Wikipedia

Uusiutuva energia Ruotsissa

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: loppuu vuoteen 2008

Uusiutuva energia Ruotsissa kertoo uusiutuvan energiaan liittyvistä seikoista Ruotsissa. Euroopan unionin mukaan Ruotsissa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta oli 39,8 % vuonna 2005. Komission ehdotus on kasvattaa osuus 49 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastaavat luvut ovat 28,5 % 2005 ja 38 % 2020.[1] Ilmaston lämpeneminen nimettiin yhdeksi vakavimmista uhkista Ruotsin turvallisuudelle vuonna 2007.[2]

Lillgrund 2008

Worldwatch-instituutin mukaan Ruotsin tavoite on lisätä uusiutuvaa sähköä 49 %:sta 60 %:iin vuosina 2006-2010 ja Suomen 29 %:sta 31,5 %:iin.[3] Jos energiankulutus säilyy vuoden 2006 arvossa, Ruotsin lisäystavoite vastaa 16 000 GWh uusiutuvaa sähköä, ja Suomen 2 250 GWh. Tilastojen perusteella v. 2000-2006 Ruotsin biopolttoaineiden energia kasvoi 6 004 GWh ja tuulivoima 506 GWh. Saavuttaakseen 60 %:n tavoitteensa Ruotsin on siis yli kaksinkertaistettava tämä lisäysvauhti 2006-2010. Tuulivoiman suositus on 30 TWh vuoteen 2020 mennessä.

Sähkönkulutus muokkaa

Sähkönkulutus kasvoi Ruotsissa 4 % ja Suomessa 44 % vuosina 1990-2006. Ruotsin maksimi sähkönkulutus oli vuonna 2001, jonka jälkeen trendi on ollut lievästi laskeva. Vesivoiman osuus vaihtelee vuosittain merkittävästi ja sen osuus on 40-50 % vesitilanteen mukaan. Vastaavasti vaihtelee fossiilisen energian osuus. Siksi taulukon sarake Uusiutuva energia – vesi selventää uusiutuvan energian osuuden kestävää lisäystä. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sadantaa Pohjolassa. Vuosina 1990-2006 uusiutuvan sähkön osuus kasvoi seuraavasti: Saksa 11,7 %, Ruotsi 8,1 % ja Suomi 0,3 %.

Energiankulutus muokkaa

Energiankulutus kasvoi Ruotsissa 9 % ja Suomessa 31,7 % vuosina 1990-2006.

Energiankulutus GWh[4][5]
Vuosi Kulutus Kasvu % UE UE % Vesi Tuuli Bio** Lämpöpumput
1990 575 799 0 % 72 503 6 63 956
1991 590 288 2 % 63 238 11 66 957
1992 559 885 - 3 % 74 336 27 68 191
1993 558 569 - 3% 74 652 47 71 998
1994 598 992 4 % 59 097 75 75 658
1995 599 387 4 % 68 095 106 80 601
1996 628 243 9 % 51 738 146 84 523
1997 605 384 5 % 69 216 206 86 883
1998 624 373 8 % 75 051 318 88 088
1999 610 628 6 % 71 691 373 86 650
2000 580 937 1 % 78 584 447 88 127
2001 625 035 9 % 79 061 482 90 226
2002 622 161 8 % 66 358 609 95 657
2003 626 948 9 % 53 529 679 101 475
2004 648 471 13 % 60 631 865 103 434
2005 639 682 11 % 72 852 936 105899
2006 624 130 9 % 61 728 988 112 937
2007 624 172 % 66 228 1 423
* Energiankulutuksen kasvu verrattuna vuoteen 1990
**Bio: Energimydigheten T10 Bio+ turve – turve (SCB Sverges officiella statistik)[6][7]

Tuulivoima muokkaa

Pääartikkeli: Tuulivoima Ruotsissa

Ruotsissa oli rakennettua tuulivoimaa 788 MW vuoden 2007 lopussa. Tuulivoimakapasiteettia lisättiin 216 MW vuonna 2007.[8] Ruotsi on asettanut tavoitteeksi kymmenkertaistaa tuulisähkön tuotannon vuoteen 2015 mennessä.[9] Vuonna 2008 Ruotsin energiavirasto on osoittanut 1500 km2 423 alueella ja 20 läänissä soveltuviksi tuulivoimatuotantoon. Se vastaa 20 TWh vuosituotantoa.[10]

Ruotsin tuulivoimatavoite oli 10 TWh tuulivoimaa vuonna 2015. Vuoden 2007 lopussa energiaviranomaisten tavoite oli 30 TWh tuulivoimaa vuonna 2020. Koska nykyinen lupaprosessi on liian hidas, lupaprosessia ehdotetaan helpommaksi yhdeltä viranomaiselta. Merituulivoiman kehitys Ruotsissa on energiaviranomaisten mielestä tärkeää kokemuksen ja kansallisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Koska tuulivoiman lisääminen vie aikaa, selvityksen mukaan voimaloiden sijainnista tulisi tietää puolet vuoteen 2010 mennessä.[11]

Vuonna 2008 Lillgrundin tuulivoiman avajaisten jälkeen tuulivoimakapasiteetti on vähintään 1,5-kertainen vuoteen 2006 verrattuna (583 MW 2006; 898 MW 2008).

Paperinvalmistajan SCA:n metsämailla tuotetaan 2-3 vuoden päästä (vuodesta 2008 lukien) 2,8 TWh tuulivoimaa Jämtlannin ja Norrlannin lääneissä. Paperi aiotaan valmistaa 100 % tuulivoimalla (500GWh). SCA ja norjalainen energiayhtiö Statkraft tekivät sopimuksen hankkeesta. Hanke vastaa 2–3 % Ruotsin sähkönkulutuksesta.[12]

Ruotsalaisyhtiö Universal Wind Offshore rakentaa Skandinavian suurimman tuulivoimapuiston Kattegatin salmeen maan lounaisrannikolle, joka tuottaa 3 TWh sähköä vuodessa.[13]

Bioenergia muokkaa

Ruotsi käytti 1,6 milj. tn ja tuotti 1,4 milj. tn pellettejä 2006, ja on siinä maailman johtaja. Ruotsissa on 30 pellettien tuotantolaitosta. Ruotsissa 60 % pelleteistä käytetään suurissa voimaloissa < 2 MW ja lämpökeskuksissa.[14]

Biopolttoaineet muokkaa

Biopolttoaineiden käyttö Ruotsissa (GWh)[15]
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007[16] 2008[17]
Bioetanoli 160 250 450 880 1 540 1 680 1 890 2 110 2 488
Biokaasu 50 60 90 110 130 160 230 280 nd
FAME 60 30 40 50 90 100 600 1 220 1 511
Yhteensä 260 340 580 1 040 1 750 1 940 2 720 3 610 3 999
Kommentit: Kommentit: FAME on esteröimällä valmistettua dieseliä.
*Yhteensä ei sisällä biokaasua vuonna 2008

Ruotsi on johtavia bioetanolin tuottajia Euroopassa. Ruotsissa antaa biopolttoaineille verovapautuksia.[18] Biopolttoaineiden osuus liikenteen energiakulutusmäärästä oli 4 % vuonna 2007. Pääkomponenttina biopolttoaineita käyttävien henkilöautojen määrä vuonna 2007 kasvoi 65 %,joka oli vain runsas 2 % kaikista henkilöautoista. Huoltoasemista 29 %:ssa oli uusiutuvaa polttoainetta myynnissä 1.1.2008. E85- polttoaine on hinnaltaan ovat edullisempi kuin bensiini. Vuonna 2007 biokaasubusseja oli 16 kaupungissa. Suurin osa etanolista tuodaan Brasiliasta. Norrköpingissä on valmistettu vehnäetanolia 60 000 m3/vuosi vuodesta 2001. Tuotantoa on ajateltu laajentaa kapasiteettiin 200 000 m3/vuosi. 15 000 m3 etanolia valmistetaan Örnsköldsvikin vanhalla sellutehtaalla. FAME valmistuspaikkakuntia ovat Stenungssund ja Karlshamn. Suurin osa tuodaan muista Euroopan maista.[19]

Vuonna 2006 Ruotsissa käytettiin biopolttoaineita yhteensä 2,72 TWh. Biopolttoaineet jakautuivat seuraavasti 2006: bioetanoli 70 %, biodiesel 22 % ja biokaasu 8 %. FAME on öljystä tai rasvasta eströimällä valmistettua biodieseliä. Kemiallinen nimi on rasvahapon metyyli (tai etyyli) esteri. Lyhenne on englanninkielisestä nimestä: fatty acid methyl (or ethyl) ester (FAME).

Ruotsin liikenteen biopolttoainetavoite oli 3 % vuonna 2005, josta se saavutti vain 2,2 %. Ruotsin kansallinen tavoite ylitti EU:n suosituksen, joka oli 2 % vuonna 2005. Suurin osa kulutuksesta oli bioetanoliseosta, mutta 100 % biopolttoaineen kulutus kasvoi myös. Vuoden 2006 selvityksen mukaan biopolttoaineiden kulutusta lisäsi verohelpotukset, öljyn kallistuminen ja biopolttoainetta käyttävien autoille myönnetyt edut: vapaa pysäköinti ja vapautus ruuhkamaksuista. Biopolttoainetta käyttäviä henkilöautoja alettiin käyttää Ruotsissa vuonna 2001. Niiden määrä oli 10 000 kpl 2004 ja noin 22 000 kpl 2005. Vuoden 2005 lopussa Ruotsissa oli noin 4,1 miljoonaa henkilöautoa, joten biopolttoaineautojen määrä oli silloin vielä murto-osa koko liikenteestä. Biopolttoaineita käytettiin kuitenkin myös seoksena henkilöautoissa ja biokaasuna joukkoliikenteessä. Vuonna 2005 Ruotsin 3 800 huoltoasemasta 9 % myi biopolttoaineita. Huhtikuusta 2006 suurien huoltoasemien, jotka vastaavat 15 % myyntipisteistä, on lain mukaan myytävä uusiutuvaa polttoainetta. Uusiutuvat polttoaineet pyritään saamaan 60 %:iin Ruotsin huoltoasemista.[20]

Henkilöautot Ruotsissa (kpl)[21]
2003 2004 2005 2006 2007
Sähköautot 179 144 123 118 126
Etanoliautot 4 417 9 604 21 310 46 542 80 931
Kaasuautot 2 876 3 917 5 847 9 242 11 001
*Vuonna 2007 oli 491 etanolibussia ja 799 kaasubussia.

Euroopassa määrällisesti eniten kulutettiin biopolttoaineita eniten vuonna 2008 seuraavissa maissa (GWh): Saksa 37 881 GWh, Ranska 28 193, Britannia 9 264, Espanja 7 490, Italia 6 481, Puola 5 342 ja Ruotsi 3 999. Euroopan biopolttoaineyhdistyksen mukaan Suomessa käytettiin biopolttoaineita vuonna 2007 yhteensä 21 GWh ja vuonna 2008 yhteensä 991 GWh, josta 87 % bioetanolia. Bioetanolitilastoissa oli kesäkuussa 2008 vielä suuria eroja eri lähteissä. EBIO (The European bioethanol fuel industry associations) ja UEPA (European Union of Ethanol Producers) raportoivat eri tietoja. Suomenkin osalta luvuissa on raportissa merkittäviä eroja eri lähteistä.[22]

Kalle Koposen mukaan (Helsingin Sanomat) Linköpingin kaupungin kaikki linja-autot kulkevat kaupungin itse tuottamalla biokaasulla. Tukholmassa on 80 biokaasubussia. SL (Stockholms lokaltrafik) pyrkii lisäämään biokaasubussien määrän viiteen sataan vuonna 2011. Tukholman vesilaitos tuottaa biokaasua biojätteestä. Vesilaitoksella on 7 kpl 33 metrin korkeita biokaasureaktoreita vuonna 2009. Biokaasun valmistuksen vuoksi kotitalouksia kannustetaan biojätemyllyillä biojätteen hienontamiseen vesiviemäriin. Vaihtoehtona taloyhtiö voi tuottaa biokaasua itse. Suomessa biojäte kerätään erilliskeräyksenä kompostoitavaksi. Kompostoinnista saadaan biokaasua ja multaa.[23]

Maalämpö muokkaa

Ruotsissa kerättiin maalämpöä 300 000 lämpöpumpulla vuonna 1998. Tavoite on kaksinkertaistaa määrä 620 000 pumppuun vuoteen 2010 mennessä.[24] Ruotsi on aktiivisella politiikalla ja tiedottamisella edistänyt lämpöpumppujen asennusta. Vuoden 2005 tuotanto Ruotsissa oli 10 000 GWh ja kapasiteetti 3 940 GWh. Lundin kaupungissa saadaan 40 % energiasta lämpöpumpuilla.[25] Ruotsi on merkittävä lämpöpumppujen myyjä.[26]

Aurinkolämmitys muokkaa

Aurinkolämmitys Ruotsissa (kWth)[27][28]
Yhteensä 2004 2005 2006 2007 2008
202 445 14 041 15 835 19 977 17 826 18 769

Ruotsin aurinkolämmityksen keräyspinta-ala vuonna 2006 oli 240 000 m2.[27] Ruotsissa yli 50 % aurinkolämmitys -järjestelmistä lämmittää käyttöveden lisäksi myös huonetilaa.[29] Ruotsissa asennettiin vuonna 2008 aurinkolämmitystä 19 MW, mikä on enemmän kuin Suomessa on yhteensä (18MW ja lisäys 3 MW).

Aurinkokenno muokkaa

Ruotsi varasi toukokuusta 2006 julkisille rakennuksille 70 % tukea aurinkokennojen asennukseen. Ohjelmaan varattiin 13,6 miljoonaa dollaria.[30]

Kaupungit muokkaa

Tukholman tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2050. Jo nyt Tukholman kaupungin sähkö on uusiutuvasti tuotettu. Tavoitteena on, että vuonna 2025 Tukholman paikallinen liikenne kulkee täysin uusiutuvalla voimalla [31] ja 80 % kaukolämmöstä on uusiutuvalla voimalla, esimerkiksi maalämmöllä.[32]

Katso myös muokkaa

  Kestävän kehityksen
teemasivu
  Teemasivu energia
  Ympäristönsuojelun
teemasivu

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the promotion of the use of energy from renewable sources 23.1.2008, s. 42
  2. ↑ Ilmaston lämpeneminen ja taudit Ruotsin pahimmat uhat YLE 4.12.2007
  3. ↑ Uusiutuva energia maailmalla 2007 REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, Power Point kuvat, dia 25, 2008
  4. ↑ Energiläget i siffror 2007, Energy in Sweden 2007, Facts and figures Energimydigheten: T21 sähkön kokonaiskulutus, T24 tuulivoima, T10 vesivoima, T23 biopolttoaineet + turve, T9-T10 energiankulutus, biopolttoaineet, lämpöpumput, vesivoima ja tuulivoima
  5. ↑ Energiläget i siffror 2008 ET2008:20 Energimyndigheten
  6. ↑ Torv 2006, Produktion, andvänding och miljökonsekvenser MI25SM0701.pdf Sverges officiella statistik, s. 27
  7. ↑ International production of peat 2005, by country, Ruotsin tilastokeskus, lähde: U.S. Geological Survey, Peat 2005, Minerals Yearbook
  8. ↑ Wind power installed in Europe by end of 2007 (cumulative) EWEA 5.2.2008
  9. ↑ Svensk Vindkraftförening
  10. ↑ Riksintresse vindbruk Energimyndigheten 2008
  11. ↑ Nytt planeringsmål för vindkraften år 2020 Energimyndigheten
  12. ↑ Ruotsiin valtava tuulivoimainvestointi Yle 15.9.2007
  13. ↑ Ruotsi rakentaa valtavan tuulivoimapuiston YLE 27.5.2008
  14. ↑ Bioenergie: Großes Potenzial für Pellets-Märkte in Europa und weltweit Solarserver 9.7.2007
  15. ↑ Energy in Sweden, Facts and figures 2006 ET2006_44.pdf
  16. ↑ Energiläget i siffror 2008 ET2008:20 Energimyndigheten
  17. ↑ Biofuels barometer Euroberv’er – July 2009, no 192 s.54-77, Huom: Bioetanolitilastoissa oli kesäkuussa 2008 vielä suuria eroja eri lähteissä
  18. ↑ 2005: Record year for investments in renewable energy REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  19. ↑ Energiindikatorer 2008 s.14 Uppföljning av Sveriges energipolitiska mål, Tema: Förnybar energi, Energimyndigheten 2008 (ET2008:08), henkilöauto määrä s.27-33
  20. ↑ Energiindikatorer 2006 Uppföljning av Sveriges energipolitiska mål
  21. ↑ Energy Indicators 2008, Theme: Renewable energy, Swedish Energy Agency 2009, s.32
  22. ↑ Biofuels barometer Euroberv’er – July 2009, no 192 s.54-77
  23. ↑ Tukholmalaisen tiskipöydän alla piileskelee ympäristövallankumous, Kalle Koponen HS 28.8.2009 B1
  24. ↑ [Five key que stions to understand and adopt the heat pump, European Heat pump Association]
  25. ↑ International Geothermal Association Ruotsi
  26. ↑ [2005: Record year for investments in renewable energy] REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  27. ↑ a b Solar Thermal Markets in Europe, Trends and market statistics 2006 European Solar Thermal Industry Federation ESTIF, 6/2007
  28. ↑ Solar Thermal Markets in Europe, Trends and Market Statistics 2007 ESTIF June 2008
  29. ↑ Renewables 2007 Global Status Report, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008.
  30. ↑ Pvpower-lehti no 24, kesäkuu 2006, s, 6, IEA
  31. ↑ [1]
  32. ↑ Pasi Toiviainen, Ilmastonmuutos NYT, Otava 2007, s.363-364.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusiutuva energia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusiutuva_energia_Ruotsissa&oldid=19716767”