Jouhisorsa
Jouhisorsa (Anas acuta) on sorsalintu.
Jouhisorsa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Suku: | Sorsat Anas |
Laji: | acuta |
Kaksiosainen nimi | |
Anas acuta |
|
Jouhisorsan levinneisyys. Vaaleanvihreä pesimisalueet, sininen talvehtimisalueet, tummanvihreä ympärivuotisesti. |
|
Katso myös | |
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Koko ja ulkonäkö
muokkaaJouhisorsanaaras on n. 55 cm pitkä. Pitkästä pyrstöstä johtuen koiraan pituus on 70–75 cm. Muodoltaan jouhisorsa on hoikka ja pitkäkaulainen. Juhlapukuisella koiraalla on suklaanruskea pää, harmaa ruumis, valkea kaula ja rinta sekä pitkät pyrstöjouhet. Nokka on yksivärisen siniharmaa. Naaras ja nuori sekä eklipsipukuinen koiras muistuttavat muita puolisukeltajasorsia, mutta ovat tasaisemman vaaleanruskeita ilman selviä tumman ja vaalean vaihteluita. Solakka ja pitkäkaulainen muoto on hyvä tuntomerkki.
Vanhin suomalainen rengastettu jouhisorsa on ollut 10 vuotta 2 kuukautta ja 1 päivää vanha. Euroopan vanhin oli hollantilainen, 27 vuotta ja 5 kuukautta vanha sorsa.
Levinneisyys
muokkaaJouhisorsia esiintyy aina Ahvenanmaan saaristosta pohjoisimpaan Lappiin. Etelä-Suomessa se on pesivänä harvinainen. Euroopassa pesii 23 000 – 33 000 paria, joista n. 20 000—30 000 Suomessa, Britanniassa 8–42 paria. Venäjällä pesii 150 000 – 300 000 ja Turkissa 500 – 1 000 paria. Euroopan unionin alueella pesivistä jouhisorsista noin 95 prosenttia pesii Suomessa. Vaarantuneisuudestaan huolimatta jouhisorsa on Suomessa riistalintu.
Elinympäristö
muokkaaJouhisorsa esiintyy yleisesti kesäisin avoimilla alueilla kuten preerioilla, maatiloilla, tundrilla ja lähellä vettä sekä muuttoaikoina ja talvisin rantahetteiköillä, marskimailla, järvillä ja tulvivilla pelloilla.[3]
Suomessa jouhisorsat viihtyvät Lapin aapasoilla sekä Perämeren rannoilla ja saaristoissa. Maan eteläosissa jouhisorsia voi tavata myös harvalukuisena hyviltä lintujärviltä.
Lisääntyminen
muokkaaJouhisorsa rakentaa pesänsä avoimeen paikkaan pintakasvillisuuden suojaan suolle tai niitylle, ulkoluodoilla myös pensaan alle. Naaras munii huhti-elokuussa 7–10 vaaleanvihreää munaa ja hautoo niitä 22–23 vuorokautta. Jouhisorsan poikaset oppivat lentämään noin seitsemän viikon ikäisinä. Poikaset ovat pesäpakoisia, eli ne etsivät hyvin varhain itse oman ravintonsa, vaikka kulkevatkin poikueena naaraan seurassa.
Ravinto
muokkaaJouhisorsan pääasiallista ravintoa ovat vesikasvien osat, nilviäiset ja vesihyönteiset. Suomessa rehevillä vesillä tehdyn tutkimuksen mukaan jouhisorsat söivät puolet eläin- ja puolet kasvisravintoa. Eläimistä sille maistuivat kotilot, vesisiirat, korentojen toukat ja simpukat. Kasvisravintoa olivat viljat ja pikkulimaska.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Anas acuta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 565. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.8.2021).
- ↑ Northern Pintail Audubon. 13.11.2014. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Veli-Matti Väänänen & Petri Nummi: Sorsasapuskan salat - ravintotutkimukset apuna kosteikoiden kunnostuksessa 2004. Metsästäjä. Arkistoitu 13.10.2013. Viitattu 12.10.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen lintu-opas 2005, WSOY Pertti Koskimies
- Jouhisorsa Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Jouhisorsa (Anas acuta)
- ITIS: Anas acuta (englanniksi)