Avaa päävalikko

YK:n mukaan ihmisoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, liikkumisoikeus, uskonnonvapaus ja poliittinen vapaus.

Human Rights Watch mukaan vuonna 2009 Haitin hallituksen vakaus oli parantunut, mutta maa kärsi rikollisuudesta ja kroonisista ihmisoikeusongelmista. Niihin sisältyivät huonot vankilaolot, poliisin väkivalta, ihmisoikeuksien puolustajien uhkaukset ja aiempien ihmisoikeusloukkausten rankaisemattomuus. Haitin ihmisoikeuksiin vaikuttavat ruokamellakat, neljä hurrikaania vuonna 2008, korruptio, huumekauppa ja maailman talouskriisi.[1] Vuonna 2008 ongelmiin sisältyi köyhyys (ravintopula, koulutus, terveydenhoito, vesipula), ihmiskauppa ja naisiin kohdistuva väkivalta.[2] YK on kuvannut Haitin ihmisoikeustilannetta katastrofaaliseksi. Elintasoero mustan enemmistön ja ranskankielisen vähemmistön välillä on suuri. Huumekauppa korruptoi oikeusjärjestelmää.[3] Haitin väestömäärä oli 6,9 miljoonaa vuonna 1993, 8,0 miljoonaa vuonna 2000[4] ja 9,8 miljoonaa vuonna 2008.[2]

Haitia on kohdannut lukuisat luonnonkatastrofit: pyörremyrskyjä, maanjäristyksiä ja metsäkadosta aiheutuvia tulvia. Maa on läntisen pallonpuoliskon köyhin. Yli puolet kansasta ansaitsi alle 2 $ päivässä vuonna 2010. Sähkö ja vesi ovat ylellisyyttä. Bruttokansantuote asukasta kohti on Haitissa 455 € ja Saksassa 33 230 €. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan vuoden 2010 maanjäristys oli julmuudessaan monella mittarilla äärimmäinen. Järistys murskasi entuudestaan köyhän maan infrastruktuurin ja kansainväliset avustusprojektit.[3]

Sisällysluettelo

ItsenäistyminenMuokkaa

Haitissa oli vuonna 1981 itsenäisyyden ajan 36 presidentistä murhattu tai teloitettu 23 presidenttiä.[5] Helsingin Sanomien mukaan vallankaappauksia oli ollut yli 30 vuonna 2010.[3]

Poliittinen ja taloudellinen valtaMuokkaa

Yhdysvallat miehitti Haitin vuonna 1915, ja maasta tili yhdysvaltalaisten virkamiesten hallitsema protektoriaatti. Yhdysvallat valvoi rahataloutta, tulleja ja tuki monia diktaattoreita. Amerikkalaisia vastaan oli useita kapinoita: vuonna 1918, 1929 ja 1930. Vuonna 1934 Yhdysvallat joutui vetämään joukkonsa pois, mutta säilytti taloudellisen ja poliittisen vallan. Amerikkalaismieliset diktatuurit ja sotilasjuntat hallitsivat 1945-1957. Francois Duvalier ”Papa Doc” hallitsi diktaattorin valtuutuksin 1957-1971, mihin sisältyi poliittisten vankien kidutukset ja murhat. Seuraaja oli hänen poikansa Jean-Claude Duvalier ”Bebe Doc”. Molempien aikana veriteoista vastasi nuorisoliiton ja salaisen poliisin yhdistelmä: kansalliset turvajoukot ”Mouvement de Renovation Nationale” eli ”Tonton Macoute”. Vuoden 1964 perustuslain mukaan presidentin virka oli elinikäinen. Vaikka maassa oli muodollisesti perustuslaki ja 58-jäseninen parlamentti, presidentillä oli käytännössä kaikki valta. Parlamentin kaikki jäsenet olivat Parti Unite National –jäseniä. [5]

YK:n talouspakotteetMuokkaa

Vuonna 1990 oli vapaat vaalit, jotka voitti pappi Jean-Bertrand Aristide. Hänet syrjäytettiin vuonna 1991, mutta valittiin uudestaan vuonna 2000. Aristide ajettiin Etelä-Afrikkaan vuonna 2004.[3] Vuoden 1993 alusta YK:n turvallisuusneuvosto käytti talouspakotteita pakottaakseen Haitin sotilasjuntan palauttamaan Aristiden valtaa. Jimmy Carterin neuvottelujen jälkeen sotilasjuntta luopui vallasta syyskuussa 1994 ja lähti maanpakoon. Kolmen vuoden jälkeen Aristide palasi maanpaosta USA:sta 15.10.1994. Vuoden 1995 vaaleihin Aristide ei voinut osallistua, koska Haitin perustuslaki esti kahden perättäisen kauden. Sotilasjuntan (kenraali Raoul Cedras) aikana tapettiin noin 3000 pääasiassa Aristiden kannattajaa. Erityisesti armeijan terrorijoukot iskivät slummikortteleihin. Parlamentti sääti armahduslain lokakuussa 1994 kaikkiin Aristiden kannattajiin kohdistuneisiin rikollisuuksiin. Hallitus muodosti joulukuussa 1994 ”totuuskomission” ihmisoikeusrikkomusten tutkintaan.[4]. Olli Kivisen mukaan Yhdysvallat osallistui presidentti Aristiden kaatamiseen vuonna 2004.[6]

Talouspakotteet johtivat suuriin ympäristövahinkoihin Haitissa. 97 % metsistä käytettiin polttoaineeksi. Sadot niukkenivat. Padot ja vesijärjestelmä tuhoutuivat. Tuhojen arvoksi arvioitiin vuonna 1995 100 milj. $. Sotilasjuntan aikana 1991-1993 vienti laski 163 milj. $:sta 72 milj. $:iin ja tuonti 300 milj. $:sta 173 milj. $:iin. Vuonna 1994 väestöstä 75 % oli työttömiä ja 75 % aliravittuja. Haiti oli läntisen maailman köyhin maa. Ulkomaanvelka oli 773 milj. $ ja kehitysapu 82 milj. $.[4]

YKMuokkaa

Vuodesta 2004 YK:n MINUSTAH on pyrkinyt ihmisoikeuksien parantamiseen ja demokraattisten instituutioiden ja lain stabilointiin. MINUSTAH toiminta äänestettiin vuonna 2009 turvallisuusneuvostossa jatkamaan toimintaa ainakin 15.10.2010 asti. YK-joukot ovat olleet maassa vuodesta 2004. Vuonna 2009 Brasilian komennossa oli 7 057 sotilasta ja 2 066 poliisia. Ban Ki-Moon nimitti presidentti Bill Clintonin YK:n Haitin erikoislähettilääksi 19.5.2009.[1]

PakolaisetMuokkaa

Vuonna 1980 paljastui Haitin venepakolaiset. Haitilaisia arvioitiin saapuneen köyhyyden vuoksi useamman vuoden aikana Floridaan yhteensä 30 000 ihmistä.[5]

KoulutusMuokkaa

YK:n lastenrahaston mukaan vuonna 2009 vain puolet kouluikäisistä lapsista käy koulua ja 2 % suorittaa yläasteen ja/tai lukion (secondary school).[7]

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b World Report 2010 20.1.2010, HRW s. 228-231
  2. a b Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 162-164
  3. a b c d HS 14.1.2010 pääkirjoitus, Haiti huutaa apua, HS 14.1.2010 A3 ja Luonnonkatastrofit riepottelevat kovan onnen valtiota HS 14.1.2010 B2
  4. a b c Harenberg Länderlexikon ’95/96, Dortmund 1995, Haiti s. 159-160
  5. a b c Maailmantieto, Kirjayhtymä 1981, osa 3: Haiti s. 120-126 (Das moderne Länderlexikon, Bertelsmann, Güntersloh)
  6. Olli Kivinen Vieraskynä: Haiti ei saanut omistamisen eväitä, HS 26.1.2010 A2
  7. World Report 2010 20.1.2010, HRW s 61, 566