Saudi-Arabian energiapolitiikka
Saudi-Arabian energiapolitiikka kertoo Saudi-Arabian energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot.
Saudi-Arabian energiapolitiikassa keskeisiä ovat öljyntuotanto ja suuret öljyvarat. Lähi-idässä Saudi-Arabia, Iran, Irak, Kuwait ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tuottivat neljäsosan maailman öljystä vuonna 2005, joka oli 20 miljoonaa tynnyriä (barrelia) per päivä. [1]
Öljykartelli
muokkaaÖljyn tuottajamaat perustivat öljykartellin OPEC 1960-luvulla. OPECin tavoite on lehdistötiedotteiden ja tarjonnan avulla hallita öljyn kysyntää ja hintaa. Kartelli päätti vuonna 1982, että öljymaiden tuotantokiintiöt määräytyvät öljyvarojen mukaan. Saudi-Arabia nosti öljyvarojen määrän vuonna 1990 muiden öljymaiden perässä 170 mrd. tynnyristä 258 mrd. tynnyriin. BP:n tilastojen mukaan Lähi-idän öljyvarat ovat melko vakio vuosina 1990-2004. BP ei vastaa tilastonsa totuudenmukaisuudesta. [1]
Öljykentät
muokkaaSaudi-Arabian suurimmat öljykentät ovat Ghawar, Safaniya, Hanifa ja Khafiji. Neljä suurinta kenttää ovat yli 50 vuotta vanhoja. Niistä tuotetaan öljyä pumppaamalla öljyyn vettä paineen nostamiseksi. Suurin kenttä on Ghwar. [1]
Saudi Aramco
muokkaaSaudi Aramco on Saudi-Arabian valtion omistaa öljy-yritys. Se on alallaan maailman suurin. Yrityksen julkaisemien tietojen mukaan sen öljyvarat ovat 20 kertaa suuremmat verrattuna suurimpaan yksityiseen öljy-yhtiöön, yhdysvaltalaiseen Exxoniin. Riippumattomat tarkastajat eivät ole todentaneet Saudi-Arabian öljyvarojen suuruutta. Vuonna 2005 Aramcon päivätuotanto oli 9 milj. tynnyriä. 90 % tuotannosta tuli 7 kentältä, joiden keski-ikä oli 47 vuotta. Ghawarin kentän tuotanto oli 5 milj. tynnyriä per päivä. [1]
Jom kippur -sota 1973
muokkaaVuonna 1973 Egypti ja Syyria hyökkäsivät Israeliin saadakseen sen vuonna 1967 valtaamat alueet takaisin. Egyptin Anwar Sadat neuvotteli Saudi-Arabian kuninkaan Faisalin katkaisemaan öljykuljetukset Yhdysvaltoihin ja Alankomaihin öljysaarrolla, koska Yhdysvallat tuki Israelia. Saarto oli lyhyt maaliskuuhun 1974 saakka ja vähensi 9 % öljyntarjontaa (4,4 milj. tynnyriä/päivä kokonaiskysynnästä 50 miljoonaa tynnyriä päivä). Vuoden 2003 rahassa öljyn hinta nousi maailmalla 15 $:sta 40 $:iin. Kuluttajat ja yritykset hamstrasivat öljyä. Saarto jäi lyhyeksi, koska haluttiin välttää länsimaiden lama.[1]
Vienti Euroopan unioniin
muokkaaEurostatin mukaan vuonna 2006 Euroopan unioniin tuotiin raakaöljyä Saudi-Arabiasta 51 milj. tonnia (Mt), mikä vastasi 8 % öljyn tuonnista. Saudi-Arabia oli EU:n öljyn tuontimaista volyymin mukaan 4. Venäjän (189 Mt), Norjan (89 Mt) ja Libyan (53 Mt) jälkeen.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Jeremy Leggett, Viimeiset pisarat, Hupeneva öljy, lämpenevä ilmasto Like 2007 (Half Gone – Oli gGas Hot Air and the Global Energy Crisis 2005, Sivut: Lähi-itä s. 102 kentät 58, 102 BP tilastot 54-55 OPEC 56, Jom kippur -sota 157-8 Yamani 163
- ↑ Yearly statistics 2006 Energy, Eurostat, KS-PC-08-001-EN.pdf