Varpuslinnut
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko. Täten kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja, vaikkakin kaikki eurooppalaiset varpuslinnut sitä ovat[4].
Varpuslinnut | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: |
Varpuslinnut Passeriformes Linnaeus 1758 |
Heimot | |
Useita heimoja
|
|
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaVarpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman varpuslinnuista pienin on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin korppi (70 cm).[ ] Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.