Avaa päävalikko
Bensiiniasema

Bensiini on satojen eri hiilivetyjen seos, jota käytetään pääasiassa autojen, mutta myös liikuteltavien työkalujen, kuten ruohonleikkureiden ja moottorisahojen voimanlähteinä käytettävissä polttomoottoreissa polttoaineena sekä rasvojen ja öljyjen uutos- ja liuotinaineena.[1]

Bensiinin tiheys on noin 0,75 kg/l[2] ja lämpöarvo noin 43 MJ/kg (n. 9 kWh/l).[3] Vedyn lämpöarvo on 120 megajoulea kilo, akut voivat parhaassa tapauksessa varastoida 2–3 megajoulea kiloa kohti. [4]Tyypillisesti tiheyden ja lämpöarvon vaihteluväli on pieni eri tavoilla valmistettujen bensiinien välillä.

Bensiinin energiasisältö on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi litiumioniakkuihin, joiden energiasisältö on 540–720 kJ/kg. Bensiini sisältää yli 50 kertaa enemmän energiaa painokiloa kohden kuin parhaat ladattavat akut ja yli 16 kertaa enemmän kuin parhaat paristot.[5]

Yksi litra bensiiniä tai dieselöljyä sisältää noin 8,6 kilowattituntia energiaa. Viidenkymmenen litran tankkiin mahtuu energiaa 430 kilowattituntia, ja tämä energiavarasto painaa vajaat 40 kiloa. Jos kulutus on viisi litraa sadalla kilometrillä, tankillisella pääsee tuhat kilometriä. Perinteisiin litiumakkuihin tehoa mahtuu 150 wattituntiin kiloa kohti. Eli vastaamaan tuota tankkia tarvitaan noin kuusisataa kiloa akkuja. Sähköauton hyötysuhde on kuitenkin paljon parempi kuin polttomoottorikäyttöisen. Sähköenergiasta siirtyy pyöriin vähintään 85 prosenttia, bensiinin energiasta vain 15.[6]

Sisällysluettelo

Bensiinin kemialliset ominaisuudetMuokkaa

Bensiinin pääkomponentteja ovat 4–12 hiiliatomia molekyylissä sisältävät hiilivedyt.[1] Koostumuksesta on yleensä aromaattisia hiilivetyjä enimmillään noin 40 % ja ei-aromaattisia noin 60 %.[2]

Autoissa käytettävän bensiinin kiehumispiste on yleensä 30–200 °C.

Suomessa moottoribensiinin bentseenipitoisuus saa olla korkeintaan 5 %. Bensiinissä ei saa olla juuri lainkaan rikkiyhdisteitä, jotka aiheuttavat moottorin syöpymistä. Rikki poistetaan öljystä katalyyttisesti.

Raakaöljystä tislaamalla saadun, nykyaikaisille polttomoottoreille kelpaamattoman, kevytbensiinin oktaanilukua voidaan parantaa reformoimalla. Reformointi on katalyyttinen prosessi, jossa lämmön ja katalyytin vaikutuksesta bensiinissä olevien hiilivetyjen rakenne muuttuu siten, että tapahtuu dehydrautumista, syklisoitumista ja isomeroitumista. Aikaisemmin oktaanilukua kohotettiin tetraetyylilyijy-yhdisteellä, mutta katalysaattoriautojen myötä ja ympäristön saastumisen vuoksi lyijyn käytöstä on luovuttu. Nykyisin oktaanilukua lisätään ns. oksy­ge­naat­eilla, jotka myös edistävät palamista. Vuosituhannen vaihteessa yleisin oksygenaatti oli MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri). Nykyisin maaliikenteen bensiinissä käytetään etanolia sekä oktaaniluvun korottamiseksi että palamistuloksen parantamiseksi.

Ilmailussa käytetään edelleen pieniä määriä lyijyä.[7]

Bensiini on myös erittäin tulenarkaa, sillä sen leimahduspiste on −40 °C.[2] Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa haihtunut höyry saattaa syttyä kipinästä. Haihtumiseen taas vaikuttaa bensiinin höyrynpaine, joten on olemassa kesä- ja talvilaatuja.

Toisaalta bensiinin syttymisherkkyyttä liioitellaan;kenen mukaan? nestemuodossa bensiini syttyy pelkästä kuumuudesta vasta yli 400 °C:n lämpötilassa, mutta höyrymuodossa bensiini saattaa syttyä kipinästä jo −40 °C:n lämpötilassa.

Bensiininkäytön kasvihuonekaasupäästötMuokkaa

Suomessa jalostetun bensiinin käytöstä syntyy katalysaattorilla varustetulla henkilöautolla ajettaessa yhteensä noin 2,85 kg/litra ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Moottorissa syntyvien hiilidioksidipäästöjen osuus on 2,35 kg/litra.[8] Katalysaattorissa syntyvän typpioksiduulin osuus on noin 0,115 ekvivalenttikiloa/litra.[9] Jalostuksen ja kuljetusten osuus on 0,38 kg ekvivalenttikiloiksi muunnettuja kasvihuonekaasupäästöjä/litra.[10]

LentobensiiniMuokkaa

Lentobensiiniä käytetään ilmailun bensiinimoottoreissa, lähinnä pienkoneiden polttoaineena. Yleisin lentobensiinilaatu on 100-oktaaninen 100 LL (”Low Lead”, vähälyijyinen) ja voi sisältää lyijy-yhdisteitä niiden sisältämän lyijyn määrällä mitaten enintään 0,56 grammaa litrassa. Suurempien lentokoneiden ja helikoptereiden suihku- ja potkuriturbiinimoottorit, kuten myös pienkoneiden dieselmoottorit, käyttävät polttoaineena lentopetrolia.[7]

Bensiinin myynti SuomessaMuokkaa

Vuonna 2013 Suomessa bensiiniä myivät eniten seuraavat huoltoasemat:[11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Gasoline Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.11.2017.
  2. a b c OVA-ohje: MOOTTORIBENSIINI Työterveyslaitos. Viitattu 20.11.2017.
  3. Polttoaineiden lämpöarvoja Taulukot.com. Viitattu 20.11.2017.
  4. Vety vastaan akku: Tässä on tulevaisuuden polttoaine Illustreret videnskab fi. 6.7.2018. Viitattu 16.10.2018.
  5. Saft Batteries, Li-SOCl2 [vanhentunut linkki]
  6. Sähköautossa kinkkisin on akku Tiede. 2.10.2008. Viitattu 16.10.2018.
  7. a b Lentobensiini Oil.fi. Viitattu 20.11.2017.
  8. Reformuloidun bensiinin ekotasetiedote 1.3.2002, Neste Oyj
  9. http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloautotbensiini.htm/ [vanhentunut linkki]
  10. Edwards & Larivé 2007: Well-to-Wheels analysis of future automotive fuels and powertrains in the european context. WELL-TO-TANK Report. Pdf-tiedosto.
  11. Markkinaosuudet Öljyalan keskusliitto. Viitattu 30.6.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa