Kirjekuori
Kirjekuori on paperista tai muusta ohuesta materiaalista valmistettu pakkaus, johon kirje tai jokin muu pieni lähetettävä asia laitetaan postitusta varten. Kirjekuoressa on läppä, jolla kuori suljetaan. Läpässä on yleensä liimapinta, jossa on joko vedellä kostutettavaa liimaa tai tarrakiinnitys.
Suomen postin ohjeiden mukaan kirjekuoren osoitekenttään kirjoitetaan vastaanottajan nimi ja osoitetiedot alla olevaan muotoon (tarpeettomat rivit jätetään pois).[1]
- 1. Vastaanottajan nimi
- 2. Vastaanottajan nimen täydenne (organisaatioyksikkö, osasto, toimisto, käsittelijä, asunnon haltija, c/o tms.)
- 3. Vararivi
- 4. Tarkka jakeluosoite (katuosoite, postilokero, poste restante tms.).
- 5. Postinumero ja -toimipaikka suuraakkosin
- 6. Ulkomaanlähetyksiin lisätään maan nimi suuraakkosilla.
Vasempaan yläkulmaan on suositeltavaa kirjoittaa lähettäjän nimi ja postiosoite.[1] Suomen sisällä kulkevassa postissa maata ei tarvitse mainita. Oikeaan yläkulmaan kiinnitetään postimerkki.
Koot muokkaa
Kirjekuorten koot muodostavat paperiarkkien koot määrittelevässä standardissa oman C-sarjansa. Paperiarkkien A-sarjan tavoin myös kirjekuorten C-sarjassa jokainen koko on puolet edellisestä, esimerkiksi C5 puolet C4:stä. Kirjekuorten koot ovat sen verran suurempia kuin vastaavat A-sarjan paperikoot, että esimerkiksi A4-arkki mahtuu C4-kirjekuoreen taittamatta. Koot ovat seuraavat:
| Arkki | Koko mm | Kirjekuori | Koko mm |
|---|---|---|---|
| A0 | 841 × 1189 | C0 | 917 × 1297 |
| A1 | 594 × 841 | C1 | 648 × 917 |
| A2 | 420 × 594 | C2 | 458 × 648 |
| A3 | 297 × 420 | C3 | 324 × 458 |
| A4 | 210 × 297 | C4 | 229 × 324 |
| A5 | 148 × 210 | C5 | 162 × 229 |
| A6 | 105 × 148 | C6 | 114 × 162 |
Suomessa kotimaan lähetyksissä kirjeen vähimmäiskoko on 90 × 130 mm ja tavallisen kirjekuoren enimmäiskoko 250 × 400 × 30 mm. Mikäli koko ylittyy, kirje lähetetään maksikirjeenä. Sekä maksikirjeen että kirjeen enimmäispaino on 2 kg. Ulkomaille lähtevissä kirjeissä enimmäiskoko on sama, mutta vähimmäiskoko on 90 × 140 mm.[2]
Kirjekuorityypit muokkaa
Perinteinen, käsin tapahtuvaan postitukseen käytetty kuori on kolmioläppä- eli kärkikuori, jonka läppä on kolmion muotoinen. Koneelliseen postitukseen, joka muodostaa ylivoimaisen valtaosan kirjeliikenteestä, soveltuvat suoraläppäiset tai kaarevaläppäiset kuoret.[3]
Noin puolet käytetyistä kirjekuorista on ikkunakuoria, joissa kuoren sisään taitetun lomakkeen vasemmassa yläkulmassa olevat vastaanottajan nimi ja osoite näkyvät ikkunan läpi. Näin säästetään postituksessa yksi työvaihe, osoitteen kirjoittaminen kuoreen tai siihen kiinnitettävään osoitetarraan. Ikkunan materiaalina käytetään polystyreeniä tai pergamiinia.[3]
Yksityiseen kirjeenvaihtoon on saatavilla koristeellisia, ylellisiä ja värikkäitä kirjekuoria ja niihin sointuvia kirjepapereita. Tällaiset kirjekuoret on usein tehty läpinäkymättömiksi vuoraamalla ne kuoren päällipaperia tummemmalla, ohuella koristepaperilla.[4] Halvempi tapa estää kirjen sisällön näkyminen valoa vasten kirjekuoren läpi on painaa kirjekuoren sisäpintaan tumma väri tai paljon pieniä yksityiskohtia sisältävä kuvio. Tätä tapaa käytetään myös tietokonetulostetuissa palkkakuorissa.
Arkisessa massapostituksessa yleisimmäksi kirjekuoripaperiksi on vakiintunut valkoinen, tulostukseen ja kopiointiin käytettävää toimistopaperia muistuttava paperilaatu. Se on syrjäyttänyt 1900-luvulla yleisimmin käytetyn, toiselta puoleltaan kiillotetun ruskean voimapaperin, jonka markkinaosuus on kirjekuoressa enää muutamia prosentteja.[3]
Historia muokkaa
Kirjekuoren varhaismuoto oli kirjekotelo, joka oli muodostettu taitetusta paperiarkista, tavallisesti itse kirjeestä. Varsinaiset kirjekuoret alkoivat vähitellen tulla käyttöön 1700-luvun alkupuolella. Isossa-Britanniassa ne yleistyivät 1820-luvulla kirjakauppias Brewerin toiminnan tuloksena. Koneellisesti valmistetut kirjekuoret alkoivat syrjäyttää käsin tehtyjä kirjekuoria 1850-luvulla. Suomessa kirjekuorien käyttö alkoi 1860-luvulla.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ohjeet lähettämiseen - Posti henkilöasiakkaille www.posti.fi. Arkistoitu 27.6.2016. Viitattu 30.6.2016.
- ↑ http://posti.fi/liitteet/hinnatjamaksutavat/hinnastot/palvelu_fi.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus, s. 198–201. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8.
- ↑ Mustalla koristepaperilla vuoratut kuoret, Suomi Kirjekuoret -verkkokauppa, viitattu 8.12.2014.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 10, palsta 741, hakusana kirjekuori. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
Aiheesta muualla muokkaa
