Turkinkyyhky

lintulaji

Turkinkyyhky (Streptopelia decaocto) on pienikokoinen kyyhkylaji, joka on viime vuosikymmeninä levinnyt eteläiseen Suomeenkin.

Turkinkyyhky
Collared.dove.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kyyhkylinnut Columbiformes
Heimo: Kyyhkyt Columbidae
Suku: Turturikyyhkyt Streptopelia
Laji: decaocto
Kaksiosainen nimi

Streptopelia decaocto
Frivaldszky, 1838[1]

Alalajit
  • S. d. decaocto
  • S. d. stoliczkae
  • S. d. xanthocyclus
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Turkinkyyhky Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Turkinkyyhky Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Turkinkyyhky on vaaleanharmaa, selästä tummempi kuin vatsapuolelta. Niskassa on aikuisilla linnuilla musta kaulus, pystösulkien tyvi alhaalta katsoen on tumma. Muistuttaa turturikyyhkyä.

  • Koko: Pituus 28–33 cm, siipien kärkiväli 60 cm ja paino 200 grammaa
  • Ääni: Monotoninen luonteenomaisesti kolmitavuinen huhuilu: kuukuu, kuuuu.

Vanhin eurooppalainen rengastettu turkinkyyhky on ollut vähintään 17 vuoden 9 kuukauden ikäinen brittiläinen yksilö.

LevinneisyysMuokkaa

Turkinkyyhkyn alkuperäinen levinneisyysalue oli Kaakkois-Euroopassa ja Aasiassa. Se on levinnyt 1900-luvun jälkipuoliskolla Balkanin suunnalta muualle Eurooppaan. Ensimmäinen varma havainto Suomesta on 1950-luvulta ja ensimmäinen pesintä varmistettiin Vaasassa vuonna 1966. Suomessa nykyään paikoittainen yhdyskuntamaisesti esiintyvä laji, muun muassa Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Oulussa ja Ahvenanmaalla. Suomessa pesii noin 100 paria. Euroopassa elää arviolta 9,3–22 miljoonaa yksilöä, joista pesiviä pareja on noin 4–15 miljoonaa.

Luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella turkinkyyhkyä tavataan lisäksi ihmisen istuttamana vieraslajina monilla alueilla, kuten Afrikassa Kap Verdellä ja Amerikassa Yhdysvalloissa, Meksikossa, Belizessä ja useissa Karibian eri valtioissa sekä Aasiassa Japanissa.[1] Yhdysvaltojen populaatio sai alkunsa pienestä siirtoistutuksesta 1970-luvulla.

Turkinkyyhky on paikkalintu, nuoret yksilöt vaeltelevat syksyisin muutamien kymmenien, joskus satojen kilometrien päähän. Suomen turkinkyyhkyt ovat ilmeisesti ruotsalaista alkuperää.

ElinympäristöMuokkaa

 
Suomalainen turkinkyyhky Salossa vuonna 2019.

Turkinkyyhky viihtyy ihmisasumusten lähettyvillä. Se viihtyy erilaisissa puistikoissa, puustoisilla kerrostalo– ja varastoalueilla ja pesii usein havupuuhun.

LisääntyminenMuokkaa

 
Turkinkyyhkyn muna.

Turkinkyyhky munii hataraan risupesäänsä kaksi valkoista munaa. Litteä risupesä sijaitsee puussa muutaman metrin korkeudella. Molemmat puolisot hautovat 14–16 päivää, naaras aktiivisemmin. Poikaset ovat välttävästi lentokykyisiä jo 15 päivän ikäisinä, mutta lähtevät pesästä usein vasta noin 20 päivän ikäisinä, ja pysyttelevät sitten vielä viikon verran pesäpuussa tai sen välittömässä läheisyydessä. Etelämpänä laji voi tehdä 5, jopa 6 pesyettä maalis–lokakuussa, Suomessa vain 2 tai 3. Sukukypsä 1-vuotiaana.

RavintoMuokkaa

Turkinkyyhky syö kasvisravintoa, etenkin siemeniä kuten viljaa. Ruokavalioon kuuluvat myös marjat ja hedelmät sekä pienet selkärangattomat.

LähteetMuokkaa

  1. a b c BirdLife International: Streptopelia decaocto IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.1.2015. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa