Avaa päävalikko

Kierrätyksen ympäristövaikutuksetMuokkaa

Jostain syystä artikkelissa ei ollut lainkaan mainintaa kierrätyksen ympäristövaikutuksista ainakaan otsikoissa. Kuitenkin kierrätyksestä pidetään yllä mielikuvaa luontoa säästävänä ilmiönä. Olisi mielenkiintoista tietää miksi näin?--84.231.240.241 9. joulukuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

Lähteitä uupuuMuokkaa

Lisäsin pari Panimoliiton sivuilta, mutta suurin osa tiedosta on ilman lähteitä. Raimo Miettinen 18. helmikuuta 2007 kello 15.31 (UTC)

EnergiajätteestäMuokkaa

Kiinnostaisi saada tähän yhteyteen selvitys energiajätteestä. Mitä se on, mitä jätteitä siihen voi lajitella? Itse tiedän aiheesta jotain, mutta en pysty näin suoralta kädeltä vielä kirjoittamaan mitään. LasseS 24. tammikuuta 2008 kello 08.44 (UTC)

Paperin kierrätysMuokkaa

Otin pois nauhataajaman, kun ei oikein selvinnyt mikä ja missä se on. Google löysi sellaisen jostain Nakkilan kirkon vaiheilta. Viittaus Meccano-rakennussarjoihin oli kyllä hauska, mutta otin kuitenkin pois - lähteestä huolimatta. --estormiz 7. kesäkuuta 2009 kello 20.10 (EEST)

Kierrätys Suomessa tolkutontaMuokkaa

Taitaisi vain tehdä hyvää artikkelille, jos osio Kierrätys Suomessa poistettaisiin kokonaan?? En taida uskaltaa. --estormiz 7. kesäkuuta 2009 kello 20.15 (EEST)

Suomen energia/polttokelpoinen jäteMuokkaa

Polttokelpoista jätettä kerätään ainakin myös TSJ:n toimialueella ja viedään Turun jätteenpolttolaitokselle missä siitä tehdään kaukolämpöä 1. Joten ei ole Päijät-Häme ainoa Suomessa. –Makele-90 30. joulukuuta 2011 kello 22.21 (EET)

Minä liian hätäisesti kirjoitin ko. kappaleen. Minä poistan sen ja kirjoittanen tilalle paremman kunhan ehdin perehtyä enemmän. Ympäristölupien luettelosta voisin aloittaa [1]/sivu 20. --Pasixxxx 31. joulukuuta 2011 kello 20.07 (EET)

Paperin kierrätysprosenttiMuokkaa

Paperin kierrätysprosentiksi ilmoitetaan ohimennen 80 lainatussa EK:n paperissa. Metsäteollisuus ilmoittaa luvuksi 71%. [1]. Ehdotan, että käytetään lukua 71 %. "Noin 71 prosenttia käytetystä paperista ja kartongista päätyy kierrätykseen. Suomessa kierrätyskuitua käytetään pääasiassa paperin ja kartongin tuotantoon." Huom siis kartonki on tuossa sotkemassa, täsmällistä tietoa kaivataan. --91.152.67.177 1. tammikuuta 2014 kello 13.36 (EET)

Ehkä riittäisi ilmoittaa, että n. 3/4 paperista kierrätetään. Luku vaihtelee varmasti vuosittain ja lähteittäin. --Otrfan (keskustelu) 1. tammikuuta 2014 kello 13.42 (EET)
Hyvä ehdotus, koska tarkka numero on hyvin ajankohtaista ja määritelmästä riippuvaa.--91.152.67.177 1. tammikuuta 2014 kello 15.34 (EET)

Hapen tuotantoMuokkaa

Käyttäjä Opa poisti huomautukseni lähteettömästä tiedosta koskien paperin kierrätyksen etua siinä mielessä, että se säästää metsää hapen tuotantoon. Itsestäänselvää? Ei ole. Jotta paperin valmistus uhkaisi hapen tuotantoa, sen pitäisi olla hyvin massiivista. "Paperikuitu voidaan kierrättää 3–5 kertaa. Näin säästetään metsää maapallon hapen tuotantoon" lukee artikkelissa. Hieman outoa, kun hapen tuotanto syntyy suurelta osin hiilidioksidista, jonka kasvu uhkaa meidän henkeämme paljon ennen kuin happi merkittävästi vähenee. Paperin tuottaminen ei uhkaa happea, varsinkaan Suomessa, jossa metsien tila (kasvu ja hiilensidonta, toisin sanoen hapen tuotanto ja hakkuvara) on kunnossa. Tieto kaipaa siis niin epätoivoisesti lähdettä ja todistetta relevanssista että se olisi syytä ehkä poistaa kokonaan. --91.152.67.177 1. tammikuuta 2014 kello 22.06 (EET)

Teksti on poistettu nyt copyviona, mutta on itsestään selvää että kun paperikuitua kierrätetään, ei metsää tarvitse hakata yhtä paljon kuin ilman kierrätystä. Säästetään metsää. Hapen tuotantoon en ota kovin paljon kantaa, se on toisarvoinen osa tuota lausetta, mutta yhteyttäminen tuottaa happea ("maailman vihreät keuhkot", "sademetsien kaataminen on lopetettava" jne). Lauseessa ei mainita mitenkään että "paperin valmistus uhkaisi hapen tuotantoa".--Opa (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 08.22 (EET)
Kyllä, "säästetään metsää" vaan, mutta hapen _tuotantoon_ vaikuttaa metsän kasvuvauhti, ei puun määrä metsässä eli metsän säästäminen. Hakkuu tehometsätaloudessa pyrkii maksimoimaan metsän kasvun ja samalla hapen tuotannon. Wikipediassa kaikkein vaarallisinta lähteistämätöntä tietoa on "itsestäänselvä" väärä tieto. Maahan on totta kai litteä :-) Voi olla, että olen osin väärässäkin tai että kysymys on väitteen erilaisista tulkinnoista, mutta siitä en peräydy ettei tällaisia muotoiluja saa tehdä ilman hyviä lähteitä. Mitä copyvioon tulee, niin nostan hattua teille syynääjille. Itse en tajunnut, epäilin kyllä sirkulaarista referenssiä. --91.152.67.177 2. tammikuuta 2014 kello 11.27 (EET)
Lähteen ei tarvitse olla "tieteellinen lähde", ensisijaisesti riittää että lähde on "luotettava" ja että sitä on tulkittu oikein. Jos epäilet lähteessä esitetyn väitteen oikeellisuutta, ota yhteys lähdemateriaalin tuottajaan. -Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 12.01 (EET)
Tulkinnassa ei liene epäselvyyttä, sillä teksti oli suora copypaste, mutta lähteenä oli kierrätysfirman verkkosivusto:[2], eli luotettavuus voidaan kyseenalaistaa ihan perustellusti. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 12.09 (EET)
Kierrätysfirma, nooh miten sen nyt ottaa. Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö [3]. -Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 12.20 (EET)
Ja Alko, VR, Veikkaus ja Arctia Shipping ovat kokonaan valtion omistamia, mutta ei se tee niiden tiedotuksesta sen neutraalimpaa kuin muidenkaan yritysten. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 12.27 (EET)
Onko minkään organisaation tiedotus riittävän neutraalia, hyvä herra? Sinun omasi? -Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 12.31 (EET)
Tokkopa minkään yrityksen verkkosivuja voi pitää täysin neutraaleina. Ei edes minun yritykseni, silloin kun sellainen vielä oli. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 12.34 (EET)

CopyvioMuokkaa

Jokseenkin koko artikkeli vaikuttaisi olevan copypastettu eri sivustoilta pitkin nettiä. --Otrfan (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 08.51 (EET)

Palaa sivulle ”Kierrätys”.