Autoilu
Autoilu eli henkilöautoilu tarkoittaa auton, usein nimenomaan yksityisen henkilöauton käyttämistä kulkuvälineenä.
Autoilu Suomessa muokkaa
Suomessa on rekisterissä yli 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joista yli 2 miljoonaa yksityiskäytössä.[1] Autojen määrä on kasvanut 1990-luvun alusta noin kolmanneksen. Kakkosautojen määrä on kasvanut huomattavasti – 32 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa on vähintään kaksi autoa. Alle 17 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa ei ole henkilöautoa.
Suomessa valtio rakentaa ja ylläpitää teitä verovaroilla, joista auto- ja polttoaineverot kattavat ylijäämäisesti tieliikenteen menot. Veroja kerätään vuonna 2010 yli 6 miljardia ja tieliikenteen menot ovat yhden miljardin luokkaa. Tieliikenne on siten merkittävä verotulojen lähde valtiolle.[2]
Suomen hallituksen linjausten mukaan yhdyskuntarakennetta on kehitettävä siten, että henkilöautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen ja yksityisautoilua on vähennettävä siellä, missä se on järkevää ja mahdollista, eli lähinnä kaupungeissa.[3][4]
Yhteiskäyttöautoilu muokkaa
Yhteiskäyttöauto on auto, jonka omistaa yksityishenkilö, yritys tai muu yhteisö, ja joka on yrityksen asiakkaiden tai yhteisön jäsenten käytettävissä. Yhteiskäyttöautoilu eroaa perinteisestä autonvuokrauksesta siten, että yhteiskäytössä olevan auton voi vuokrata lyhyeksikin aikaa ja asiakas yleensä itse huolehtii omatoimisesti ohjeiden mukaan auton noudosta ja palautuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Suomessa yhteiskäyttöautoja tarjoaa muun muassa 24Rent noin 400 auton kalustolla. Vertaisvuokrausta eli yksityisten ihmisten välistä yhteiskäyttöpalvelua tarjoava Blox Car toimii ympäri Suomea. Blox Car palveluun on lisätty yli 1000 yksityisten ihmisten omistamaa autoa.
Yhteiskäyttöautoilu on ekologisempi vaihtoehto perinteiselle autoilulle, kun yksittäisen auton käyttöaste nousee ja autoja tarvitsee valmistaa vähemmän. Yksityisten välinen vuokraus on auton omistajalle myös kannattavaa rahallisesti.
Autoilu ja ilmaston lämpeneminen muokkaa
Henkilöautoilu tuottaa pääkaupunkiseudun CO2-päästöistä noin 13 %, autoilun päästöjen vähentäminen 20 % vähentäisi kokonaispäästöjä 2,6 %.[5] Henkilöautoilun asemaa ilmaston lämpenemiseen voidaan verrata myös joukkoliikenteeseen. Hiilidioksidipäästöt voidaan muuntaa dieselpolttoaineen kulutukseksi jakamalla CO2-arvo luvulla 26. Tällöin voidaan verrata henkilöauton ja joukkoliikenteen polttoaineenkulutusta.
Kulkutavan mukaan muokkaa
| Kulkuväline | CO2 (g/km/hlö) | Diesel (l/100 km/hlö) |
| Metro | 26 | 1,0 |
| Sähköauto | 39 - 60 | 1,5 - 2,3 |
| Raitiovaunu | 55 | 2,1 |
| Hybridiauto (Toyota Prius) | 80 | 3,1 |
| Bussi | 83 | 3,2 |
| Henkilöauto (VW Passat 1.9 TDI) | 112 | 4,3 |
| Henkilöauto (Dsl ka.Trafia 1/2010) | 116 | 4,5 |
Henkilömäärän mukaan muokkaa
| Kulkuväline | CO2 Kulutus (g/km/hlö) |
Kulutus (l/100 km/hlö) |
| Metro | 26 | 1,00 |
| Skoda Fabia TDI, 4 hlö | 27 | 1,04 |
| Skoda Fabia TDI, 3 hlö | 36 | 1,38 |
| Sähköauto (1,3 hlö) | 50 | 1,92 |
| Raitiovaunu | 55 | 2,12 |
| Skoda Fabia TDI, 2 hlö | 55 | 2,12 |
| Bussi | 83 | 3,19 |
| Skoda Fabia TDI, 1,3 hlö | 84 | 3,23 |
| Skoda Fabia TDI, 1 hlö | 109 | 4,19 |
- HKL:n tutkimustietojen mukaan henkilöautossa on Helsingin rajalla keskimäärin 1,3 henkilöä.
- Skoda Fabia TDI, CO2: 109 g/km
- Sähköllä toimivien liikennevälineiden vaatima sähköntuotanto tuottaa myös käytettyä ydinpolttoainetta 0,5 mg/kWh.[6][7][8][9][10][11]
Bussin hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 822 g/km,[12] joten päästö/matkustaja riippuu suuresti matkustajamäärästä. Lähes tyhjänä ajava bussi tuottaa enemmän päästöjä matkustajaa kohden kuin henkilöauto. Suomessa ensirekisteröityjen autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on 124 g/km.[13]
Toisaalta kaikki liikkuminen kuluttaa energiaa, polkupyöräillen hiilidioksidipäästöt ovat 21 g/km.[14]
Liikenneturvallisuus muokkaa
On kolme päätapaa, joilla autoilun turvallisuutta voidaan mitata:[15]
| Kuolemia miljardia matkaa kohti |
|---|
| Linja-auto: 4,3 |
| Raideliikenne: 20 |
| Pakettiauto: 20 |
| Henkilöauto: 40 |
| Kävely: 40 |
| Laiva: 90 |
| Lentokone: 117 |
| Polkupyörä: 170 |
| Moottoripyörä: 1640 |
| Kuolemia miljardia tuntia kohti |
|---|
| Linja-auto: 11,1 |
| Raideliikenne: 30 |
| Lentokone: 30,8 |
| Laiva: 50 |
| Pakettiauto: 60 |
| Henkilöauto: 130 |
| Kävely: 220 |
| Polkupyörä: 550 |
| Moottoripyörä: 4840 |
| Kuolemia miljardia kilometriä kohti |
|---|
| Lentokone: 0,05 |
| Linja-auto: 0,4 |
| Raideliikenne: 0,6 |
| Pakettiauto: 1,2 |
| Laiva: 2,6 |
| Henkilöauto: 3,1 |
| Polkupyörä: 44,6 |
| Kävely: 54,2 |
| Moottoripyörä: 108,9 |
Tieliikennekuolemat ovat maailmanlaajuisesti pääasiallinen syy tapaturmaisiin kuolemiin. Tieliikenneonnettomuuksiin luetaan myös sellaisia onnettomuuksia, joissa osallisena ei aina ole auto, kuten moottoripyöräonnettomuudet.[16].
Liikenneturvallisuus Suomessa muokkaa
Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on Euroopan kärkeä. Vuonna 2009 tieliikenteessä menehtyi 18 prosenttia edellisvuotta vähemmän.[17] Tieliikenteessä (mukaan lukien joukko- ja hyötyliikenne) tapahtui vuonna 2009 hieman alle 300 kuolemantapausta ja noin 8 000 loukkaantumista. Kuolemantapausten määrä näyttäisi olevan laskussa, sillä esimerkiksi vuonna 2007 niitä oli vielä 380.[18] Lukua voi suhteuttaa siihen, että Suomessa kuolee vuosittain kaatumalla ja liukastumalla yli 1000 ihmistä.[19] Rattijuopot aiheuttivat vuonna 2009 68 kuolemantapausta. Kuolonkolareiden suurimpia onnettomuustyyppejä ovat kohtaamisonnettomuudet sekä tieltä suistumiset.[18]
Liikenteen seurauksena kuolee myös erilaisia villieläimiä, kuten hirvieläimiä ja suurpetoja. Erityisesti moottoriteiden varsille on hirvivaaran vuoksi asennettu hirviaitoja. Suomessa tapahtuu vuosittain n. 1300 hirvikolaria. Autoilijan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuosittain noin kymmenen. Viime vuosina hirvikolarikuolemien määrä on laskenut neljään viiteen.[20]
Autoilun haitta- ja hyötypuolia muokkaa
Kulut ja hyödyt muokkaa
Yhteiskunnallisia hyötyjä ovat autoilun tuottamat verotulot, kustannuksia ja haittoja ovat teiden ylläpito ja niiden viemä maa-alue. Yhteiskunnalliset hyödyt voivat olla taloudellisia hyötyjä, kuten autoteollisuuden tuoma työpaikkojen ja varallisuuden lisääntyminen, vaihtoehtoinen liikkumistapa, lomailun ja matkailun tuoma yhteisön hyvinvointi ja valtiontaloudelle rahaa tuovat ajoneuvoverot. Ihmisten joustava liikkumismahdollisuus paikasta toiseen aiheuttaa yhteiskuntaan pitkälle meneviä vaikutuksia.[21]
Ympäristöhaitat muokkaa
Moottoriajoneuvot (henkilöauto, linja-auto, kuorma-auto) kuluttavat käyttövoimasta riippuen bensiiniä, dieseliä tai maakaasua. Nämä ovat fossiilisia polttoaineita, joiden palamisen seurauksena syntyy pakokaasupäästöinä muun muassa hiilidioksidia, typen oksideja, häkää ja nokea. Myös biodieselin tai biokaasun palaessa syntyy samoja palamistuotteita. Hiilidioksidi ja monet typen oksideista ovat kasvihuonekaasuja. Typen oksidit aiheuttavat muun muassa happosateita ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Moottoriajoneuvojen aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä ovat noki sekä tienpinnasta, renkaista ja jarruista kulumisen seurauksena irtoavat pienet partikkelit. Erityisesti keväisin tieliikenne lisää ilman pienhiukkasten määrää, sillä renkaat ja niiden alla hioutuva hiekka kuluttavat tien pintaa voimakkaasti.[22]
Keskimäärin nykyaikaiset henkilöautot ovat 75-prosenttisesti kierrätettäviä ja kierrätysteräksen käyttö auttaa vähentämään energiankäyttöä ja saasteita.[23]
Terveyshaitat muokkaa
Autoilun, joukkoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamilla typenoksidi-, häkä- ja hiukkaspäästöillä on monia haitallisia terveysvaikutuksia, ja ne aiheuttavat myös ihmisten ennenaikaista kuolleisuutta.[24] Typenoksidipäästöistä terveyshaittoja tuottaa eniten typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja aiheuttaa oireita erityisesti lapsille ja astmaatikoille. Typenoksidit tuottavat myös alailmakehän otsonia, joka aiheuttaa silmien, limakalvojen ja hengityselinten ärsytystä, mahdollisesti myös lisääntynyttä kuolleisuutta.[25][26] Myös pienhiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavia terveysongelmia. On arvioitu, että Suomessa liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat vuosittain satojen ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja tuhansien sairastumisen, lähinnä hengitystiesairauksiin.[27]
WWF:n mukaan liikennepäästöjä tulee vähentää ensisijaisesti joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, nopeusrajoituksilla, ruuhkamaksuilla ja tehokkaammilla autoilla mukaan lukien uusiutuviaan energiaan perustuvat sähköautot.[28]
Lähteet ja viitteet muokkaa
- ↑ Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.06.2015 Trafi. Viitattu 19.08.2015.
- ↑ Valtion tulot ja menot tieliikenteestä autoalantiedotuskeskus.fi. Viitattu 14.8.2011.
- ↑ Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristö.fi. Viitattu 19.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ MmVM 4/2010 vp - VNS 5/2009 vp. Valtioneuvoston selonteko: Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi: Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko Valiokuntamietinnöt. 14.4.2010. Edilex. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Raitiovaunun ylivertaisuus on kupla Moottori. 29.10.2008. Plaza.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ HKL HKL:n vuositilastoja Tilastoja. 2006. Helsingin kaupungin liikenne (HKL). Viitattu 24.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ HKL – kestävää kaupunkiliikennettä Ympäristö. 2007. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Sähkön alkuperä ja ominaispäästöt Energia. Helsingin Energia (nyk. Helen). Viitattu 24.7.2010.
- ↑ EKO 2006 kevyt C AKE. Viitattu 24.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Polttoaineenkulutus Muunnin. Viitattu 24.7.2010.
- ↑ Paljonko raitiovaunu kuluttaa? Autoliitto. Viitattu 24.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Bus sources Carbon Independent. Viitattu 19.08.2015. (englanniksi)
- ↑ Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2 päästöt kuukausittain 2007 - 6/2015 Tilastot: Aikasarjat. Autoalan tiedotuskeskus. Viitattu 19.08.2015.
- ↑ CyCle more often 2 Cool down the planet!Quantifying Co2 savings of Cycling www.ecf.com. Marraskuu 2011. European Cyclists’ Federation (ECF). Viitattu 19.08.2015. (englanniksi)
- ↑ The risks of travel Numberwatch.co.uk. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Peden, M.; Scurfield, R.; Sleet, D. et al. (toim.): World report on road traffic injury prevention. World Health Organization, 2004. ISBN 924-156-260-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2010). (englanniksi)
- ↑ Tiedotteet Liikenneturva. Viitattu 18.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Tieliikenneonnettomuudet 2009 Tilastot. Liikenneturva. Viitattu 18.7.2010.
- ↑ Sisäisen turvallisuuden ohjelma Hankkeet. Sisäministeriö. Viitattu 17.7.2010.
- ↑ Passi, Minna: Lehdet: Ei uhreja hirvikolareissa Kotimaa. 1.3.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.9.2013.
- ↑ Jakle, John A. & Sculle, Keith A.: Lots of Parking: Land Use in a Car Culture. Charlottesville: Univ. of Virginia Press, 2004. ISBN 081-392-266-6. (englanniksi)
- ↑ Talvihiekoitus ja nastarenkaat pääsyynä kevään hiukkaspölyyn Tiedotteet. 28.2.2007. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.7.2010.
- ↑ Automobiles and the Environment News & Articles. Greenercars.com. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Ilman saastumista koskeva teemakohtainen strategia Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä. 1.12.2005. Eur-Lex (EU:n lainsäädäntö). Viitattu 17.7.2010.
- ↑ Ympäristökatsaus – ilmanlaatu Merenkurkun alueella, s.7 Raportti. 2003. Umeå: Tryckeri City. Viitattu 19.7.2010. (suomeksi),(ruotsiksi)
- ↑ Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 (S. 15-16) Tietoa. 2010. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Viitattu 17.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ FINE – Pienhiukkaset – Teknologia, ympäristö ja terveys Teknologiaraportti 9/2006. 2006. Tekes. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ WWF vaatii Neste Oililta välitöntä sitoutumista vastuulliseen palmuöljyn hankintaan Tiedotukset. 3.4.2009. WWF. Viitattu 24.7.2010.