Leveäpyrstökihu
Leveäpyrstökihu (Stercorarius pomarinus) on aggressiivinen, isokokoinen kihu. Lajin nimesi Coenraad Jacob Temminck 1815.
| Leveäpyrstökihu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Kihut Stercorariidae |
| Suku: | Kihut Stercorarius |
| Laji: | pomarinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Stercorarius pomarinus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Leveäpyrstökihu muistuttaa muodoltaan muita kihuja - siivet ovat terävät, muoto solakka ja siivenkäyttö jäntevämpää kuin lokeilla. Vanhan linnun keskimmäiset pyrstösulat ovat pidentyneet ja niiden kärjet leventyneet ”pampuloiksi”. Leveäpyrstökihulla tiedetään olevan kaksi erilaista värimuotoa, vaalea ja tumma, mutta myös välimuotoisia tavataan. Värimuodoista tumma on lähes kokonaan suklaanruskea, ja sen käsisiivellä sijaitsee vaalea laikku. Vaalealla linnulla on puolestaan vaalea vatsapuoli, tummat siivet ja selkä, ja sen rinnan poikki kulkee karkea rintavyö ja muuten vaalean pään otsa ja päälaki ovat tummat. Nuori lintu muistuttaa väritykseltään nuorta merikihua. Linnun pituus on 45 cm, kesäasussa pyrstösulat lisäävät siihen jopa 10 cm, ja paino 650–750 g. Naaras on koirasta kookkaampi.
Levinneisyys muokkaa
Leveäpyrstökihu pesii Pohjois-Amerikan ja Euraasian pohjoisosissa, lähinnä Suomea Barentsinmeren itäosissa. Maailman populaation koko on 50 000–100 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Se talvehtii trooppisilla merillä, Tyynellämerellä Papua-Uusi-Guinean ja Australian vesillä, Intian valtameressä Persianlahdella ja Arabian niemimaan vesillä ja Atlantilla päiväntasaajan pohjoispuolella Karibianmereltä Sargassomerelle sekä Länsi-Afrikan edustan kylmissä merivirroissa. Suomessa se on vähälukuinen läpimuuttaja erityisesti toukokuussa.
Elinympäristö muokkaa
Avoin tundramaasto on leveäpyrstökihun kotiseutua pesimäaikana. Pääosa kannasta pesii merellisessä ympäristössä, sekä kuivilla että soistuneilla alueilla. Pieni osa pesii sisämaan järvien ja jokien tuntumassa. Muuttoaikoina ja talvehtimisseuduilla laji pysyttelee enimmäkseen avomerellä.
Lisääntyminen muokkaa
Pesä on avoimesti maassa. Leveäpyrstökihu tekee tavallisesti 2, joskus 3 tai 1 munaa. Haudonta kestää 25–27 päivää ja molemmat puolisot hautovat. Poikaset jättävät pesäkuopan muutaman päivän ikäisinä mutta pysyttelevät pesän lähistöllä, kunnes oppivat lentämään 31–34 päivää vanhoina. Molemmat emot hoitavat ja ruokkivat poikasia vielä 2 viikkoa sen jälkeen kun ne oppivat lentämään.
Ravinto muokkaa
Pesimäalueillaan leveäpyrstökihu syö myyriä ja sopuleita, myös muiden lintujen poikasia ja munia. Muuttomatkoilla sille kelpaavat muutkin pienet eläimet, joita se myös varastaa muilta linnuilta. Se kalastaa syöksysukeltamalla ja syö raatoja sekä merellä että maissa. Toisinaan se tappaa lokkeja ja kahlaajia ruoakseen.
Lähteet muokkaa
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b BirdLife International: Stercorarius pomarinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)