Avaa päävalikko

Puukiipijä (Certhia familiaris) on pieni käyränokkainen varpuslintu.

Puukiipijä
Certhia familiaris 01.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Puukiipijät Certhiidae
Suku: Certhia
Laji: familiaris
Kaksiosainen nimi

Certhia familiaris
Linnaeus, 1758

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Puukiipijä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Puukiipijä Commonsissa

LevinneisyysMuokkaa

Puukiipijän voi tavata poikki Euroopan ja Aasian, Irlannista Japaniin ulottuvalla alueella. Se pesii miltei koko Euroopassa, meillä maan etelä- ja keskiosassa Etelä-Lappia myöten. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 70 000 – 150 000 paria. Euroopan kanta on 2,7–3,6 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 200 000. Osa puukiipijöistämme talvehtii meillä, osa muuttaa syys–lokakuussa lounaaseen, Ruotsiin ja läntiseen Eurooppaan. Talvisin lyöttäytyy tiaisparviin. Kovat pakkasjaksot aiheuttavat talvehtivalle kannallemme suuria tappioita.

ElinympäristöMuokkaa

Havumetsät, puistot ja vanhat lehtimetsät.

LisääntyminenMuokkaa

Pesä on yleensä jossain rakosessa, usein kuolleen männyn repsottavan kaarnan alla, katkenneen puun kannossa, rungon halkeamassa, seinälaudoituksen raossa tms. Pesii mielellään erityiseen puukiipijälle tehtyyn linnunpönttöön. Muninta alkaa huhtikuussa. Naaras munii 3–9 munaa, joita haudotaan 13–15 vrk. Poikaset lähtevät pesästä 2-viikkoisina. Usein toinen pesue kesäkuussa.

RavintoMuokkaa

Puukiipijän ruokavalioon kuuluvat pääasiassa hämähäkit, hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, talvisin myös siemenet. Voi myös käydä ruokintapaikoilla syömässä rasvaa.

LähteetMuokkaa

  1. BirdLife International: Certhia familiaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

² Rengastajan vuosikirja 2005.