Ihmisoikeudet Kazakstanissa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 2009, yleiskuva puuttuu |
Ihmisoikeudet Kazakstanissa ovat kansainvälisten sopimusten ja Kazakstanin kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
YK:n mukaan Kazakstanin inhimillisen kehityksen indeksi oli ylempää keskitasoa vuonna 2004. YK:n arviossa Kazakstan oli sijalla 79 arvioidusta 177:stä maasta vuonna 2004.[3]
Kazakstanin demokratiassa ja ihmisoikeuksissa on puutteita. Kazakstan rikkoo sananvapautta ja ilmaisuvapautta.[4] Toimittaja Sergei Duvanovin mukaan demokratian arvot hukkuivat Kazakstanissa öljyyn, kun maalle annettiin Etyj-puheenjohtajuus vuodeksi 2010.[5]
Vapausoikeudet muokkaa
Tärkein vapaus on oikeus elämään. Kazakstan luopui kuolemanrangastuksesta vuoden 2021 alussa.[6]
Poliittiset oikeudet muokkaa
Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Johtava sananvapausjärjestö on Adil Soz. Useita toimittajia on tuomittu kriittisistä artikkeleista. Oppositiolehti Respublika on kielletty.[4]
Euroopan parlamentin jäsen, Euroopan sosialistipuolueen ryhmän Liisa Jaakonsaari arvosteli Oulun kaupungin taloussuhteita Kazakstanin pääkaupungin, Astanan, kanssa ystävyyskaupunkisuhteiden perusteella Kazakstanin ihmisoikeustilanteen vuoksi. [7]
Yksi valtiopäiville toistaiseksiselvennä pääsemätön Suomen Sosialidemokraattien Puolueen tapaan sosialistisen internationaalin puolue Kazakstanissa on Kansallinen sosiaalidemokraattinen puolue (Zhalpyulttyk Sotsial-Demokratiyalyk Partiya), jonka esittämän kritiikin perusteella voitaneen päätellä sen esiintyvän oikeana oppositiopuolueena.
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet muokkaa
Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
- ↑ a b Kazakstanin Etyj-puheenjohtajuuden yllä on varjoja, HS 14.12.2009 A2
- ↑ Kiistelty Kazakstan nakertaa Etyj-järjestön uskottavuutta – uudella puheenjohtajamaalla on ongelmia juuri Etyjin vaalimissa arvoissa: demokratiassa ja ihmisoikeuksissa, HS 27.12.2009 A3
- ↑ Kazakhstan scraps death penalty after nearly 20-year moratorium Al Jazeera. 2.1.2021. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/liisa-jaakonsaari-tyrmaa-oulun-ja-astanan-ystavyyskaupunkisopimuksen/627598/