Ruokki
Ruokki (Alca torda) on pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu merilintu.
| Ruokki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen [2] |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Ruokit Alcidae |
| Suku: | Alca |
| Laji: | torda |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Alca torda |
|
 Ruokin levinneisyyskartta, jossa pesimäalueet on merkitty oranssilla. |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäköMuokkaa
Ruokilla on valkea vatsa ja rinta, musta selkä ja pää, korkea pingviinimäinen musta nokka, jossa valkeita raitoja. Vartalon asento on maissa ollessa pysty.
KokoMuokkaa
Pituus on 38–43 cm, siipien kärkiväli 60–70 cm ja paino 700 grammaa.
ÄäniMuokkaa
Ruokki ääntelee harvoin ja ”lausahtaa” silloin ”korrrr”.
Vanhin suomalainen rengastettu ruokki on ollut 33 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää vanha.[3] Euroopan vanhin ruokki on ollut brittiläinen 42 vuoden ikäinen lintu.[4]
LevinneisyysMuokkaa
Ruokkia tavataan Pohjois-Atlantin rannikoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Amerikassa Mainen osavaltioon asti, Euroopassa sen levinneisyys ulottuu Islannista ja Kuolan niemimaalta Pohjois-Ranskaan. Pohjois-Amerikassa levinneisyysalue rajoittuu etelässä Mainen osavaltioon. Ruokkia tavataan myös Grönlannissa. Laj luokitellaan elinvoimaiseksi. Euroopan kannaksi arvioidaan noin miljoona lintua.[1]
Suomessa ruokki pesii ulkoluodoilla. Talveksi ruokit muuttavat sinne, missä meri ei jäädy, Euroopassa joskus jopa läntiselle Välimerelle asti. Kevätmuutto on huhti-toukokuussa, syysmuutto vaivihkaa elo-marraskuussa. Talvellakin voi nähdä ruokkeja eteläisillä merialueilla. Suomen pesimäkanta on noin 8 000 paria.
Ruokki on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi[5] ja se on rauhoitettu. Ruokin ohjeelliseksi korvaussummaksi on asetettu 420 euroa.[6]
ElinympäristöMuokkaa
Ruokki pesii yhdyskunnissa jyrkillä kallioisilla rannikkoalueilla ja puuttomilla ulkoluodoilla.
LisääntyminenMuokkaa
Ruokki munii paljaalle kalliolle kivilohkareen suojaan tai kallionhalkeamaan vuoren juurelle. Harmahtavia ja tummakuvioisia munia on vain yksi.[7] Molemmat emot hautovat yhteensä noin viisi viikkoa. Untuvikko on muuten tumma, mutta on vatsapuolelta valkoinen. Se pysyttelee pesäkolossa 2–3 viikkoa, jonka aikana emot syöttävät sille kalaa. Emot houkuttelevat sen mereen, ja uivat sitten yhdessä ulapalle. Poikasen hoito jatkuu siellä useita viikkoja. Munii v-vll,selvennä pesii vasta 4–5-vuotiaana.
RavintoMuokkaa
Ruokin pääravintoa on kala, jota se pyydystää sukeltamalla pitkiäkin matkoja veden alla. Ruokki voi sukeltaa sadan metrin syvyyteen. Myös äyriäiset ja muut meren selkärangattomat ovat sen ravintoa.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b BirdLife International: Alca torda IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Ruokki – Alca torda Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 25.6.2021.
- ↑ Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 25.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Ruokki – Alca torda laji.fi. Viitattu 25.6.2021.
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Viitattu 25.6.2021.
- ↑ Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin Sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.4.2012.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Hokkanen, Tatu & Hokkanen, Marja 1993: Ruokin ja selkälokin vuoden 1993 pesintä ja pitkäaikainen kannankehitys Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. - Metsähallitus. Vantaa. ISBN 951-47-8655-6
- Soikkeli, Martti 1982: Ruokki ei haudo kahta munaa. - Ornis Fennica 59:155-156.
- Suomen lintu-opas 2005, WSOY Pertti Koskimies
- Ruokki Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Ruokki (Alca torda)
- ITIS: Alca torda (englanniksi)