Amerikanvesipääsky

lintulaji

Amerikanvesipääsky (Phalaropus tricolor) on suurin vesipääskyistä. Suomessa se on suurharvinaisuus. Ensimmäinen havainto on vuodelta 1973, sen jälkeen neljä muuta havaintoa.[2] Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1819 ja antoi sille englanninkielisen nimen Wilson's Phalarope Alexander Wilsonin kunniaksi.

Amerikanvesipääsky
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Vesipääskyt Phalaropus
Laji: tricolor
Kaksiosainen nimi

Phalaropus tricolor
(Vieillot, 1819)

Synonyymit
  • Steganopus tricolor
Katso myös

  Amerikanvesipääsky Wikispeciesissä
  Amerikanvesipääsky Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Amerikanvesipääsky on noin 23 cm pitkä, siipien kärkiväli on 39–43 cm ja paino 30-70 g. Se on kooltaan 20 % suurempi kuin vesipääsky ja höyhenpuvultaan eri värinen. Sukupuolet ovat kesäpuvussa erivärisiä, naaras on värikkäämpi ja suurempi.

Levinneisyys muokkaa

Amerikanvesipääsky pesii preerioilla Kanadan ja Yhdysvaltojen länsiosassa, ja talvehtii Etelä-Amerikassa Perusta Argentiinaan. Joskus se eksyy muuttomatkoillaan Eurooppaan. Maailman populaation koko on noin 1,5 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1]

Elinympäristö muokkaa

Amerikanvesipääsky pesii kosteilla niityillä, laitumilla ja heinäpelloilla sekä lampien ja järvien rantaniityillä. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla se viihtyy yleensä sisävesillä, mielellään suolajärvillä, joskus myös rannikoilla.

Lisääntyminen muokkaa

Naaras munii 3 tai 4 munaa maassa olevaan pesään. Koiras huolehtii hautomisesta ja poikueen hoidosta naaraan lähtiessä muuttomatkalle. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ne etsivät itse ruokansa.

Ravinto muokkaa

Etsii ruokansa uimalla pientä ympyrää matalassa vedessä, jolloin syntyvä pyörre nostaa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia pintaan.

Lähteet muokkaa

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong.

Viitteet muokkaa

  1. a b BirdLife International: Steganopus tricolor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.5.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

  • Aunio, Hannu, Kormano, Hannu, Laiho, Heikki & Pajunen, Matti 1978: Amerikanvesipääsky Phalaropus tricolor* Turussa. - Lintumies 1.1978 s. 21. LYL.
  • Ryhtä, Matti 1976: Amerikanvesipääsky Phalaropus tricolor* ensi kerran Suomessa. - Lintumies 1.1976 s. 27. SLY.