Avaa päävalikko

Norsunluurannikon ympäristöpolitiikka

Norsunluurannikon ympäristöpolitiikkaan liittyvät paikalliset ja maailmanlaajuiset ympäristökysymykset ja kansainväliset, valtiolliset ja kunnalliset sopimukset ja ohjauskeinot, keskustelu, tutkimus ja rahoitus. Ympäristöpolitiikkaan vaikuttavat puolueet, rahoittajat, asukkaat, yhteisöt, yhdistykset, kansalaisliikkeet ja lehdistö. Ympäristöpolitiikka vaikuttaa lajien monimuotoisuuteen ja kansanterveyteen. Norsunluurannikko itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960. Maa on saanut nimensä entisen siirtomaakauden tärkeän vientituotteen mukaan. Maan kymmenet eri heimot puhuvat toisistaan eriytyneitä kieliä, joita ymmärretään usein vain heimon asuinalueella. Pääkansoja on viisi: akan, kru, mande, senufo ja laguuni. Norsunluurannikon ympäristöpolitiikkaan sisältyy rikkaan eliöstön ja sademetsien suojelu, plantaasien hallinta ja hollantilaisen öljy-yhtiön myrkkyskandaali vuonna 2006.

Sisällysluettelo

YmpäristöMuokkaa

Maa jakautuu 500 km pitkään rannikkoon ja sen alankoon, sisämaan ylänköön ja vuoristoon. Rannikolla on kookosplantaaseja, etelässä trooppista sademetsää ja muualla savanneja. Metsiä on otettu muuhun käyttöön. Plantaasit ovat korvanneet rannikon alkuperäistä trooppista sademetsää. Osa jalopuista on ryöstöhakattu.

EliöstöMuokkaa

Norsunluurannikolla on runsaslajinen eliöstö. Sademetsissä on runsaasti simpansseja ja marakatteja, savannilla paviaaneja ja leopardeja ja vesissä virtahepoja ja krokotiileja. Luonnonsuojelualueisiin sisältyy Bounan kansallispuisto (Park National de Bouna) Abidjan pohjoispuolella, Foret de Tain, sisämaassa Maraoun kansallispuisto ja Tain kansallispuisto.

Kansainväliset sopimuksetMuokkaa

Afrikan norsunluun kaikki kaupallinen kauppa on kielletty CITES -sopimuksessa vuonna 1992 (CITES: Convention on the International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna).[1]

YmpäristöjupakatMuokkaa

Vuonna 2006 hollantilainen öljy-yhtiö Trafigura vei säiliöaluksella Abidjaniin tonneittain myrkkyä, joka vietiin 15 kaatopaikalle. Lähes satatuhatta ihmistä sairastui hengitysvaikeuksiin, pahoinvointiin ja ripuliin ja ainakin 15 kuoli. YK-raportin 9/2009 mukaan kuolemat liittyivät myrkkyihin. Yhtiö kiistää. Trafigura maksoi 152 milj. € valtiolle rannikon puhdistamiseksi. Sairastumisista Trafigura siirtää vastuun alihankkijalle. Brittiasianajotoimisto Leigh Day ajoi asukkaiden oikeutta asiassa. Sen mukaan syyskuussa 2009 30 000 ihmistä sai 1050 euron korvauksen jätevesihaitoista.[2] Greenpeace raportoi toimineensa ympäristökatastrofin aiheuttaneen varustamon asettamisessa vastuuseen Norsunluurannikon ympäristökatastrofissa vuonna 2006.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. European Environmental Agency, Europe’s Environment, The Dobris Assessment, 1995, s. 240
  2. Norsunluurannikon asukkaat saavat öljy-yhtiöltä korvauksia, satatuhatta ihmistä sairastui vuonna 2006 myrkkypäästön takia, Helsingin sanomat 21.9.2009 B2
  3. Historiallisia voittoja, Greenpeace