoda Fabialla kartanlukijanaan radio- ja tv-juontaja Janni Hussi. Lisäksi hän ajoi täyden kauden myös Japanissa vuonna 2023.[30]
Vuoden 2023 ensimmäinen SM-ralli oli Arctic Lapland Rally, jossa Kovalainen ajoi ulos ensimmäisen päivän kolmannella erikoiskokeella ja joutui keskeyttämään.[31] Kuopion rallissa helmikuussa Kovalainen oli 14. ja hävisi voittajalle 4.20 min.[32] Kesäkuussa 2023 Kovalainen ja Hussi sijoittuivat kuudenneksi Itärallissa.[33] Lahden rallissa Kovalainen ja Hussi sijoittuivat seitsemänneksi SM1-luokassa.[34] Japanissa asfaltilla ajettavassa Kumakogen-rallissa Kovalainen ajoi selkeään voittoon ja ajoi nopeimmat ajat kaikille erikoiskokeille.[35] Kovalainen voitti Japanin rallisarjan Kitagawan kanssa jälleen vuonna 2023. Kovalainen ajoi voittoon neljässä viidestä Japanissa ajetussa kilpailussa.[36][37] Kovalainen voitti myös MCSC Rally Highland Masters -kilpailun, jonka myötä hän voitti viisi ajamistaan seitsemästä kilpailusta Japanin rallisarjassa. Japanissa Kovalainen on ajanut Rally Team Aicellon tallissa ja SM-sarjassa Secto Automotive Labsin tallissa.[38]
Kaudella 2024 Kovalainen jatkaa Japanin rallisarjassa Sae Kitagawan kanssa Aicello-tallissa. Kaudella Kovalainen ajaa Toyota GR Yaris Rally2 -autolla.[39] Kauden aloittava Mikawawan-ralli jäi Kovalaiselta väliin.[40] Maaliskuussa Kovalainen kertoi, että häneltä oli löytynyt sydänvika, joka on operoitava.[41] Kovalaiselle tehtiin avosydänleikkaus.[42] Kovalainen palasi ralliin Kamuy-rallissa.[43]
Kilpailuinsinöörit
muokkaaKaudet | Kilpailuinsinööri | Talli |
---|---|---|
2007[44] | Adam Carter | Renault |
2008–2009, 2013 | Mark Slade | McLaren, Lotus |
2010–2012[45] | Juan Pablo Ramirez | Team Lotus/Caterham |
Henkilökohtaiset kuntovalmentajat
muokkaaKaudet | Kuntovalmentaja | Talli |
---|---|---|
2007[46] | Gabriele Polcari | Renault |
2008[47] | Simon Reynolds | McLaren |
2009–2010[48] | Petri Lehikoinen | McLaren, Team Lotus |
2011–2012[49] | Dan Williams | Team Lotus/Caterham |
Tulokset
muokkaaGP2-tulokset
muokkaaKausi | Talli | SMR FEA |
SMR SPR |
ESP FEA |
ESP SPR |
MON FEA |
EUR FEA |
EUR SPR |
FRA FEA Ranska |
FRA SPR Ranska |
GBR FEA |
GBR SPR |
GER FEA |
GER SPR |
HUN FEA |
HUN SPR |
TUR FEA |
TUR SPR |
ITA FEA |
ITA SPR |
BEL FEA |
BEL SPR |
BHR FEA |
BHR SPR |
Pisteet | Sijoitus |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2005 | Arden International | 1 | 3 | 3 | Kesk. | 5 | 1 | Kesk. | 1 | 3 | 2 | 3 | 5 | 6 | 2 | 5 | 10 | 1 | 1 | 5 | 15 | 9 | 3 | Kesk. | 105 | 2. |
Kaudet numeroina
muokkaaKausi | Talli | Sijoitus | Osakilpailut | Pisteet | Voitot | Palkinto- pallisijat |
Paalu- paikat |
Nopeimmat kierrokset |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2005 | Arden International | 2. | 23 | 105 | 5 | 12 | 2 | 1 |
Yhteensä (1 kausi) | 23 | 105 | 5 | 12 | 2 | 1 |
Formula 1 -tulokset
muokkaaVäri | Tulos |
---|---|
Kulta | Voittaja |
Hopea | Toinen sija |
Pronssi | Kolmas sija |
Vihreä | Pistesijoitus |
Sininen | Maaliin pistesijojen ulkopuolella |
Ei sijoittunut (NC) | |
Violetti | Keskeytti (Kesk.) |
Punainen | Karsiutui (DNQ) |
Esikarsiutui (DNPQ) | |
Musta | Hylättiin (DSQ) |
Valkoinen | Ei startannut (DNS) |
Vaaleansininen | Vain harjoituksissa (PO) |
Perjantain testikuljettaja (TD) | |
Tyhjä | Kilpailu peruttiin (C) |
Ei harjoituksissa (DNP) | |
Loukkaantunut tai sairas (Louk.) | |
Kilpailukiellossa (EX) | |
Ei saapunut (DNA) | |
Vetäytyi (WD) | |
Lihavoitu | Paalupaikka |
Kursivoitu | Nopein kierros |
† – keskeytys ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen. | |
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa Power Stage -erikoiskokeella. | |
* – Fanboost | |
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa |
Kausi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | Pisteet | Sijoitus |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2007 | Renault | AUS 10 |
MAL 8 |
BHR 9 |
ESP 7 |
MON 13† |
CAN 4 |
USA 5 |
FRA 15 |
GBR 7 |
EUR 8 |
HUN 8 |
TUR 6 |
ITA 7 |
BEL 8 |
JPN 2 |
CHN 9 |
BRA Kesk. |
30 | 7. | |||
2008 | McLaren | AUS 5 |
MAL 3 |
BHR 5 |
ESP Kesk. |
TUR 12 |
MON 8 |
CAN 9 |
FRA 4 |
GBR 5 |
GER 5 |
HUN 1 |
EUR 4 |
BEL 10† |
ITA 2 |
SIN 10 |
JPN Kesk. |
CHN Kesk. |
BRA 7 |
53 | 7. | ||
2009 | McLaren | AUS Kesk. |
MAL Kesk. |
CHN 5 |
BHR 12 |
ESP Kesk. |
MON Kesk. |
TUR 14 |
GBR Kesk. |
GER 8 |
HUN 5 |
EUR 4 |
BEL 6 |
ITA 6 |
SIN 7 |
JPN 11 |
BRA 12 |
ABU 11 |
22 | 12. | |||
2010 | Lotus | BHR 15 |
AUS 13 |
MAL NC |
CHN 14 |
ESP DNS |
MON Kesk. |
TUR Kesk. |
CAN 16 |
EUR Kesk. |
GBR 17 |
GER Kesk. |
HUN 14 |
BEL 16 |
ITA 18 |
SIN 16† |
JPN 12 |
KOR 13 |
BRA 18 |
ABU 17 |
0 | 20. | |
2011 | Lotus | AUS Kesk. |
MAL 15 |
CHN 16 |
TUR 19 |
ESP Kesk. |
MON 14 |
CAN Kesk. |
EUR 19 |
GBR Kesk. |
GER 16 |
HUN Kesk. |
BEL 15 |
ITA 13 |
SIN 16 |
JPN 18 |
KOR 14 |
IND 14 |
ABU 17 |
BRA 16 |
0 | 22. | |
2012 | Caterham | AUS Kesk. |
MAL 18 |
CHN 23 |
BHR 17 |
ESP 16 |
MON 13 |
CAN 18 |
EUR 14 |
GBR 17 |
GER 19 |
HUN 17 |
BEL 17 |
ITA 14 |
SIN 15 |
JPN 15 |
KOR 17 |
IND 18 |
ABU 13 |
USA 18 |
BRA 14 |
0 | 22. |
2013 | Caterham | AUS |
MAL |
CHN |
BHR TD |
ESP TD |
MON |
CAN |
GBR |
GER |
HUN |
BEL TD |
ITA TD |
SIN |
KOR |
JPN TD |
IND |
ABU TD |
0 | 21. | |||
Lotus | USA 14 |
BRA 14 |
Ennätykset
muokkaa- Eniten peräkkäisiä pisteettömiä kilpailuja: (62) Japanin GP 2009–Brasilian GP 2013.
Kaudet numeroina
muokkaaKausi | Talli | Sijoitus | Osakilpailut | Pisteet | Voitot | Palkinto- sijat |
Pistesijat | Paalu- paikat |
Nopeimmat kierrokset |
Johdetut kierrokset |
Keskeytykset |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2007 | Renault | 7. | 17 | 30 | 0 | 1 | 11 | 0 | 0 | 9 | 1 |
2008 | McLaren-Mercedes | 7. | 18 | 53 | 1 | 3 | 11 | 1 | 2 | 31 | 3 |
2009 | McLaren-Mercedes | 12. | 17 | 22 | 0 | 0 | 7 | 0 | 0 | 2 | 5 |
2010 | Lotus-Cosworth | 20. | 19 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 |
2011 | Team Lotus-Renault | 22. | 19 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 |
2012 | Caterham-Renault | 22. | 20 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 |
2013 | Lotus-Renault | 21. | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Yhteensä (7 kautta) | 112 | 105 | 1 | 4 | 29 | 1 | 2 | 42 | 19 |
Merkkipaalut
muokkaaNro | Merkkipaalu | Ajetut GP:t | Osakilpailu |
---|---|---|---|
1 | Ensimmäinen kilpailu | 1 | Australian GP 2007 |
2 | Ensimmäiset MM-pisteet | 2 | Malesian GP 2007 |
3 | Ensimmäinen johtokierros | 7 | Yhdysvaltain GP 2007 |
4 | Ensimmäinen palkintosija | 15 | Japanin GP 2007 |
5 | Ensimmäinen nopein kierros | 18 | Australian GP 2008 |
6 | Ensimmäinen eturivin lähtöruutu | 22 | Turkin GP 2008 |
7 | Ensimmäinen paalupaikka | 26 | Britannian GP 2008 |
8 | Ensimmäinen voitto | 28 | Unkarin GP 2008 |
9 | 100 MM-pistettä | 47 | Belgian GP 2009 |
10 | 50 kilpailua | 50 | Japanin GP 2009 |
11 | 100 kilpailua | 101 | Unkarin GP 2012 |
Saavutukset
muokkaa
|
|
|
|
Super GT -tulokset
muokkaaKausi | Talli | Auto | Luokka | Nro | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | Pisteet | Sijoitus |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2015 | Lexus Team Sard | Lexus RC F GT500 | GT500 | 39 | OKA 5 |
FUJ 5 |
CHA 7 |
FUJ 9 |
SUZ 11 |
SUG Kesk. |
AUT 13 |
MOT 6 |
23 | 13. |
2016 | Lexus Team Sard | Lexus RC F GT500 | GT500 | 39 | OKA 7 |
FUJ 2 |
SUG 2 |
FUJ 8 |
SUZ 8 |
CHA 7 |
MOT 2 |
MOT 1 |
82 | 1. |
2017 | Lexus Team Sard | Lexus LC 500 GT500 | GT500 | 1 | OKA 3 |
FUJ 7 |
AUT 14 |
SUG 1 |
FUJ 10 |
SUZ 13 |
CHA 6 |
MOT 8 |
44 | 8. |
2018 | Lexus Team Sard | Lexus LC 500 GT500 | GT500 | 39 | OKA 12 |
FUJ 2 |
SUZ Kesk. |
CHA 1 |
FUJ 11 |
SUG 10 |
AUT 8 |
MOT 8 |
42 | 9. |
2019 | Lexus Team Sard | Lexus LC 500 GT500 | GT500 | 39 | OKA 11 |
FUJ 4 |
SUZ 5 |
CHA 5 |
FUJ Kesk. |
AUT 1 |
SUG 7 |
MOT 11 |
44 | 5. |
2020 | Toyota Gazoo Racing Team SARD | Toyota GR Supra GT500 | GT500 | 39 | FUJ WD |
FUJ WD |
SUZ 5 |
MOT 9 |
FUJ 1 |
SUZ 11 |
MOT 8 |
FUJ 14 |
39 | 11. |
2021 | Toyota Gazoo Racing Team SARD | Toyota GR Supra GT500 | GT500 | 39 | OKA 4 |
FUJ 6 |
MOT 10 |
SUZ 14 |
SUG 5 |
AUT 5 |
MOT 11 |
FUJ 4 |
34 | 13. |
Race of Champions
muokkaaKovalainen kilpaili ensimmäisen kerran Mestareiden kisassa (Race of Champions) vuonna 2004 Pariisissa. Hän voitti aluksi Formula 1 -kuljettaja David Coulthardin ja Jean Alesin ja sen jälkeen Formula ykkösten seitsenkertaisen maailmanmestarin Michael Schumacherin välierissä. Loppukilpailussa hän voitti Rallin maailmanmestarin Sébastien Loebin Ferrarilla ja ralliauto Peugeot 307:llä. Hänestä tuli ensimmäinen "ei-rallikuski" joka voitti Henri Toivonen Memorial Trophyn ja Race of Championsin.
Hän kisasi myös maiden välisen kilpailun voitosta Marcus Grönholmin kanssa ja he tulivat toiseksi.
Kovalainen kisasi Mestareiden kisassa myös vuonna 2005, voittaen Bernd Schneiderin ja Felipe Massan, mutta putosi välierissä häviten Tom Kristensenille. Vuonna 2006 hän voitti maiden välisen kilpailun Marcus Grönholmin kanssa. Henkilökohtaisessa kilpailussa hän hävisi välierissä Mattias Ekströmille 0,0002 sekunnilla. Vuonna 2007 hän tuli maiden välisessä kilpailussa toiseksi yhdessä Marcus Grönholmin kanssa.
Kovalainen kilpaili Race of Championsissa myös vuonna 2010.
Kovalainen kilpaili Sebastien Loebia vastaan kun suomussalmelainen kolaroi Audi R8:llaan. Auto lähti Kovalaisen hanskasta ja hän törmäsi sivuvalliin ja suomalaiskuljettaja oli jopa hetken tajuton ja sai aivotärähdyksen. Kovalainen väitti kaasun hirttäneen kiinni, mutta Audin tutkimuksista kävi ilmi että kyseessä oli Kovalaisen oma ajovirhe. [50]
Lempinimet ja Heikki Kovalainen Karting Race
muokkaaBrittiläinen Autosport -lehti antoi hänelle lempinimen ”Niceman” (suom. Mukava mies).[51] Lempinimi väännettiin Kimi Räikkösen lempinimestä ”Iceman”. Hän on saanut myös lempinimen Suomussalmen kuha.
Suomussalmella on järjestetty Heikki Kovalainen Karting Race jo neljä kertaa. Tapahtumassa Kovalainen ajaa kilpaa karting-autolla ympäri Suomussalmen toria. Paikalla on ollut myös useita julkisuuden henkilöitä sekä laulajia.
Yksityiselämä
muokkaaKoulutukseltaan Kovalainen on ylioppilas. Kovalainen tapasi brittiläisen Catherine Hyden vuonna 2002 ja he avioituivat vuonna 2014 Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Vaimo puhuu myös suomea.[52][52] He ovat asuneet yhdessä Englannissa, Sveitsissä, Arabiemiraateissa ja nyt (2023) Suomessa. Pariskunta sai ensimmäisen lapsensa, pojan, juhannuksena 2023 Helsingissä.[53]
Kovalainen on valittu vuoden kainuulaiseksi vuosina 2005 ja 2006.[54]
Kovalainen soittaa rumpuja leikkimielisessä The Myötähäpeä -yhtyeessä, johon kuuluu hänen lisäkseen Nightwish-yhtye sekä Apulanta-yhtyeen kitaristi-laulaja Toni Wirtanen.
Kovalainen muutti vuonna 2008 Sveitsiin verotussyistä. Vuoden 2017 SwissLeaks-tietovuodossa paljastui, että hänellä on ainakin kolme tiliä HSBC-pankin Sveitsin konttorissa.[55]
Lähteet
muokkaa- ↑ Mtv3 F1 tietoja Heikistä – 15.7.2009 mtv3.fi. 15.7.2009. Viitattu 26. huhtikuuta 2009.
- ↑ Larkam, Lewis: Heikki Kovalainen opens up about McLaren regrets ESPN. 7.8.2016. Viitattu 10.8.2017. (englanniksi)
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/uutiset.shtml/2011/11/1449378/kovalainen-paljastaa-lahes-valmis-huippudiili-kaatui
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/uutiset.shtml/arkistot/f1/2009/11/989627
- ↑ Kovalainen: Kauden paras kisa – uran paras kausi mtv3.fi. 14.11.2010. MTV3. Viitattu 15.11.2010.
- ↑ Kovalaisen auto jäi radan varteen MTV3. Viitattu 27.3.2011.
- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ [3]
- ↑ [4]
- ↑ Kovalainen neuvottelee Marussian kanssa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Marussia vahvisti: Kovalainen ei saanut paikkaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.mtv.fi/sport/f1/uutiset.shtml/2013/11/1832085/lotus-vahvisti-kovalaisen-pestin (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.mtv.fi/sport/f1/uutinen/artikkeli/heikki-kovalainen-katuu-formulapaatostaan-olin-lojaali-liian-kauan/5045282 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Difficult Suzuka 10 Hours for Ferrari sportscarracingnews.com. 25.8.2019. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Jamie Klein: Kovalainen's Le Mans plans scuppered by SUPER GT clash motorsport.com. 29.7.2021. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Heikki Kovalaisen uusi aluevaltaus varmistui (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kovalainen: Rallying was the passion from the beginning wrc.com. 13.8.2024. Viitattu 13.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Kovalaisen ajot jatkuvat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Heikki Kovalainen juhli Japanin Super GT -sarjan mestaruutta – entisen F1-ajajan ensi kauden suunnitelmat vielä auki Helsingin Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ https://www.driverdb.com/drivers/heikki-kovalainen/
- ↑ Heikki Kovalaiselle uusi tallikaveri – tuttu mies F1-vuosilta iltalehti.fi. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Juuso Taipale: Heikki Kovalaiselta iso uutinen: ”Ette pääse minusta vielä” iltalehti.fi. 29.11.2021. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ Rachit Thukral: Ex-F1 driver Kovalainen announces retirement from SUPER GT motorsport.com. 29.11.2021. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Jamie Klein: Kovalainen wins All-Japan Rally title with one round to spare motorsport.com. 12.9.2022. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Jamie Klein: Kovalainen eyes Japan WRC outing after SUPER GT exit motorsport.com. 11.1.2022. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Heikki Kovalainen tiputti uutispommin: Muuttaa Suomeen www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Neuville prevails to clinch dramatic Japan win wrc.com. 13.11.2022. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Kovalainen begins next stage of rally career dirtfish.com. 10.11.2022. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Ville Touru: Yllätyskaksikko! Heikki Kovalaisella hurjat suunnitelmat Janni Hussin kanssa Ilta-Sanomat. 14.12.2022. Viitattu 30.12.2022.
- ↑ Heikki Kovalainen ajoi ulos Tunturirallissa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.1.2023.
- ↑ Miika Wuorela: Karu todellisuus paljastui Heikki Kovalaiselle – Janni Hussilla eri ääni kellossa Ilta-Sanomat. 5.2.2023. Viitattu 5.2.2023.
- ↑ Kovalainen ja Hussi kuudenneksi Itärallissa, Räikkönen joutui pettymään rallism.fi. 18.6.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Heikki Kovalainen: "Meidän paras ralli tähän mennessä" rallism.fi. 13.8.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Aki Hietavala: Heikki Kovalainen ylivoimainen Japanissa, seuraavaksi edessä SM-ralli soralla – ”Luultavasti kyyti on aika kylmää” rallit.fi. 7.5.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Juuso Taipale: Heikki Kovalainen ajoi mestariksi iltalehti.fi. 10.9.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Kovalaiselle kolmas mestaruus Japanissa – “Soralla ajaminen vielä aika takkuista” urheiluuutiset.com. 13.9.2023. Viitattu 15.9.2023.
- ↑ Heikki Kovalainen jatkaa rallissa myös ensi vuonna, mutta automerkki on vielä auki urheiluuutiset.com. 16.10.2023. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Aki Hietavala: Vahvistus: Heikki Kovalainen ajaa tulevalla kaudella Toyotalla rallit.fi. 14.1.2024. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Toni Heinonen: Heikki Kovalainen joutuu jättämään rallin väliin ”odottamattoman terveysongelman” vuoksi rallit.fi. 1.3.2024. Viitattu 1.3.2024.
- ↑ Mark Paulson & David Evans: Kovalainen determined to rally again after heart surgery dirtfish.com. 7.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Ville Hirvonen: Heikki Kovalainen jakoi rohkaisevan viestin sydänoperaationsa jälkeen -”Minulla on ikuinen arpi” rallit.fi. 8.4.2024. Viitattu 11.4.2024.
- ↑ Aki Hietavala: Heikki Kovalaisen paluukisa ja debyytti Toyotan ratissa meni pipariksi rallit.fi. 7.7.2024. Viitattu 7.7.2024.
- ↑ Renault stelt nieuwe race ingenieurs aan
- ↑ Heikki virtaa täynnä Lotuksen kehitystyöhön (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juoksijasta Kovalaisen kuntotreenari (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kovalaisen fyysinen viritys Kuortaneelta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kovalainen jäi ilman kuntovalmentajaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Singhin metodit liian radikaaleja Kovalaiselle (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.iltalehti.fi/formulat/2011030313292839_fo.shtml
- ↑ Kovalaisen uusi lempinimi: Niceman (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b F1-miljonääri Heikki Kovalainen ja vaimo Catherine muuttivat Abu Dhabiin – sitten ura sai yllättävän käänteen: ”Kaipuu Suomeen koko ajan” www.iltalehti.fi. Viitattu 3.3.2020.
- ↑ Annika Hytönen: Heikki Kovalaisesta tuli isä! Ilta-Sanomat. 25.6.2023. Viitattu 28.6.2023.
- ↑ Kainuun Sanomat 14.1.2007, s. B3.
- ↑ SwissLeaks 2015: Pankkivuoto paljastaa suomalaisten tilejä Sveitsissä yle.fi. Viitattu 26.9.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Heikki Kovalaisen virallinen fanisivusto Facebookissa. (englanniksi)
- Heikki Kovalainen: tilastot (Arkistoitu – Internet Archive).
- Heikki Kovalainen karting-radalla. Ylen Elävä arkisto.