Le Mansin 24 tunnin ajo

ranskalainen autourheilukilpailu

Le Mansin 24 tunnin ajo (ransk. 24 heures du Mans) on autourheilukilpailu, jossa tavoitteena on vuorokauden yhtämittaisessa ajossa ajaa pisin mahdollinen matka. Kilpailu on vanhin yhä aktiivinen kestävyysajo. Kilpailu ajetaan Circuit de la Sarthen radalla Sarthen departementissa Ranskassa, lähellä Le Mansin kaupunkia.

Ranska Le Mansin 24 tunnin ajo
Le Mansin rata nykyään.
Le Mansin rata nykyään.
Rata Circuit de la Sarthe
Ensimmäinen tapahtuma Le Mansin 24 tunnin ajo 1923

Le Mansin 24 tunnin kilpailu järjestettiin ensi kertaa 26.27. toukokuuta vuonna 1923, ja on sen jälkeen järjestetty vuosittain kesäkuussa lukuun ottamatta vuotta 1956, jolloin ajettiin heinäkuussa, ja 1968 syyskuussa maan poliittisen kuohunnan takia. Vuonna 1936 kilpailua ei taloudellisten vaikeuksien vuoksi järjestetty, eikä toisen maailmansodan vuoksi vuosina 19401948. Kilpailun järjestävä seura on Automobile Club de l’Ouest.

Vuoden 1955 kisassa tapahtui historian suurin moottoriurheiluonnettomuus, jossa sai surmansa kuljettajan lisäksi 82 ihmistä, kun palavan auton kappaleet lensivät yleisön joukkoon. Kisat saivat kuitenkin jatkua keskeytymättä.[1] Kilpailuissa on tapahtunut useita muitakin kuolonkolareita.

Kilpailu ajetaan 13,6259 kilometriä (8,4667 mailia) pitkällä radalla, jossa on osia sekä yleisistä teistä että varsinaisesta kilparadasta. Myös aikaisemmin yleisestä tiestä koostuneisiin osioihin on jouduttu tekemään turvallisuusparannuksia.

HistoriaMuokkaa

 
Juliste vuoden 1923 kilpailusta.

Ennen kilpailua UMF (Union Motocycliste de France) järjesti moottoripyöräkilpailun kolmiomaisella radalla 1920-luvun alussa. Automobile Club de l'Ouest (ACO) kiinnostui kestävyysajon järjestämisestä ja säännöt laadittiin kilpailua varten, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 26. toukokuuta 1923.[2]

Kilpailussa käytetään Circuit de la Sarthen rataa, jossa on pysyvän radan lisäksi yleisiä teitä. Rataan on tehty vuosien saatossa useita muutoksia, joilla sen turvallisuutta on pyritty parantamaan.[2]

LähtöMuokkaa

 
Vanha Le Mans -tyylinen lähtö Monzassa vuonna 1949.

Kilpailussa käytettiin aikoinaan lähtötapaa, jossa lähdön tapahtuessa kuljettajat juoksevat lyhyen matkan autoon, käynnistävät auton ja saattoivat lähteä matkaan kiinnittämättä turvavöitään. Jacky Ickx kuvasi lähtötapaa vaaralliseksi ja käveli autoon juoksemisen sijaan.[3]

Vuonna 1970 autot olivat vielä samassa muodostelmassa lähdön tapahtuessa, mutta kuljettajat olivat jo valmiiksi turvavöissä. Vuonna 1971 autoihin juokseminen korvattiin lopullisesti nykyisellä lähtötavalla, jossa turva-auto päästää autot radalle.[4]

AjaminenMuokkaa

Kilpailun aikana kolme kuljettajaa vuorottelee autossa. Yksikään kuljettaja ei saa olla autossa pidempään kuin 14 tuntia kilpailun aikana. Ajovuoron pituus vaihtelee 45 minuutista neljään tuntiin. Ajovuoroa vaihdetaan normaalisti kun auto tulee varikolle tankattavaksi tai renkaiden vaihtoon. Kuljettajien on oltava FIA:n luettelossa jossakin neljästä kategoriasta: platina- tai kultaluokka ammattilaiskuljettajille ja hopea- tai pronssiluokka amatöörikuljettajille.[5] GTE Pro -luokassa on käytetty 14 kierroksen pituutta, jota on helpotettu taktikoinnin palauttamiseksi. Autoissa on mittari polttoaineen virtauksen seuraamiselle, jolla ACO ja FIA tietävät paljonko polttoainetta käytetään kierroksella.[6] LMP1, LMP2 ja GTE Am -luokissa jokaisen autoa ajavan kolmen kuljettajan on ajettava vähintään kuusi tuntia kilpailun aikana, mutta GTE Pro -luokassa ei ole minimiaikaa. Kaikissa luokissa kuljettaja ei saa ajaa enempää kuin neljä tuntia kuuden tunnin jakson aikana ja enintään 14 tuntia kilpailun aikana yhteensä. Myös auton ohjaamon lämpötilaa seurataan ja jatkuva ajoaika on rajoitettu 80 minuuttiin mikäli ulkolämpötila nousee 32 asteeseen ja autossa ei ole ilmastointia. Vuorojen välillä on voitava levätä vähintään 30 minuuttia.[7]

AutotMuokkaa

Kilpailussa kilpailevat sekä yksinomaan kilpailukäyttöön suunnitellut Le Mans Prototype -prototyypit (LMP1 ja LMP2), että sarjatuotantoautoihin pohjautuvat GT-autot (ital. Gran Turismo tai engl. Grand Tourer) joihin kuuluvat amatööriluokka GTE Am ja ammattilaisluokka GTE Pro (LM GTE). Nykyään kussakin autokunnassa on kolme vuorotellen ajavaa kuljettajaa.

Uusien Le Mans Hypercar (LMH) ja Le Mans Daytona h (LMDh) -luokkien autojen määrittely on tehty ACO:n, FIA:n ja IMSA:n sekä valmistajien keskinäisellä päätöksellä ja yhteisien sääntöjen mukaan rakennetut autot voivat kilpailla sekä Le Mansin 24 tunnin ajoissa että Daytonan 24 tunnin ajoissa, ja samat autot voivat myös kilpailla FIA World Endurance Championship ja IMSA SportsCar Championship -sarjoissa.[8][9]

Vuodesta 2024 GTE-luokan korvaavat suositut FIA GT3 -luokan autot.[10]

ElokuvatMuokkaa

 
Le Mansin varikkopilttuut vuonna 2006.

Vuoden 1955 onnettomuudesta on Ranskassa tehty Ylen kanssa yhteistuotantona sarjaan Arkistojen salat dokumentti Le Mansin onnettomuus 1955, jonka Teema esitti 30. maaliskuuta 2012.[1][11]

Vuonna 1971 valmistui Lee H. Katzin ohjaama fiktiivinen elokuva Le Mans, jonka pääosassa on Steve McQueen.

Vuonna 2019 valmistui James Mangoldin ohjaama elokuva Le Mans 66 – täydellä teholla (engl. Ford v Ferrari), jonka pääosissa ovat Matt Damon ja Christian Bale. Elokuva kertoo vuoden 1966 Le Mansin kilpailusta.[12]

VoittajatMuokkaa

 
Vuoden 2008 ajojen lähtö.
Vuosi Kuljettajat Luokka Talli Auto
1923   André Lagache
  René Leonard
3.0 Chenard & Walcker SA Chenard-Walcker
1924   Frank Clement
  John Duff
3.0 Duff & Aldington Bentley 3.0
1925   Gérard de Courcelles
  André Rossignol
5.0 Société Lorraine De Dietrich et Cie Lorraine-Dietrich B3-6 Sport
1926   Robert Bloch
  André Rossignol
5.0 Société Lorraine De Dietrich et Cie Lorraine-Dietrich B3-6 Le Mans
1927   John Benjafield
  Sammy Davis
3.0 Bentley Motors Limited Bentley 3.0
1928   Woolf Barnato
  Bernard Rubin
5.0 Bentley Motors Limited Bentley 4.4
1929   Woolf Barnato
  Henry Birkin
8.0 Bentley Motors Limited Bentley 6.6
1930   Woolf Barnato
  Glen Kidston
>3.0 Bentley Motors Limited Bentley 6.6
1931   Henry Birkin
  Earl Howe
3.0 Earl Howe Alfa Romeo 8C
1932   Luigi Chinetti
  Raymond Sommer
5.0 Raymond Sommer Alfa Romeo 8C
1933   Tazio Nuvolari
  Raymond Sommer
5.0 Raymond Sommer Alfa Romeo 8C
1934   Luigi Chinetti
  Philippe Étancelin
3.0 Luigi Chinetti/Philippe Étancelin Alfa Romeo 8C
1935   Louis Fontés
  John Hindmarsh
5.0 Fox & Nichol Lagonda M45R
1936 Ei järjestetty
1937   Robert Benoist
  Jean-Pierre Wimille
5.0 Roger Labric Bugatti Type 57G
1938   Eugène Chaboud
  Jean Trémoulet
5.0 Eugène Chaboud et Jean Trémoulet Delahaye 135M
1939   Jean-Pierre Wimille
  Pierre Veyron
8.0 Jean-Pierre Wimille Bugatti Type 57
1940-1948 Ei järjestetty
1949   Luigi Chinetti[a]
  Patrick Mitchell-Thompson
S 2.0 Lord Selsdon Ferrari 166MM
1950   Jean-Louis Rosier
  Louis Rosier
S 5.0 Louis Rosier Talbot-Lago
1951   Peter Walker
  Peter Whitehead
S 5.0 Peter Walker Jaguar XK120C
1952   Hermann Lang
  Fritz Reiss
S 3.0 Daimler-Benz A.G. Mercedes-Benz 300SL
1953   Duncan Hamilton
  Tony Rolt
S 5.0 Jaguar Cars Jaguar C-Type
1954   José Froilán González
  Maurice Trintignant
S 5.0 Scuderia Ferrari Ferrari 375
1955   Ivor Bueb
  Mike Hawthorn
S 5.0 Jaguar Cars Jaguar D-Type
1956   Ron Flockhart
  Ninian Sanderson
S 5.0 Ecurie Ecosse Jaguar D-Type
1957   Ivor Bueb
  Ron Flockhart
S 5.0 Ecurie Ecosse Jaguar D-Type
1958   Olivier Gendebien
  Phil Hill
S 3.0 Scuderia Ferrari Ferrari 250TR
1959   Roy Salvadori
  Carroll Shelby
S 3.0 David Brown Racing Dept.[14] Aston Martin DBR1[15]
1960   Paul Frère
  Olivier Gendebien
S 3.0 Scuderia Ferrari Ferrari TR60
1961   Olivier Gendebien
  Phil Hill
S 3.0 Scuderia Ferrari Ferrari TR61
1962   Olivier Gendebien
  Phil Hill
E +3.0 Scuderia Ferrari Ferrari 330LM
1963   Lorenzo Bandini
  Ludovico Scarfiotti
P 3.0 SpA Ferrari SEFAC Ferrari 250P
1964   Jean Guichet
  Nino Vaccarella
P 4.0 SpA Ferrari SEFAC Ferrari 275P
1965   Masten Gregory
  Jochen Rindt
P 4.0 North American Racing Team Ferrari 275LM
1966   Chris Amon
  Bruce McLaren
P +5.0 Shelby-American Inc. Ford GT40 Mk.II
1967   A. J. Foyt
  Dan Gurney
P +5.0 Shelby-American Inc. Ford GT40 Mk. IV
1968   Lucien Bianchi
  Pedro Rodríguez
S 5.0 J. W. Automotive Engineering Ford GT40 Mk. I
1969   Jacky Ickx
  Jackie Oliver
S 5.0 J. W. Automotive Engineering Ford GT40 Mk. I
1970   Richard Attwood
  Hans Herrmann
S 5.0 Porsche KG Salzburg Porsche 917K
1971   Helmut Marko
  Gijs van Lennep
S 5.0 Martini Racing Team Porsche 917K
1972   Graham Hill
  Henri Pescarolo
S 3.0 Equipe Matra-Simca Shell Matra MS670
1973   Gérard Larrousse
  Henri Pescarolo
S 3.0 Equipe Matra-Simca Shell Matra MS670B
1974   Gérard Larrousse
  Henri Pescarolo
S 3.0 Equipe Gitanes Matra MS670B
1975   Derek Bell
  Jacky Ickx
S 3.0 Gulf Research Racing Co. Mirage GR8
1976   Jacky Ickx
  Gijs van Lennep
Gp.6 3.0 Martini Racing Porsche System Porsche 936
1977   Jürgen Barth
  Jacky Ickx
  Hurley Haywood
Gp.6 3.0 Martini Racing Porsche System Porsche 936
1978   Jean-Pierre Laussaud
  Didier Pironi
Gp.6 3.0 Alpine Renault Renault-Alpine A 442
1979   Klaus Ludwig
  Bill Whittington
  Don Whittington
Gp.5 SP Porsche Kremer Racing Porsche 935
1980   Jean-Pierre Jaussaud
  Jean Rondeau
S +2.0 Jean Rondeau Rondeau M379B
1981   Derek Bell
  Jacky Ickx
S +2.0 Porsche System Porsche 936
1982   Derek Bell
  Jacky Ickx
C Rothmans Porsche System Porsche 956
1983   Hurley Haywood
  Al Holbert
  Vern Schuppan
C Rothmans Porsche System Porsche 956
1984   Klaus Ludwig
  Henri Pescarolo
C1 Joest Racing Joest-Porsche 956
1985   Paolo Barilla
  Klaus Ludwig
  John Winter
C1 Joest Racing Joest-Porsche 956
1986   Derek Bell
  Al Holbert
  Hans-Joachim Stuck
C1 Rothmans Porsche Porsche 962C
1987   Derek Bell
  Al Holbert
  Hans-Joachim Stuck
C1 Rothmans Porsche Porsche 962C
1988   Johnny Dumfries
  Jan Lammers
  Andy Wallace
C1 Silk Cut Jaguar Jaguar XJR-9LM99
1989   Stanley Dickens
  Jochen Mass
  Manuel Reuter
C1 Team Sauber Mercedes Sauber-Mercedes
1990   Martin Brundle
  Price Cobb
  John Nielsen
C1 Silk Cut Jaguar Jaguar XJR-12
1991   Bertrand Gachot
  Johnny Herbert
  Volker Weidler
C2 Mazdaspeed Mazda 787B
1992   Mark Blundell
  Yannick Dalmas
  Derek Warwick
C1 Peugeot Talbot Sport Peugeot 905
1993   Christophe Bouchut
  Geoff Brabham
  Eric Hélary
C1 Peugeot Talbot Sport Peugeot 905
1994   Mauro Baldi
  Yannick Dalmas
  Hurley Haywood
LMGT1 Le Mans Porsche Team Dauer-Porsche 962LM
1995   Yannick Dalmas
  J. J. Lehto
  Masanori Sekiya
LMGT1 Kokusai Kaihatsu Racing McLaren F1 GTR
1996   Davy Jones
  Manuel Reuter
  Alexander Wurz
LMP1 Joest Racing TWR Porsche WSC-95
1997   Michele Alboreto
  Stefan Johansson
  Tom Kristensen
LMP Joest Racing TWR Porsche WSC-95
1998   Laurent Aiello
  Allan McNish
  Stéphane Ortelli
LMGT1 Porsche AG Porsche 911 GT1
1999   Yannick Dalmas
  Pierluigi Martini
  Joachim Winkelhock
LMP Team BMW Motorsport BMW V12 LMR
2000   Frank Biela
  Tom Kristensen
  Emanuele Pirro
LMP900 Audi Sport Team Joest Audi R8 LMP
2001   Frank Biela
  Tom Kristensen
  Emanuele Pirro
LMP900 Audi Sport Team Joest Audi R8 LMP
2002   Frank Biela
  Tom Kristensen
  Emanuele Pirro
LMP900 Audi Sport Team Joest Audi R8 LMP
2003   Rinaldo Capello
  Tom Kristensen
  Guy Smith
LMGTP Team Bentley Bentley Speed 8 GT
2004   Seiji Ara
  Rinaldo Capello
  Tom Kristensen
LMP1 Audi Sport Japan Team Goh Audi R8 LMP
2005   J.J. Lehto
  Tom Kristensen
  Marco Werner
LMP1 Champion Racing Audi R8 LMP
2006   Frank Biela
  Emanuele Pirro
  Marco Werner
LMP1 Audi Sport Team Joest Audi R10 TDI
2007   Frank Biela
  Emanuele Pirro
  Marco Werner
LMP1 Audi Sport North America Audi R10 TDI
2008   Rinaldo Capello
  Tom Kristensen
  Allan McNish
LMP1 Audi Sport North America Audi R10 TDI
2009   David Brabham
  Marc Gené
  Alexander Wurz
LMP1 Peugeot Sport Total Peugeot 908 HDi FAP
2010   Timo Bernhard
  Romain Dumas
  Mike Rockenfeller
LMP1 Audi Sport North America Audi R15 TDI Plus
2011   Marcel Fässler
  André Lotterer
  Benoît Tréluyer
LMP1 Audi Sport Team Joest Audi R18 TDI
2012   Marcel Fässler
  André Lotterer
  Benoît Tréluyer
LMP1 Audi Sport Team Joest Audi R18 e-tron quattro
2013   Loïc Duval
  Tom Kristensen
  Allan McNish
LMP1 Audi Sport Team Joest Audi R18 e-tron quattro
2014   Marcel Fässler
  André Lotterer
  Benoît Tréluyer
LMP1 Audi Sport Team Joest Audi R18 e-tron quattro
2015   Earl Bamber
  Nico Hülkenberg
  Nick Tandy
LMP1 Porsche Team Porsche 919 Hybrid
2016   Romain Dumas
  Neel Jani
  Marc Lieb
LMP1 Porsche Team Porsche 919 Hybrid
2017   Earl Bamber
  Timo Bernhard
  Brendon Hartley
LMP1 Porsche LMP Team Porsche 919 Hybrid
2018   Fernando Alonso
  Sébastien Buemi
  Kazuki Nakajima
LMP1 Toyota Gazoo Racing Toyota TS050 Hybrid
2019   Fernando Alonso
  Sébastien Buemi
  Kazuki Nakajima
LMP1 Toyota Gazoo Racing Toyota TS050 Hybrid
2020   Sébastien Buemi
  Brendon Hartley
  Kazuki Nakajima
LMP1 Toyota Gazoo Racing Toyota TS050 Hybrid
2021   Mike Conway
  Kamui Kobayashi
  José María López
Hypercar Toyota Gazoo Racing Toyota GR010 Hybrid
2022   Sébastien Buemi
  Brendon Hartley
  Ryō Hirakawa
Hypercar Toyota Gazoo Racing Toyota GR010 Hybrid
Huomioita
  1. Chinetti ajoi Yhdysvaltain kansalaisena vuonna 1949.[13]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Tuomo Kiisseli, Tragedia Le Mansissa, Tv-maailma 12/2012 sivu 29
  2. a b Circuit History Arkistoitu . Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  3. 24 Hours of Le Mans – Ickx marches to victory at the 1969 edition 24h-lemans.com. 20.7.2019. Viitattu 10.1.2023. (englanniksi)
  4. 1971 24 Hours of Le Mans: the new start procedure and much more 24h-lemans.com. 17.8.2021. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  5. 24 Hours of Le Mans 2022 - How does it work? What are the rules? How long do the drivers drive for? eurosport.co.uk. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  6. Jamie Klein: GTE Pro drivers praise extended WEC Le Mans stint length autosport.com. 13.6.2019. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  7. An eye on the clock : Maximum driving time allowed fiawec.com. 6.6.2017. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  8. LMH & LMDH Set For Both IMSA & WEC From 2023 dailysportscar.com. 9.7.2021. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  9. Rachit Thukral: Who will race in WEC and IMSA with LMDh/LMH cars in 2023? motorsport.com. 5.1.2023. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  10. Filip Cleeren: GT3 cars to replace GTE class at Le Mans from 2024 motorsport.com. 20.8.2021. Viitattu 29.12.2022. (englanniksi)
  11. Arkistojen salat, Yle Teema, viitattu 29.3.2012
  12. Ford v Ferrari Twentieth Century Fox. Viitattu 24.11.2019. (englanniksi)
  13. The 24 Hours of Le Mans, in honour of Luigi Chinetti 24h-lemans.com. 19.12.2022. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  14. David Brown Racing Dept. Advanced stats motorsportstats.com. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  15. How Aston Martin scored its greatest victory motorsport.com. 21.6.2021. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa