Teemasivu:Biologia

Biologian teemasivuMuokkaa

Mustekala

Tervetuloa biologian teemasivulle! Sivulle on koottu kaikkea mahdollista tietoa liittyen biologiaan. Sivun laatikoihin on valittu tämänhetken suositeltuja artikkeleita ja tietysti myös ajankohtaisia asioita. Voit selata biologia-aiheisia artikkeleita myös luokkien mukaan, mikä toivottavasti helpottaa tiedon etsimistä. Mikäli huomaat jotain puuttuvan, voit antaa siitä palautetta keskustelusivulla, mutta voit myös itse auttaa aiheiden tekemisessä.

Katso myös teemasivut aiheista: kasvit - ympäristönsuojelu - kestävä kehitys - tiede - kemia

Tiesitkö, että...

  • ...rillit on paitsi nimitys silmälaseille, mutta myös lintuheimo?
  • ...tutkijat uskovat, että norsut pystyvät kommunikoimaan jopa useiden satojen kilometrien päästä toisilleen erittäin matalien ääniaaltojen avulla?
  • ...maailman suurin riutta on Iso valliriutta, joka peittää alleen 20 000 neliökilometriä?
  • ...miekkakala voi uida jopa 100 kilometrin tuntinopeudella?

Artikkelipoiminta

Blue Discus.jpg
Kiekkokalat (Symphysodon) on eteläamerikkalaisten kirjoahventen suku. Suvussa on kolme lajia ja kolme alalajia. Kiekkokaloja tavataan Amazonin vesistössä. Suvun tunnusmerkkejä ovat kalojen kiekkomainen muoto ja kyljen yhdeksän tummaa poikkijuovaa, jotka löytyvät suvun jokaiselta lajilta. Kiekkokalat elävät parvissa ja käyttävät ravinnokseen hyönteisten toukkia ja pieniä äyriäisiä. Kiekkokaloja on pidetty akvaarioissa 70 vuoden ajan, ja niistä on kehitetty lukuisia värimuotoja. Nykyisin kiekkokala on yksi arvostetuimmista makeanveden akvaariokaloista.
19.1.2015

Cscr-featured.svg VesinokkaeläinMuokkaa

Platypus.jpg
Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on pienikokoinen nisäkäslaji, jota esiintyy Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa. Neljän nokkasiililajin ohella vesinokkaeläin on yksi viidestä nokkaeläimiin kuuluvasta nisäkäslajista, jotka eivät synnytä eläviä poikasia, vaan munivat. Muiden nokkaeläinten tapaan myös vesinokkaeläimellä on sähköaisti.