Kestävä kehitys on henkistä ja materiaalista edistymistä, jossa tavoitteena on taata tuleville sukupolville tasavertaiset mahdollisuudet nykyisten sukupolvien kanssa. Kestävä kehitys on ilmiönä kokonaisvaltainen ja systeeminen yhdistäen poliittisen, sosiaalisen, taloudellisen ja luonnon näkökulmat.
Vuonna 2008 Suomen vesivoima sähkönkulutuksesta oli 33 % suurempi kuin vuosien 1990-2007 keskiarvo. Vesivoimaa käytettiin 4,2 TWh vuosien 1990-2007 keskiarvoa enemmän ja 7,3 TWh enemmän kuin vuonna 2003. Määrä oli suurempi kuin koskaan aikavälillä 1990-2007. Ruotsin vesivoima vuonna 2008 oli 2 % (1,5 TWh) keskiarvoa pienempi. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sadantaa Pohjolassa.(29.8.)
Gaian selvityksen mukaan syöttötariffi on kustannustehokas ja yritystoimintaa ja työtä luova uusiutuvan energian edistamiskeino.Syöttötariffeilla Saksassa päästövähennys, joka vastaa puolta Suomen ilmastopäästöistä.[1] (16.9.)
G8-maat sopivat yli 50 % ilmastokaasujen vähennyksistä vuosina 2008-2050, jos kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, osallistuvat myös päästötavoitteisiin. Greenpeacen tavoite on vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä 1990 tasosta ja 30 % vuoteen 2020 mennessä. [2][3] (8.7.)
Saksa suunnittelee 30 tuulipuiston rakentamista Itämereen ja Pohjanmereen, joka tuottaisi 11 000 MW sähköä. Saksa aikoo tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, 30 % energiasta vuonna 2020 nykyisen 14 %:n sijaan. Nyt Saksa tuottaa 7 % energiastaan tuulivoimalla. Saksa on päättänyt sulkea 17 ydinvoimalaa 2020 mennessä.[4] (6.7.)
Saksa pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään 40 % 1990-2020 Saksa julkaisi uuden energiaohjelman. Ympäristöministerin mukaan tavoite on suojella ilmastoa, laskea energian hintaa ja luoda yli 500 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä. [5][6] (18.6.)
IEA:n mukaan CO2-vähennys vaatii energiateknologian vallankumousta, josta hallitukset ovat vastuussa. Hinnaksi arvioitiin 30 000 mrd. € / 40 v. eli 1 % BKT:stä. IEA:n mukaan maailma on hyvin kaukana kestävästä kehityksestä. IEA:n mukaan todellinen käänne ilmastonmuutoksessa merkitsee hiilidioksidille määritellyn hinnan nostamista arvoon 130-320 dollari/tonni. Nyt Euroopan päästökauppahinta on 20 euroa/tonni.[7] (6.6.)
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki kehotti Suomea valmistautumaan 30 % hiilidioksidipäästöjen vähennykseen 2020 mennessä EU:n ympäristöministerien kokouksen lehdistötilaisuudessa Luxemburgissa 5.6.2008.[8] (5.6.)
Maailman 50-100 miljoonasta eliölajista on tunnistettu vasta 1,8 miljoonaa. ¾ lajeista on trooppisissa sademetsissä.Ympäristöatlas, Monde diplomatique Like 2008 s. 36
Uusiutuvaan sähköön (140 mrd. $) investoitiin enemmän kuin fossiiliseen sähköön (110 mrd. $) maailmassa vuonna 2008. Sektoreittain suurimmat investoinnit olivat tuulivoima 52 mrd. $, aurinkovoima 34 mrd. $ ja biopolttoaineet 17 mrd. $. Investoinneista 41 % oli Euroopassa.Global Trends in Sustainable Energy Investment 2009 Report Summary UNEP SEFI 2009
Aurinkosähkö: Aurinkosähköä asennettiin vuonna 2007 enemmän kuin ydinvoimaa. ref.Maailman tila 2009, Worldwatch instituutti, Gaudeamus 2009 s.170.
Itävallan omakotitaloista 15 %:ssa oli aurinkolämmitys vuonna 2007. Viime vuosina myydyistä järjestelmistä 40 % lämmittävät sekä käyttövettä että huonetilaa.[9]
Vuonna 2006 maailmaan lisättiin 1 GW ydinvoimaa ja 15 GW tuulivoimaa. Keystone Center arvioi ydinsähkön hinnaksi 8-11 senttiä/kWh, mikä on kalliimpaa kuin maakaasu tai tuulivoima. ref. Maailman tila 2008, s.108
Uusiutuvaa sähkön osuus kasvoi vuosina 1990-2006 Saksassa 11,7 % (2007 14,2 %), Ruotsissa 8,1 % ja Suomessa 0,3 %.
Kiinalaisia varten tarvittaisiin kolme maapalloa, jos kiinalaiset käyttäisivät energiaa kuin amerikkalaiset. Kiinalainen ympäristöaktivisti Kiang Conjie ref. Pekka Mykkänen, Kiina rymistää huipulle, Gummerus/Nemo 2004, s.32
Merrill Lynch:n mukaan ilman biopolttoaineitaöljyn hinta olisi 15 % korkeampi. Alle prosentti maailman maatalousmaasta käytetään nyt biopolttoaineiden tuotantoon. Biopolttoaineiden tuotanto voi lisätä maaseudun varallisuutta.[10]
Suomi on maailman suurin turpeen tuottaja. Suomen osuus maailman energiaturpeen tuotannosta vuonna 2005 oli yli 50 %.[12] Turpeen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on yli 10 %.
Kestävän kehityksen päämäärä on säilyttää maapallo, sen ekologia ja luonnonvarat tuleville sukupolville nykyistä paremmassa kunnossa. Kestävä kehitys pyrkii takaamaan kaikille parhaat terveys- ja elinolosuhteet vaarantamatta lasten, lastenlasten ja monimuotoisen luonnon elinmahdollisuuksia tulevaisuudessa.