Avaa päävalikko

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia.

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Linnaeus, 1758
Heimot
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Laululinnut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Laululinnut Commonsissa

Sisällysluettelo

NimiMuokkaa

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[2].

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen.

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[4]

LauluMuokkaa

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[4]

TaksonomiaMuokkaa

CorvidaMuokkaa

PasseridaMuokkaa

Suomessa tavatut laululinnutMuokkaa

KiurutMuokkaa

PääskytMuokkaa

VästäräkitMuokkaa

TilhetMuokkaa

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

KoskikaratMuokkaa

PeukaloisetMuokkaa

RautiaisetMuokkaa

RastaatMuokkaa

KertutMuokkaa

HippiäisetMuokkaa

SiepotMuokkaa

TimalitMuokkaa

PyrstötiaisetMuokkaa

TiaisetMuokkaa

PähkinänakkelitMuokkaa

PuukiipijätMuokkaa

PussitiaisetMuokkaa

KuhankeittäjätMuokkaa

LepinkäisetMuokkaa

VariksetMuokkaa

KottaraisetMuokkaa

VarpusetMuokkaa

PeipotMuokkaa

KerttulitMuokkaa

SirkutMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 874–875. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi.
  6. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi.
  8. a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.