Kierrätys
Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu. Se vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa ilman, veden ja maan saastumista.[1]
Esineen siirtyminen uudelle omistajalle saamaan arkoitukseen esimerkiksi kirpputorilla ei ole lainsäädännön silmissä kierrätystä, vaan uudelleenkäyttöä.[2]
Jäte jaotellaan tyypillisesti ei-tuotannollisessa kulutuksessa syntyväksi yhdyskuntajätteeksi ja tuotannossa syntyväksi teollisuusjätteeksi.
Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 % ja alumiinipakkauksissa 95 %.lähde?
Kierrätyksen hyödyt vaihtelevat. Joissain tapauksissa kierrätysprosessin ympäristöhaitat ylittävät hyödyt. Kierrätysmateriaaliin voi myös kertyä liikaa raskasmetalleja.[3]
Materiaalina kierrätettävä yhdyskuntajäte (sisältää kotitalousjätteen) kierrätystä varten jäte tulee tyypillisesti lajitella materiaalin mukaan. Yhdyskuntajätteestä voidaan lajitellaan erilleen esimerkiksi lasi, paperi, metalli, kartonki, biojäte sekä energian tuotantoon soveltuva jäte kuten yleisimmät muovit ja tietyt tekstiilit.
Metallit
muokkaaMetalliteollisuus kierrättää tehokkaasti rautametalleita prosessiensa yhteydessä. Tätät kutsutaan sisäiseksi kierrätykseksi. Rautametalliteollisuudessa on myös monia ulkoisen kierrätyksen sovelluksia. Teräsromu muodostaa merkittävän osan sähkökaari- ja perushappiuuneihin syötettävästä materiaalista. Romu tulee erilaisista valmistustoiminnoista, joissa perusmateriaalina käytetään terästä, sekä raudasta ja teräksestä valmistetuista käytöstä poistetuista tai vanhentuneista tavaroista. Yksi suurimmista teräsromun lähteistä on vanhojen autojen korien jälleenkäsittely.[1]
Nykyisin manuaalinen lajittelu näyttää olevan ainoa käytännöllinen tapa erottaa jätteestä alumiini, kupari ja lyijy. Alumiinin jälleenkäsittely on laaja teollisuudenala. Juomatölkit ovat tärkeä kierrätetyn alumiinin lähde; joissakin maissa jopa kaksi kolmasosaa kaikista tölkeistä kierrätetään. Käytetyn lyijyn ensisijainen lähde ovat käytöstä poistetut akut. Akkulevyt voidaan sulattaa lyijy-antimoni-seoksen valmistamiseksi uusien akkujen valmistukseen tai niistö voidaan erotella puhtaat lyijy ja antimoni.[1]
Kumi
muokkaaJos kierrätykseen tuleva rengas on ehjä, se voidaan pinnoittaa ja käyttää uudelleen. Pinnoituskelvottomista linja- ja kuorma-autojen renkaista tehdään louhintatyömaille räjäytysmattoja. Kokonaisia renkaita ja rengasrouhetta käytetään muun muassa meluvallien pohjarakenteissa. Rengasrouhetta voidaan käyttää myös teiden ja erilaisten kenttien pohjarakenteissa täyttöön ja eristykseen. Kaatopaikkojen pohjarakenteissa oleva rengasrouhe toimii myös salaojituksena. Ratsastuskenttien pohjarakenteissa hyödynnetään kumirouheen jousto-ominaisuuksia. Hienoksi jauhettua kumiainesta lisätään asfalttiin vaimentamaan rengasmelua. Kumirouheen etuina perinteisiin kiviaineisiin täyttömateriaaleihin verrattuna pidetään keveyttä ja edullisuutta.[4]
Paperi ja pahvi
muokkaaPaperikuitu voidaan kierrättää 3–5 kertaa. Keräyspaperista valmistetaan mm. sanomalehti- ja luettelopaperia, wc-paperia ja talouspaperia.
Euroopan kierrätyspaperiteollisuudella on tavoitteena kaudella 2021–2030 kierrättää noin 75 % jätepaperista. Noin puolet Euuroopassa käytetystä paperista on tehty kierrätetystä kuidusta.[5][6]
Lasi
muokkaaLasia voidaan kierrättää rajattomasti, eikä kierrätyslasin laatu ole sen huonompi kuin käyttämättömistä raaka-aineista tehdyn lasin. Lasin kierrätys säästää raaka-aineita, energiaa ja ympäristöä. Esimerkiksi Britanniassa kierrätetään noin 70% lasipakkauksista, ja tavoiteena on nostaa osuus 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. [7] Yhdysvalloissa kierrätetään vain kolmannes lasista.[8]
Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa.
Muovi
muokkaaMuovin kierrätys teollisuuden sivuvirroista on helppoa ja tehokasta. Kotitalouksista kerättyjen muovien kierrätyksessä ongelma on niiden laaja kirjo. muovilaadut erotellaan toisistaan infrapunasensoreilla. Kierrätetystä muovista valmistetaan muun muassa pusseja, kalvoja ja putkia.
Euroopan Unioni arvioi, että vuonna 2022 Suomen olleen koko unionin heikoin muovinkierrättäjä.[9]
Biojäte
muokkaa
- Pääartikkeli: Biojäte
Biologisesti hajoava niin sanottu biojäte voidaan kierrättää kompostoimalla tai mädättämällä. Kompostoinnissa syntyvä multa voidaan käyttää vaikkapa viherrakentamisessa ja mädätyksessä syntyvästä biokaasusta voidaan tuottaa energiaa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Recycling Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ Kiertotalouden termit tutuiksi Suomen Teksttiili ja Muoti. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ Väitöstutkimuksen varoittava tulos: Kaikki kierrätys ei ole ympäristölle hyväksi Yle Uutiset. 25.10.2017.
- ↑ Renkaiden hyötykäyttö Suomen Rengaskierrätys Oy. Arkistoitu 13.11.2014. Viitattu 28.6.2013.
- ↑ Paper for recycling The European Paper Recycling Council (EPRC). Viitattu 2.3.2025.
- ↑ Paper for recycling is a valuable raw material metsateollisuus.fi. 2021. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ Glass recycloing recyclenow.com. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ Why glass recycling in the US is broken cen.acs.org. Viitattu 2.3.2025.
- ↑ Netta Palokallio: EU aloittaa rikkomusmenettelyn Suomea vastaan, koska Suomi ei kierrättänyt tarpeeksi Helsingin Sanomat nettiversio. 25.7.2024. Viitattu 26.7.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa