Statkraft
Statkraft AS on Norjan valtion omistama kansainvälinen energiayhtiö, jonka pääkonttori on Oslossa.[2] Yhtiö vastaa noin 35 prosentista Norjan energiantuotannosta ja se on Pohjoismaiden 3. suurin sähköntuottaja. Yhtiöllä on vesi-, maakaasu-, tuuli- ja biokaasuvoimoita myös Pohjoismaiden ulkopuolella, mutta sen kapasiteetista valtaosa eli 80 prosenttia sijoittuu Pohjoismaihin.[3] Norjan ja Ruotsin ohella Saksan voimalat ovat yhtiölle erityisen merkittäviä.[4] Yhtiön euromääräisiä velkakirjoja noteerataan Lontoon pörssissä (LSE: eurobondi esimerkiksi LSE: 34VM).
| Statkraft AS | |
|---|---|
 Statkraftin pääkonttori Lysakerissa. |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö, valtionyhtiö |
| Perustettu | 1992[1] |
| Toimitusjohtaja | Bård Mikkelsen |
| Kotipaikka | Lilleakerveien 6, Lilleaker, NO-0216 Oslo, Norja[2] |
| Toimiala | sähköntuotanto, sähkökauppa |
| Henkilöstö | noin 3 400 |
| Tytäryhtiöt | Trondheim Energi ym. |
| Omistaja | Norjan valtio |
| Kotisivu |
www |
Suomessa Statkraft omisti vuoteen 2014 asti Statkraft Suomi Oy -nimisen yhtiön, jonka se myi neljälle suomalaiselle energiayhtiölle[5]. Yhtiön nykyinen nimi on Kolsin Vesivoimantuotanto Oy[6].
Historia
muokkaa1992–2004 Valtionyhtiön synty, kasvu ja muutos osakeyhtiöksi
muokkaaYhtiö perustettiin vuonna 1992 jakamalla Norjan valtion voimalatoiminnot (jotka toimivat 1921-1986 nimellä Norges vassdrags- og elektrisitetsvesen NVE ja vuosina 1986-1991 Statskraftverkene) kahteen osaan: energiantuotantoyhtiöön Statkraft SF ja sähköverkkoyhtiöön Statnett SF. Valtionyhtiö Statkraf määriteltiin kaupalliseksi yritykseksi, vaikka se jäikin tässä vaiheessa maan parlamentin ohjaukseen.[1][7] Kantaverkon siirtäminen erillisen valtionyhtiön (Statnett) vastuulle avasi energiatuotanto vapaammalle kilpailulle, mikä oli vuonna 1990 säädetyn energialain tarkoitus.[8]
1993 pohjoismaiset sähkömarkkinat eli sähköpörssi Nord Pool perusttiin. Vuonna 1996 Statkraft alkoi laajentua ostamalla muita energiayhtiötä. Vuonna 1997 Svartisenin vesivoimalahanke valmistui. Vuosina 1998–1999 yhtiö perusti sähkökauppaa käyvät toimipisteet Alankomaihin ja Saksaan sekä osti lisää energiayhtiöitä, esimerkiksi tanskalaisen Scanenergi-yhtiön. Vuosina 2000–2001 yritysostot jatkuvat. Norjan pääministeri Jens Stoltenberg kertoi, että suurimittaisten vesivoimahankkeiden rakentamisen aika Norjassa oli ohi. Yhtiö osti osuuden Ruotsin ja Saksan välisestä sähkökaapelista. Vuosina 2002–2004 yhtiön aiemmin nauttima valtiontakaus poistettiin ja yhtiömuoto muutettiin. Lokakuun 1. päivänä 2004 valtionyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi: energiakonserni Statkraft AS syntyy.[1]
2004-
muokkaaVuosina 2004–2007 yhtiö jatkoi laajenemistaan. Se osti vesivoimaloita Ruotsista ja Suomesta. Yhtiö rakensi tuulivoimaloita, osallistui tuulivoimahankkeisiin myös Isossa-Britanniassa, rakensi maakaasuvoimaa Saksaan ja Norjaan sekä perusti useita myyntikonttoreita eri puolille Eurooppaa. Vuonna 2008 yhtiö osti E.ON-konsernilta merkittävän määrän sähkö- ja kaukolämpövoimaloita Ruotsista, Saksasta ja Isosta-Britanniasta.[1]
Tuotanto
muokkaaVuonna 2013 yhtiöllä oli oman ilmoituksensa mukaan yhteensä 322 sähkö- tai lämpövoimalaa. Voimaloiden asennettu yhteiskapasiteetti oli yli 16 000 MW, josta 80 % on Norjassa tai muualla Pohjoismaissa, 14 % luoteisessa Euroopassa ja 6 % kaakkois-Euroopassa tai Euroopan ulkopuolella. Merkittävimmät maat yhtiön tuotannossa ovat Norja, Ruotsi ja Saksa. Yhtiö tuottaa vuosittain noin 60 TWh sähköä, josta 91 % on uusiutuvaa energiaa. Yhtiö on Norjan suurin sähköntuottaja ja Pohjoismaiden 3. suurin tuottaja.[3][4]
-
Nore I -vesivoimalaitos vuodelta 1928. -
Storvassin patoallas. -
Knapsackin maakaasuvoimala Saksassa. -
Hurumin osmoosivoimalaitos.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Vår historia Statkraft, statkraft.se. Viitattu 2022-11-20, linkin päivitys. (ruotsiksi)
- ↑ a b Contact us statkraft.com. Viitattu 7.6.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Facts about Statkraft statkraft.com. Arkistoitu 24.5.2013. Viitattu 7.6.2013. (englanniksi)
- ↑ a b [vanhentunut linkki Statkraft around the world, Viitattu 2013-06-07, (englanniksi)][vanhentunut linkki]
- ↑ Suomalaiset energiayhtiöt ostivat vesivoimaa 239 miljoonalla (Talouselämä-lehden uutinen 27.6.2014) talouselama.fi. Viitattu 4.9.2016.
- ↑ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ (Haku yhtiönimellä Statkraft Suomi) tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 4.9.2016.
- ↑ 1992 - 2000: Deregulering og nye kraftmarkeder Statkraft. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
- ↑ 1970 - 1992: Miljøaksjoner og kontroverser - 1990 Ny energilov og nytt selskap Statkraft. Viitattu 20.11.2022. (norjaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Statkraft Wikimedia Commonsissa
- Nord Pool -sähköpörssi välitti taantumassakin ennätysmäärän sähköä (01/2013)[vanhentunut linkki] (talouselama.fi)
- Statkraft suunnittelee osmoosivoimalaa (08/2006)[vanhentunut linkki] (tekniikkatalous.fi)
- Norja ei yksityistä Statoilia mutta harkitsee Statkraftin myyntiä (04/2004)[vanhentunut linkki] (ts.fi)