Avaa päävalikko
Kaasukäyttöinen 2009 Honda Civic GX

Kaasuauto on auto, jonka voimanlähteenä toimii biokaasua tai maakaasua polttoaineenaan hyödyntävä moottori. Biokaasu on polttoaineena täysin päästötöntä [1], kun taas paineistettua maakaasua poltettaessa syntyy 20–30 prosenttia vähemmän hiukkaspäästöjä kuin muista fossiilisista polttoaineista. Kaasuautolla ei viitata nestekaasua polttoaineenaan käyttäviin ajoneuvoihin, sillä nestekaasun sisältämällä propaanilla on keskeisesti erilainen koostumus kuin paineistetulla tai nesteytetyllä maakaasulla. [2]

Sisällysluettelo

YleistäMuokkaa

Suomessa myytävät kaasuautot ovat bi-fuel-mallisia. Tämä tarkoittaa, että niiden polttoaineena toimii sekä bensiini että kaasu. Bensiinillä kulkevat ajoneuvot voi muuntaa kaasukäyttöisiksi, jolloin ne käyttävät joko pelkästään kaasua tai kaasun ja bensiinin yhdistelmää. Bussien ja rekkojen dieselmoottorit voi muuntaa kaasukäyttöisiksi, jolloin niiden käynnistykseen voidaan käyttää pieni määrä dieseliä, tai sitten ne voidaan muuntaa kokonaan kaasulla toimiviksi.

EU-säädösten mukaisesti Suomessa pyritään siihen, että 40 prosenttia ajoneuvoista kulkee vaihtoehtoisilla polttoaineilla vuonna 2030. VATT:n toteuttaman tutkimuksen mukaan biopolttoaineet ovat kansantalouden kannalta edullisin vaihtoehto päästövähennysten aikaansaamiseksi.

Luonnonkaasulla kulkevat autot ovat tutkimusten mukaan bensiinipolttoisia turvallisempia. [3][4][5]

Suomessa on rekisteröitynä noin 2000 kaasuautoa. Kaasutankkausasemia on Suomessa 24, joista 18 on suomalaisen kaasuyhtiö Gasumin omistamia. Suomeen avautuu kesällä 2016 kaksi raskaalle liikenteelle suunnattua tankkausasemaa, joissa on mahdollista tankata LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua.

HistoriaMuokkaa

Luonnonkaasun käyttö alkoi liikennekäytössä Italian Pojoen laaksossa 1930-luvulla. Toisen maailmansodan aikana koksintuotannon yhteydessä syntyi kaasua, jota hyödynnettiin autoissa bensiinin ollessa vähissä. Tällöin ei ollut vielä kehitetty paineistetun kaasun säiliöitä, joten kaasu kulki autojen päällä olevissa suurissa pusseissa. Tämä johti siihen, että autojen kantama oli lyhyt ja niiden aerodynaamisuus kärsi. Niillä ei myöskään voinut ajaa kovassa tuulessa. 1980-luvulla kaasua alettiin käyttää polttoaineena laajasti Uudessa-Seelannissa. Huippuvuosinaan Uudessa-Seelannissa joka kymmenes auto kulki kaasulla. Valtion heikon tuen takia kaasuautojen määrä ei kuitenkaan saavuttanut toivottua 200 000 bensiinikäyttöisestä kaasukäyttöiseksi muunnetun auton määrää. Nykyään maassa on noin 350 kaasutankkausasemaa. [6]

Maa ja biokaasu polttoaineenaMuokkaa

Bensiiniä polttoaineenaan käyttävät ajoneuvot voidaan muuntaa paineistetulla tai nesteytetyllä maakaasulla kulkeviksi, joko siten, että ne kulkevat yksinomaan kaasulla, tai sitten bi-fuel -versioiksi, jolloin auto hyödyntää sekä bensiiniä että bio- tai maakaasua. Nämä autot hyödyntävät kaasua, ja sen loppuessa vaihtavat bensiiniin.

Paineistettu maakaasu polttoaineenaMuokkaa

Paineistettu maakaasu (CNG, eng. compressed natural gas) on liikennepolttoaine, jota säilötään korkeassa paineessa, jotta se saadaan pienempään tilaan. Paine nousee jopa 200 baariin. Kaasulla on matalampi energiatiheys, jonka johdosta CNG:n kantama on pienempi kuin nesteytetyllä maakaasulla.

Biokaasu polttoaineenaMuokkaa

Biokaasu on kaasuseos, joka syntyy biomassaa, kuten eloperäistä eläin- tai kasvijätettä tai kasvimassaa anaerobisesti mädättämällä. Muihin liikennekaasuihin verrattuna biokaasun etuna on sen täysi päästöttömyys. Biokaasu soveltuu kaikkiin kaasua polttoaineenaan käyttäviin autoihin. Biokaasun saatavuus on parantunut Suomessa lähivuosina huomattavasti, muun muassa kaasuyhtiö Gasumin lisättyä sen painoarvoa tuotannossaan.

Nesteytetty maakaasu polttoaineenaMuokkaa

Nesteytetty maakaasu (LNG, eng. Liquefied natural gas) on luonnonkaasu, joka on jäähdytetty nesteeksi. LNG on nestemäisessä tilassa 2 kertaa tiiviimpää kuin CNG ja 500 kertaa tiiviimpää kuin raaka maakaasu. Yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 kuutiometriä maakaasua. Sitä voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisilla kuljetusaluksilla. LNG:tä käytetään enimmäkseen raskaissa liikennevälineissä, kuten rekka-autoissa.

Edut bensiiniin nähdenMuokkaa

LNG ja erityisesti CNG syövyttävät ja kuluttavat moottorin osia hitaammin kuin bensiini. CNG:stä syntyy noin 20–30 % vähemmän hiilidioksidia kuin dieselistä ja bensiinistä, ja biokaasu on täysin hiilineutraalia. Kaasun käyttö polttoaineena on pidemmässä aikajänteessä halvempaa kuin bensiinin. Tämä johtuu moottorin osien hitaammasta kulumisesta ja maakaasun halvemmasta hinnasta. Biokaasun etuihin voidaan Suomessa lukea ympäristöystävällisyyden lisäksi sen kotimaisuus. Biokaasu sai vuonna 2016 ensimmäisenä kotimaisena polttoaineena Joutsenmerkin. Lisäksi biokaasu on Avainlippu-merkitty tuote. [7]

Haitat bensiiniin tai dieseliin nähdenMuokkaa

Aamulehti kirjoitti toukokuussa 2017, että Volkswagen veti takaisin vuonna 2016 useita kaasuautomalleja tankkiongelmien vuoksi. Tankit ruostuivat, mikä aiheutti niihin vuotoja. Tankit sijaitsevat auton rakenteissa. Tankkien kunnon määrittäminen vaatisi rakenteiden purkamista, mikä ei lakisääteisessä autokatsastuksessa onnistu. Volkswagen-konseriin kuuluvat merkit ovat Volkswagen, Skoda, Audi ja Seat.[8]

Volkswagen-konsernin autojen jälkeen Suomen toiseksi suosituin kaasuauto on Volvo. Se on kuitenkin jo pääosin luopunut omasta kaasuautotuotannostaan. Volvolla on kuitenkin koettu, että kaasuautojen globaali kysyntä ei koskaan noussut niin suureksi, että niihin kannattaisi panostaa.[8]

Kaasuautot globaalistiMuokkaa

Maat joissa eniten kaasuautoja - 2015[9]
(miljoonaa)
Sija Maa Rekisteröityjä
autoja
Sija Maa Rekisteröityjä
autoja
1   Kiina 4,41 6   Brasilia 1,78
2   Iran 4,00 7   Italia 0,89
3   Pakistan 3,70 8   Kolumbia 0,5
4   Argentiina 2,49 9   Thaimaa 0,46
5   Intia 1,80 10   Uzbekistan 0,45
Yhteensä = 22,4 miljoonaa kaasuautoa

Kaasuautot ovat suosittuja alueilla, joissa luonnonkaasu on yleistä ja joissa CNG:n hinta on matalampi kuin bensiinillä. Yhdysvalloissa CNG-bussit ovat monen joukkoliikenneviraston valinta, ja liikenteessä niitä onkin enemmän kuin 114 000. Intiassa, Australiassa, Argentiinassa ja Saksassa on myös suuri määrä kaasukäyttöisiä busseja. Ruotsissa biokaasun ajoneuvokäyttö on yleistä, muun muassa Linköpingin kaikki linja-autot toimivat sillä.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla vähintään 5,75 % vuonna 2010, 10 % vuonna 2020 ja jopa 25 % vuonna 2030.[10] Toisena tavoitteena on kaasujakeluverkosto, jossa asemia on vähintään 120 kilometrin välein.

Kaasuautot EuroopassaMuokkaa

 
CNG-bussi Italiassa

RuotsiMuokkaa

Ruotsin liikenteessä oli vuoden 2015 lopussa 53 122 kaasuautoa, joista busseja oli 2 372 ja raskaita ajoneuvoja 805. [11] Tankkausasemia Ruotsista löytyy 161. Linköpingissä kaikki bussit ja jäteautot kulkevat biokaasulla.

SaksaMuokkaa

Saksassa ohitettiin 900 kaasutankkausaseman rajapyykki joulukuussa 2011. Maassa oli vuoden 2014 tammikuussa noin 79 000 kaasuautoa. Gibgasin arvion mukaan 21 % kaikista Saksan kaasutankkausasemasta tarjoaa luonnonkaasun ja biometaanin sekoitteita, ja 38 asemaa puhtaasti biometaania. [12]

RanskaMuokkaa

Vuonna 2015 Ranskassa oli 10 000 luonnonkaasulla kulkevaa autoa. Lisäksi maassa kulki 2 000 bussia ja 1 200 rekka-autoa kaasulla. Ranskaan kaavaillaan 250 kaasutankkausasemaa vuoteen 2020 mennessä, jotta maassa pystyttäisiin vastaamaan liikennekaasujen lisääntyneeseen kysyntään. [13]

KreikkaMuokkaa

Ateenan joukkoliikenteessä toimii luonnonkaasulla kulkevia busseja.

IrlantiMuokkaa

Irlantilainen linja-autoliikennöitsijä Bus Éireann otti käyttöönsä ensimmäisen kaasuauton kesäkuussa 2012. [14]

ItaliaMuokkaa

Luonnonkaasu on ollut 50-luvusta lähtien polttoaineena suosittua laajan teollisen jakeluverkoston takia. Suosioon vaikuttaa myös perinteisesti kalliit bensiinin hinnat. Huhtikuussa 2012 Italiassa oli noin 1 173 tankkausasemaa, joista suurin osa maan pohjoisosassa. Italiassa oli myös vuoden 2015 lopulla liki 900 000 kaasuautoa.

Kaasuautot SuomessaMuokkaa

Suomen ensimmäinen kaasulla kulkeva bussi alkoi operoida Helsingissä vuonna 1996. Nykyään Suomessa on rekisteröitynä noin kaksi tuhatta kaasuautoa.[15] Kaasu sopii polttoaineena myös Suomen vaativiin ajo-olosuhteisiin, sillä se kestää hyvin pakkasta. Metaanin jäätymispiste on -182 astetta.

Suuri osa Suomessa käytössä olevista ajoneuvoista on bi-fuel-ajoneuvoja. Suomessa on tällä hetkellä 24 kaasutankkausasemaa. Kaasuyhtiö Gasum on sitoutunut rakentamaan 10 seuraavan vuoden aikana 35 kaasutankkausasemaa. [16]

Euroopan komissio on myöntänyt Gasumille 2,65 miljoonan euron tuen raskaan liikenteen maa- ja biokaasun tankkausmahdollisuuksien lisäämiseen ja liikennekaasun saatavuuden laajentamiseen uusilla paikkakunnilla. [17] Ensimmäiset LNG-tankkausasemat raskaalle liikenteelle avautuvat vuoden 2016 aikana. Tankkausasemat sijaitsevat Turun ja Vuosaaren satamissa.

Kaasuautolla ajamisesta maksetaan Suomessa päästöihin perustuvan perusveron ohella käyttövoimaveroa. [18] Veromalli tuli voimaan 2013, ja siitä on käyty paljon keskustelua [19] [20] [21]. Verotusta saatetaankin laskea, sillä EU:n direktiivi velvoittaa Suomen laatimaan suunnitelman vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostosta marraskuuhun 2016 mennessä.

Direktiivi pohjautuu tavoitteeseen saada sähkö- ja kaasuautojen määrä kasvamaan, sillä fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikenne tuottaa suuren määrän kasvihuonekaasuja ja pienhiukkaspäästöjä. Lisäksi tavoitteena on vähentää liikenteen öljyriippuvuutta kotimaassa tuotettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden ja sähkön avulla. EU:ssa pyritään siihen, että 40 prosenttia käytetyistä polttoaineista on uusiutuvia vuonna 2030.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteutti kesällä 2015 tutkimuksen, jonka mukaan tieliikenteen päästövähennysten toteuttaminen onnistuu kansantalouden kannalta edullisimmin biopolttoaineiden avulla. [22]

Biokaasu on yleistynyt Suomessa liikennepolttoaineena. Tämä näkyy siinä, että useat suomalaiset yritykset ja kunnat ovat siirtyneet käyttämään ajoneuvoissaan biokaasua. Vuonna 2015 noin 40 prosenttia Gasumin tankkausasemien asiakkaista tankkasi biokaasua. Volyymi kasvoi noin neljäsosan edelliseen vuoteen verrattuna. [23]

LähteetMuokkaa

  1. Biokaasu liikennekäytössä 24.5.2016. Ympäristö.fi. Viitattu 19.7.2016.
  2. Nesteytetty maakaasu 19.7.2016. Linde Group. Viitattu 19.7.2016.
  3. How Safe are Natural Gas Vehicles? (PDF) Clean Vehicle Education Foundation. Viitattu 8.5.2008.
  4. How Safe is Natural Gas? alternativefuels.about.com. Viitattu 8.5.2008.
  5. Fighting CNG fires (PDF) firetrainingresources.net. Viitattu 8.5.2008.
  6. Asif Faiz, Christopher S. Weaver, Michael P. Walsh: Air Pollution from Motor Vehicles: Standards and Technologies for Controlling Emissions 1.1.1996. World Bank Publications. Viitattu 20.7.2016. (englanniksi)
  7. Biokaasu Gasum.
  8. a b Volkswagen keskeytti kaasuautojen tuonnin. Aamulehti 2017.
  9. China's Gas-Fueled Vehicle Population Rose to the World Top NGV Expo.
  10. 2030 Energy Strategy - Energy - European Commission Energy. Viitattu 20.7.2016.
  11. Gibgas: 900th CNG Filling Station for Germany NGV Global News. Viitattu 20.7.2016.
  12. Gibgas: 900th CNG Filling Station for Germany NGV Global News. Viitattu 20.7.2016.
  13. France Needs 250 Filling Stations by 2020 to Meet Increasing Demand for Natural Gas in Transport NGVA.eu.
  14. English, Eoin. "Natural gas bus hits the streets in bid to cut fuel bill", July 17, 2012. 
  15. Kysymys: Paljonko Suomessa on kaasuautoja? vihreakaista.fi. Viitattu 20.7.2016.
  16. Kaasutankkausasemat Gasum.
  17. Kaasuautoilulle muhkea 2,65 miljoonan euron tuki EU:lta 16.7.2016. MTV3. Viitattu 19.7.2016.
  18. Kaasuautojen verotus Biokaasuauto. Viitattu 19.7.2016.
  19. Liikennebiokaasun päästöttömyys huomioon auto- ja ajoneuvoverossa KD-Lehti. Viitattu 19.7.2016.
  20. Maakaasu ja biokaasu liikennepoltoaineina saavat ensi vuonna käyttövoimaveron Iltasanomat.
  21. Näin kolmannes suomalaisista voisi kulkea biokaasulla Energiaremontti2015. Viitattu 19.7.2016.
  22. Kotimaiset edistykselliset biopolttoaineet kansantalouden kannalta paras vaihtoehto VTT. Viitattu 19.7.2016.
  23. Kaasutietoutta Gasum. Viitattu 19.7.2016.