Luettelo Suomen linnuista

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo Suomessa tavatuista lintulajeista. Kokonaisuudessaan lajeja on 486, joista kuusi on istutettu ja kuutta ei ole tavattu Suomessa vuoden 1950 jälkeen.

Suomen lajilistaa ylläpitää BirdLife Suomi, ja sen harvinaisuushavainnot käsittelee Rariteettikomitea. Lajien tieteelliset nimet sekä systemaattinen järjestys perustuvat BirdLife Suomen käyttämään kaksiosaiseen kirjaan The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World (4. painos, 2013–2014) sekä kirjan toisessa osassa julkaistuun korjausluetteloon ja -levyyn sekä Association of European Records and Rarities Committees -järjestön taksonomisen komitean elokuussa 2010 julkaistuun raporttiin AERC TAC’s Taxonomic Recommendations.

  • (B) Historiallinen – lajit, joita ei ole tavattu vuoden 1950 jälkeen
  • (C) Istutettu – ihmisen istuttamat

Sorsalinnut

muokkaa

Sorsat

muokkaa
 
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja pesii nykyään lähes koko Suomessa.[1] Kuva Oulusta huhtikuulta 2017.
 
Valkoposkihanhi on Suomen uusimpia pesimälajeja, ja sen kanta on viime vuosikymmeninä lisääntynyt siellä runsaasti.[2]
 
Sinisorsakoiras Oulussa toukokuussa 2011.

Kanalinnut

muokkaa

Aitokanat

muokkaa
 
Metso on Suomen suurin kanalintu, jonka kanta on kuitenkin taantunut viime vuosikymmeninä.[6]
  • Pyy (Tetrastes bonasia) Pesii vakituisesti[3]
  • Riekko (Lagopus lagopus) Pesii vakituisesti[3]
  • Kiiruna (Lagopus muta) Pesii vakituisesti[3]
  • Teeri (Lyrurus tetrix) Pesii vakituisesti[3]
  • Metso (Tetrao urogallus) Pesii vakituisesti[3]
  • Peltopyy (Perdix perdix) Pesii vakituisesti[3]
  • Viiriäinen (Coturnix coturnix) Pesii satunnaisesti[3]
  • Fasaani (Phasianus colchicus) C Pesii vakituisesti[3]

Kuikkalinnut

muokkaa

Kuikat

muokkaa
 
Kuikka on Pohjois-Savon maakuntalintu.

Uikkulinnut

muokkaa

Ulappalinnut

muokkaa

Ulappaliitäjät

muokkaa

Ulappakeijut

muokkaa

Pelikaanilinnut

muokkaa

Suulat

muokkaa
 
Merimetso pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja on sen jälkeen runsastunut voimakkaasti.[7]
  • Suula (Morus bassanus) Tavataan lähes vuosittain[5]

Merimetsot

muokkaa

Pelikaanit

muokkaa

Haikaralinnut

muokkaa

Haikarat

muokkaa
 
Suomen ensimmäinen onnistunut kattohaikaran pesintä oli Koski TL:ssä vuonna 2015.[8] Kuva heinäkuulta 2015.

Kattohaikarat

muokkaa

Iibikset

muokkaa

Päiväpetolinnut

muokkaa

Haukat

muokkaa
 
Merikotka miltei hävisi Suomesta 1970-luvulla, mutta talviruokinnan ansiosta laji on uudelleen elpynyt.[9]

Jalohaukat

muokkaa

Kurkilinnut

muokkaa

Rantakanat

muokkaa

Kurjet

muokkaa
 
Kurki.

Trapit

muokkaa

Rantalinnut

muokkaa

Meriharakat

muokkaa

Avosetit

muokkaa

Paksujalat

muokkaa

Pääskykahlaajat

muokkaa

Kurmitsat

muokkaa
 
Töyhtöhyyppä.

Kurpat

muokkaa
 
Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.
 
Kalalokki.

Ruokit

muokkaa

Hietakanalinnut

muokkaa

Hietakyyhkyt

muokkaa

Kyyhkylinnut

muokkaa

Kyyhkyt

muokkaa

Käkilinnut

muokkaa

Pöllölinnut

muokkaa

Tornipöllöt

muokkaa

Pöllöt

muokkaa
 
Tyypillinen taigan pesimälintu viirupöllö on runsastunut Suomessa viime vuosikymmeninä.[14] Kuvan poikanen kesäkuussa 2006 länsisuomalaisessa metsässä.

Kehrääjät

muokkaa

Kirskulinnut

muokkaa

Kiitäjät

muokkaa

Säihkylinnut

muokkaa

Kuningaskalastajat

muokkaa
 
Värikäs kuningaskalastaja on Suomen harvinaisimpia pesimälintuja.

Mehiläissyöjät

muokkaa

Sininärhet

muokkaa

Harjalinnut

muokkaa

Tikkalinnut

muokkaa
 
Käpytikkapari Inkoossa, vasemmalla naaras ja oikealla koiras.

Varpuslinnut

muokkaa

Kiurut

muokkaa

Pääskyt

muokkaa

Västäräkit

muokkaa
 
Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

Tilhet

muokkaa
  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat

muokkaa

Peukaloiset

muokkaa

Rautiaiset

muokkaa

Rastaat

muokkaa
 
Punakylkirastas.

Kertut

muokkaa
 
Pajulintu on Suomen runsaslukuisin pesimälaji, jota tavataan koko maassa.[16]

Hippiäiset

muokkaa
 
Vain muutaman gramman painoinen hippiäinen on Suomen pienin lintulaji.[17]

Siepot

muokkaa
 
Punarinta.
 
Itäinen taigan laji sinipyrstö on Suomessa harvalukuinen pesimälaji. Suomi on ainoa lajin säännöllinen pesimämaa Euroopan unionissa.[18]

Timalit

muokkaa

Pyrstötiaiset

muokkaa

Tiaiset

muokkaa
 
Sinitiainen Oulussa toukokuussa 2017.

Pähkinänakkelit

muokkaa

Puukiipijät

muokkaa

Pussitiaiset

muokkaa

Kuhankeittäjät

muokkaa

Lepinkäiset

muokkaa

Varikset

muokkaa
 
Kulttuuriympäristöissä viihtyvä naakka on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.[19] Kuva Naantalista marraskuussa 2011.

Kottaraiset

muokkaa

Varpuset

muokkaa

Peipot

muokkaa
 
Peippo on Suomen toiseksi runsain lintu.[20] Kuva on Oulusta huhtikuulta 2011.

Kerttulit

muokkaa

Sirkut

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Vepsäläinen, Ville: Laulujoutsen Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  2. Valkoposkihanhilaskenta 8.–9.9.2018 birdlife.fi. Birdlife Suomi ry. Viitattu 29.8.2019.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk fl fm fn fo fp fq fr fs ft fu fv fw fx fy fz ga gb gc gd ge gf gg gh gi gj gk gl gm gn go gp gq gr gs gt gu gv gw gx gy gz ha hb hc hd he hf hg hh hi hj hk hl hm hn ho hp hq hr hs ht hu hv hw hx hy hz ia ib ic id ie if ig ih ii ij ik il im in io ip iq ir is it iu iv iw ix iy iz ja jb jc jd je jf jg jh ji jj jk Lasse J. Laine: Suomalainen lintuopas. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 27.12.2012.
  6. Metso, Tetrao urogallus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  7. Merimetso, Phalacrocorax carbo LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  8. Blomqvist, Sarita: Suomen ensimmäisistä kattohaikarasisaruksista tuli Kinttu ja Kontti yle.fi. 28.7.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 8.8.2015.
  9. Merikotka, Haliaeetus albicilla LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  10. a b c d e f g Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 27.8.2009. Viitattu 27.12.2012.
  11. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  12. a b c Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.
  13. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 27.12.2012.
  14. Vepsäläinen, Ville: Viirupöllö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  15. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 27.12.2012.
  16. Vepsäläinen, Ville: Pajulintu Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  17. Hippiäinen, Regulus regulus LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  18. Vepsäläinen, Ville: Sinipyrstö Suomen III Lintuatlas. 2011. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Viitattu 8.8.2015.
  19. Naakka, Corvus monedula LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.
  20. Peippo, Fringilla coelebs LuontoPortti. Viitattu 29.8.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa