Wikipedia

Hiilijalanjälki

tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy[1]. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin[2].

Hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden eri maissa vuonna 2017.

Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.[2] Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa. Tilannetta, jossa nettohiilijalanjälki on nolla, kutsutaan hiilineutraaliksi: toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.

Kasvihuonekaasuista hiilidioksidipäästöjen osuus oli vuonna 2019 Euroopan unionin alueella 80 prosenttia.[3]

Suurimmat päästölähteet vuonna 2019[3] olivat:

Termin alkuperä

muokkaa

Hiilijalanjälki on käännöslaina englannin kielen termistä carbon footprint, joka kehitettiin öljy-yhtiö BP:n mainoskampanjaan vuonna 2004. Tavoitteena oli siirtää vastuuta hiilidioksidipäästöistä fossiilisia polttoaineita tuottavilta yrityksiltä kuluttajien kannettavaksi. Tätä on pidetty yhtenä kaikkien aikojen menestyneimmistä PR-kampanjoista.[4]

Mittaus

muokkaa

Toisin kuin ekologinen jalanjälki, hiilijalanjälki ilmoitetaan massana eikä pinta-alana. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen tonnia, kilogrammaa tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina, joskus kuitenkin pelkkänä hiilidioksidin määränä.[5] Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin.

Suorat ja epäsuorat päästöt

muokkaa

Kuluttajan hiilijalanjälki voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat päästöt syntyvät välittömästi kuluttajan oman toiminnan, esimerkiksi autolla ajamisen, seurauksena. Joukkoliikennevälineillä matkustamisen taas katsotaan aiheuttavan epäsuoria päästöjä, jotka jaetaan kaikkien matkustajien kesken henkilökilometrien suhteessa. Kuluttajan epäsuoriin päästöihin luetaan myös kuuluviksi hyödykkeiden ja palvelujen tuotannon, myynnin ja mahdollisen käytöstä poiston yhteydessä syntyvät päästöt.[5]

Englanninkielisessä kirjallisuudessa viitataan suoriin ja epäsuoriin päästöihin Scope-termin avulla.[6] Erityisesti yritykset ja organisaatiot voivat luokitella päästönsä näiden mukaan. Scope 1 -päästöt viittaavat organisaation suoriin päästöihin, joita ovat esimerkiksi organisaation oma energiantuotanto ja muut polttoprosessit sekä organisaation omien ajoneuvojen käyttö. Scope 2 -päästöt viittavat epäsuoriin energiantuotannon päästöihin, esimerkiksi organisaation ostamaan sähkö- ja lämpöenergiaan. Scope 3 -päästöt viittaavat organisaation muihin epäsuoriin päästöihin, joita ovat muun muassa työmatkaliikenne ja työmatkustaminen, hankinnat, rakentaminen sekä vesi- ja jätehuollon päästöt. Scope 3 -päästöt eivät ole suoraan organisaation hallinnassa, mutta ovat suoraa vaikutusta organisaation toiminnoista.[6]

Rakennusten hiilijalanjälki

muokkaa

Rakennuksen hiilijalanjäljellä tarkoitetaan niitä päästöjä, joita rakennus tuottaa koko olemassaolonsa aikana alkaen sen rakennustuotteiden valmistuksesta päättyen rakennuksen purkamiseen.[7] Nykyisin suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä aiheutuu energiankulutuksesta.

Rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta on 2020-luvulla tulossa osaksi Suomen rakentamismääräyksiä.[8]

Ilmastoselvitys

muokkaa

Rakennusluvan saamisen ehdoksi Suomessa on tulossa uusi dokumentti, joka on nimeltään ilmastoselvitys. Ilmastoselvityksessä ilmoitetaan rakennushankkeen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Laskenta tehdään Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisesti. Vaatimuksen on arvioitu tulevan voimaan samalla kun uusi Kaavoitus- ja rakennuslaki tulee voimaan arviolta vuonna 2025. Ilmastoselvitystä ei todennäköisesti tulla vaatimaan esimerkiksi korjausrakennushankkeilta.[9]

Ilmastoselvitys ja raja-arvot

muokkaa

Suomen uudisrakennuksille olisi tulossa raja-arvovaatimus käyttötarkoitusluokille 1d–8 eli rivitaloille ja sitä suuremmille rakennuksille. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuslupaa ei saisi, mikäli rakennushankkeen hiilijalanjälki ei alita asetettua raja-arvoa. Pientaloille raja-arvovaatimusta ei olisi tulossa, eikä niille olisi tehtävä ilmastoselvitystä. Raja-arvovaatimusten on arvioitu olevan lainsäädännössä vuoden 2025 alusta lähtien.[9]

Yksilön hiilijalanjäljen jakautuminen ja vähennyskeinot Suomessa

muokkaa

Seuraavassa taulukossa on jaoteltu yksilön hiilijalanjälki neljään osa-alueeseen, määritelty suomalainen keskiarvo-osuus päästöistä ja esitetty esimerkki siitä, miten hiilijalanjälkeä voi osa-alueen osalta pienentää.[10]

Yksilön hiilijalanjälki
Kulutuksen tyyppi Prosenttiosuus suomalaisen keskiarvoisesta jalanjäljestä Esimerkkikeino pienentää hiilijalanjälkeä
Asuminen 33 % Maalämpö, ilmalämpöpumppu asumisen lämmitysmuotona
Tavarat ja muu kulutus 25 % Vähempi uusien tavaroiden ostelu, tavaroiden pidempi käyttöikä, kierrätys
Liikenne ja matkailu 22 % Julkisen liikenteen tai polkupyörän käyttö yksityisautoilun sijaan, junamatkustus lentämisen sijaan, biokaasuauto bensiinikäyttöisen sijaan
Ruoka 20 % Kasvissyönti, ruokahävikin minimointi

Hiilikädenjälki

muokkaa

Hiilikädenjäljeksi lasketaan tuotteen, prosessin tai palvelun positiivinen ilmastovaikutus eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Valtion, yrityksen, yhdistyksen tai yksittäisen ihmisen tuottaessa hiilikädenjälkeä ”asiakkaalleen” asiakkaan oma hiilijalanjälki alenee. Hiilikädenjälki ilmaisee tulevaisuuden myönteiset päästövaikutukset: suuri hiilikädenjälki on hyvä asia.[11][12]

Esimerkiksi rakennuksen hiilikädenjälki tarkoittaa rakentamisesta aiheutuvia myönteisiä ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennuksen rakentamista. Näitä ovat esimerkiksi puupohjaisiin rakenteisiin sitoutunut hiili ja rakennustuotteiden kierrätys.[13]

Hiilipäästöjen verottaminen

muokkaa

Hiilivero eli päästömaksu voidaan periä päästöjä tuotettaessa, esimerkiksi mittaamalla tai estimoimalla päästöt. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjä voidaan kuitenkin usein helpommin verottaa jo polttoainetta tuotettaessa tai maahantuotaessa polttoaineen hiilipitoisuuden perusteella.[14]

Vaikka hiilijalanjäljen vero on hiilipäästömaksua epätarkempi ja subjektiivisempi haittavero, sitä on ehdotettu käytettäväksi tuontituotteille maista, joissa hiiliveroa ei ole.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan yksittäisille ruoka-aineille ei voi laskea selkeää hiilijalanjälkeä, mikä tekee ongelmalliseksi ruoan päästöperusteisen verotuksen.[15]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Anu Nousiainen: HS.fi avasi hiilijalanjälkimittarin (Archive.org) 7.11.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 23.11.2008.
  2. ↑ a b Riikka Karppinen: Päästöjen laskenta vai hiilijalanjälki – onko termillä väliä? To Future 10.6.2022. viitattu 18.12.2022
  3. ↑ a b Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla Euroopan parlamentti. Päivitetty: 28.10.2021, viitattu 18.12.2022
  4. ↑ Mark Kaufman: The devious fossil fuel propaganda we all use Mashable. 13.7.2020. Viitattu 12.12.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b What Is A Carbon Footprint? Carbon Footprint Ltd. Arkistoitu 12.2.2008. Viitattu 23.11.2008. (englanniksi)
  6. ↑ a b A Corporate Accounting and Reporting Standard The Greenhouse Gas Protocol. (englanniksi)
  7. ↑ luonnos_ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä_2022-09-30.pdf Ympäristöministeriö. Viitattu 4.3.2024.
  8. ↑ Ymparistoministerio > Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiili www.ym.fi. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
  9. ↑ a b Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakentamislakiin esitetyistä muutoksista Ympäristöministeriö. 10.1.2024. Viitattu 4.3.2024.
  10. ↑ Suomi voisi nollata päästönsä, mutta mitä se vaatii? (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 19.1.2019.
  11. ↑ Hiilikädenjälki Tulevaisuussanasto. 31.8.2018. Sitra. Viitattu 28.7.2021.
  12. ↑ Hiilikädenjälki: Uusi ympäristömittari tuotteiden positiivisten ilmastovaikutusten arviointiin (Lehdistötiedote) 11.12.2018. VTT. Viitattu 28.7.2021.
  13. ↑ Lausuntopalvelu.fi Lausuntopalvelu.fi. Viitattu 4.3.2024.
  14. ↑ Environmental tax issues (sivut 13-14 ja 24) 2.4.2019. Committee of Experts on International Cooperation in Tax Matters. (englanniksi)
  15. ↑ Puolueet haluavat suomalaiset syömään vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 29.3.2019.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hiilijalanjälki&oldid=22395031”