Räystäspääsky
Räystäspääsky (Delichon urbicum) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä pääsky. Sen voi erottaa haarapääskystä muun muassa pyrstöstään, jonka lovi on lyhyempi.
Räystäspääsky | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Pääskyt Hirundinidae |
Suku: | Räystäspääskyt Delichon |
Laji: | urbicum |
Kaksiosainen nimi | |
Delichon urbicum |
|
Synonyymit | |
|
|
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaRäystäspääsky on 13–16 cm pitkä lintu, joka on päältä sinimusta ja alapuolelta valkoinen. Valkoinen yläperä on sen paras tuntomerkki. Pyrstö on lyhyt ja matalalovinen. Jalat ovat höyhenpeitteiset. Lennossa ollessaan lintu lentää korkealla siipiään räpytellen ja välillä syöksyy liukuen alas. Räystäspääsky painaa noin 20 g.
Vanhin suomalainen rengastettu räystäspääsky on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut 14½-vuotias saksalainen pääsky.
Levinneisyys
muokkaaAlun perin euraasialainen laji on levinnyt Euroopasta Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Räystäspääskyä tavataan enimmäkseen asutuksen lähellä, joskus harvoin avoimilla mailla kalliojyrkänteillä sekä toisinaan myös vuoristoissa puurajan yllä. Pesii koko maassa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 paria. Euroopassa pesii yli 10 miljoonaa paria eli populaation koko on 20–48 miljoonaa yksilöä.
Elinympäristö
muokkaaRäystäspääsky nimensä mukaisesti tekee pesän yleensä räystäille. Pesä tehdään savesta ja ruohosta. Pääskyt suosivat etenkin ihmisten läheisyyttä ja aukeita paikkoja.
Lisääntyminen
muokkaaPääskyt tekevät pesänsä syljellään liimaamalla mudasta, savesta ja ruohosta puolipallon muotoisen kupin, johon naaras munii 4–5 valkoista munaa. Pesä vuorataan höyhenillä ja heinillä. Pesä on seinää vasten, kyljessä on pieni lentoaukko. Laji on hyvin seurallinen, linnut pesivät vieri vieressä kolonioissa. Pääskyt myös nukkuvat pesissään. Munia haudotaan noin 2 viikkoa, kunnes harmaanvalkeat untuvikot kuoriutuvat. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka tulevat lentokykyisiksi neljässä viikossa. Kesästä riippuen poikueita on yhdestä kahteen. Tavallisten räystäiden vähennettyä räystäspääsky on sopeutunut pesimään myös esimerkiksi huoltoasemien, varastojen, autolauttojen, lossien katoksiin. Pääskyn suurin uhka on pesän ja poikasten tuhoutuminen joko pedon tai pesän putoamisen takia.
Ravinto
muokkaaRäystäspääsky on hyönteissyöjä, joten se saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä.
Muutto
muokkaaLaji muuttaa Suomeen toukokuussa, jolloin sille on jo tarpeeksi ravintoa. Elo–syyskuussa räystäspääskyjä kerääntyy suuriksi parviksi istuksimaan puhelinlangoille, ja ne lentävät sitten takaisin Etelä-Afrikkaan. Pääskyt palaavat joka vuosi tutuille pesimäpaikoilleen.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b BirdLife International: Delichon urbicum IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 567. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Räystäspääsky (Delichon urbicum)
- iNaturalist: Räystäspääsky (Delichon urbicum)
- Hästbacka, Hans 1989: Kestokoti räystäspääskylle. – Lintumies 3.1989 s. 134. LYL.
- Lemmetyinen, Risto 1980: Räystäspääskyt "lauttamatkustajina". – Lintumies 4.1980 s. 175–176. LYL.
- Räystäspääsky, Delichon urbicum LuontoPortti. Viitattu 23.4.2020.
- Vuoden linnut 2015: räystäs- ja haarapääsky BirdLife Suomi. Viitattu 23.4.2020.
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Delichon urbicum (TSN 726115) itis.gov. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Delichon urbicum (englanniksi)