Ruokahävikki

Ruokahävikki tarkoittaa ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy jätteeksi.[1] Ruokahävikki aiheuttaa turhaa ympäristökuormitusta, koska ruoantuotannon panokset on käytetty ja niihin liittyvät päästöt ovat syntyneet perusteettomasti.[2]

Ruokaa roskiksessa

Ongelman laajuusMuokkaa

MaailmallaMuokkaa

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee hukkaan tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa vuosittain yhteensä noin kolmasosa,[3] eli 1 300 miljoonaa tonnia[4]. Lähes puolet maailmassa tuotetuista vihanneksista ja hedelmistä päätyy jätteeksi[5]. Kehittyneissä maissa suurin osa hävikistä syntyy ruokakaupoissa ja kotitalouksissa. Kehittyvissä maissa suurin osa hävikistä syntyy jo elintarvikeketjun alkuvaiheissa, varastoinnissa ja jakelussa, johtuen puutteellisesta logistiikasta ja varastointimahdollisuuksista.[4]

Maailman ruokahävikillä voitaisiin ruokkia arviolta jopa kaksi miljardia ihmistä.[6]

SuomessaMuokkaa

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.[3] Kiloissa Suomessa tuotetun ruokahävikin määrä on yhteensä noin 450 miljoonaa kiloa eli noin 80 kiloa per asukas. 32 prosenttia (140 milj. kg) hävikistä syntyy kotitalouksissa, 21 prosenttia (95 milj. kg) elintarviketeollisuudessa, 18 % (81 milj. kg) ravitsemispalveluissa, 16 % (72 milj. kg) kaupoissa ja 13 % (59 milj. kg) alkutuotannossa. Kun tarkastellaan hävikin osuutta kaikesta elintarvikeketjun vaiheen käsittelemästä ruoasta, ravitsemispalveluissa hävikkiin päätyy selkeästi suurin osa, 20 prosenttia. Kotitalouksien käsittelemästä ruoasta hävikkiin joutuu 6 prosenttia, elintarviketeollisuudessa vastaava osuus on 3 prosenttia, ja alkutuotannossa ja kaupoissa 2 prosenttia. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy siis määrällisesti eniten, mutta ravitsemispalveluissa hävikkiin joutuu suuri osa käsitellystä ruoasta.[2] Kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy etenkin vihanneksista, hedelmistä ja marjoista[7].

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään hyödyntämällä vanhentuvia elintarvikkeita esimerkiksi hyväntekeväisyydessä.[8] Ruokaa myydään ravintoloissa myös kilohinnalla[9] ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ruokatähteistäkin voi joutua maksamaan.[10]

HyödyntäminenMuokkaa

Hävikkiruoan hyödyntäminen on erilaisia tapoja käyttää laitosten, kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruokaa. Suomessa koko ravitsemusalan (kotitaloudet, ravitsemuspalvelut, kauppa ja teollisuus) hävikin osuus on noin 10–15 % ja hävikin määrä on noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa.[11]

Koulujen hävikkiruokaMuokkaa

Koulujen hävikkiruoan myyntiä on kokeiltu monissa kunnissa 2010-luvulla.[12][13]

Kauppojen hävikkiruokaMuokkaa

Monet kaupat lahjoittavat yli jäävää ruokaa hyväntekeväisyyteen.[14]

Parasta ennen -päiväykseltään vanhentuneiden elintarvikkeiden myynti on muun muassa Suomessa täysin sallittua, mutta ruokakauppaketjut eivät sitä imagosyistä halua tehdä. Vanhentumassa olevaa tuoretavaraa, esimerkiksi pakattua lihaa ja kalaa, myydään alennuksella ”laputtamalla” niitä prosenttialennuksesta kertovin tarroin ja myymällä näin merkittyjä tuotteita vielä tarrassakin ilmoitettua edullisemmin illan viimeisinä aukiolotunteina[15]. Vanhentuvia tai muuten epäkurantteja elintarvikkeita myymään on syntynyt verkkokauppoja, kuten vuonna 2013 perustettu ruotsalainen Matsmart ja vuonna 2016 perustettu suomalainen Fiksuruoka. Ne hankkivat myyntituotteensa suoraan valmistajilta ja maahantuojilta, ja myytävät tuotteet ovat huoneenlämmössä säilyviä pakattuja elintarvikkeita, kuten viljatuotteita, makeisia, virvoitusjuomia ja säilykkeitä. Valikoimiin kuuluu myös esimerkiksi pakkausuudistuksen takia epäkuranteiksi muuttuneita käyttötavaraeriä.[16] Fiksuruoan liikevaihto nousi neljässä vuodessa 12 miljoonaan euroon, ja yritys kertoo estäneensä ruokahävikkiä Suomessa samassa ajassa yli neljä miljoonaa kiloa[17].

Ravintoloiden hävikkiruokaMuokkaa

Jotkut ravintolat myyvät hävikkiruokaa kuluttajille mobiilisovelluspalvelujen kautta. Se parantaa ravintoloiden mainetta.[18]

LähteetMuokkaa

  1. Ruokahävikki Suomessa | Saa Syödä! www.saasyoda.fi. Viitattu 16.1.2020.
  2. a b Hanna Hartikainen: Current situation with food waste: amounts, comparison of countries, biggest sources and information gaps (Food) waste not want not - why food waste is a big deal and how to scale-up preventive action. 2018. FEPS Foundation for European Progressive Studies.
  3. a b Ruokahävikki Suomessa saasyoda.fi. Viitattu 9.9.2018.
  4. a b FAO: Global food losses and food waste fao.org.
  5. Worldwide food waste. https://www.unep.org/thinkeatsave/get-informed/worldwide-food-waste
  6. Ruokahävikki Suomessa ja maailmalla lunchie.market. Viitattu 9.9.2018.
  7. Selvitys: Suomessa heitetään roskiin satoja miljoonia kiloja ruokaa vuosittain – ja elintarvikejätettä syntyy vielä enemmän Yle Uutiset. Viitattu 25.8.2021.
  8. Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 16.2.2019.
  9. Kivimäki, Petri: Iso buffet-ravintola otti käyttöön erikoisen hinnoittelun – lautasilta ei nyt päädy ruokaa biojätteeseen ollenkaan Yle Uutiset. 21.10.2018. Viitattu 23.10.2019.
  10. Koskinen, Anu Leena: Tamperelainen urheilija näki brittiravintolassa oivan ratkaisun ruokahävikkiin: "Miksi, oi miksi Suomessa ei?" Yle Uutiset. 23.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  11. Marjo Rämö: Tähderuoan myynti koetaan tärkeäksi; Tamperelainen 24.2.2016, sivut 4–5 (alkuperäinen lähde MTT:n ruokahävikkitutkimus 2013)
  12. Koulujen hävikkiruoka kelpaa Tuusulassa – ruokailu saattaa lapset ja vanhukset yhteen; Yle 25.9.2014
  13. Koulujen hävikkiruoan myyminen yleistyy; Radio Kompassi 8.12.2014
  14. Yhä useammat kaupat lahjoittavat hävikkiruokaa; Maaseudun Tulevaisuus 18.8.2015
  15. Tamminen, Jenni: S-ryhmän -60%:n alekäytäntö ”aiheutti pysyvän muutoksen” – liha ja kala suosituimpia tuotteita uusisuomi.fi. 18.7.2019. Viitattu 29.5.2021.
  16. Hävikkiruokaostoksilla säästää rahaa kuluttaja.fi. 10.9.2018. Viitattu 29.5.2021.
  17. Fiksuruoka.fi sai 19 miljoonan rahoituksen – kasvusijoittaja Verdane siivittää hävikkiruoan verkkokaupan kansainväliseen kasvuun sttinfo.fi. 27.5.2021. Viitattu 29.5.2021.
  18. Lius, Annika: Korona vähensi hetkellisesti ravintoloiden ruokahävikkiä – moni ravintola pohtii nyt uusia keinoja ylijäämän hallintaan Yle Uutiset. 9.10.2020. Viitattu 4.2.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa