Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee lintulajia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Närhi (Garrulus glandarius) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt, lähinnä havumetsissä elävä värikäs varislintu.

Närhi
Garrulus glandarius 1 Luc Viatour.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidae
Suku: Närhet Garrulus
Laji: glandarius
Kaksiosainen nimi

Garrulus glandarius
(Linnaeus, 1758)

Närhen levinneisyys
Närhen levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Närhi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Närhi Commonsissa

Sisällysluettelo

TuntomerkitMuokkaa

Närhi on 32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm. Sen pääväri on punaisenharmaanruskea. Kurkku ja alaperä ovat vaaleat. Siipitaipeessa on vaaleansininen, mustaraidallinen lautuma. Nokan juuressa kurkun sivulla on leveä, musta viiksijuova ja päälaella on mustaa pitkittäisjuovitusta. Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa.[2]

Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä "pijäh". Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä.[2] Närhi oppii myös matkimaan kuulemiaan ääniä.

Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.[3]

LevinneisyysMuokkaa

Laaja levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta ja ulottuu Luoteis-Afrikasta aina Aasian itärannikolle asti.[1] Euroopassa (Venäjä poislukien) pesii 5–10 miljoonaa närhiparia. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000–160 000 paria. Lappia lukuun ottamatta närhi on yleinen koko Suomessa. Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin. Nämä linnut ovat todennäköisesti kotoisin Venäjältä.

ElinympäristöMuokkaa

Närhi elää tiheissä kuusivaltaisissa havumetsissä ja sekametsissä.

LisääntyminenMuokkaa

 
Närhen munia

Pesä on tavallisesti kuusessa, harvoin jossain muussa puussa tai pensaassa, muutaman metrin korkeudella. Se voi rakentaa pesänsä myös rakennuksen seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesä on rakennettu kuivista risuista, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Tavallisesti närhi munii huhtikuun lopussa – toukokuussa 5–8 munaa, jotka ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.

RavintoMuokkaa

Närhi on kaikkiruokainen lintu. Syksyisin se kaivaa maahan muun muassa tammenterhoja ja pähkinäpensaan pähkinöitä talven varalle. Talvisin se vierailee lintulaudoilla.

LähteetMuokkaa

  1. a b BirdLife International: Garrulus glandarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  2. a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 362. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  3. Rengastajatoimikunta: Rengastajan vuosikirja 2005.

Aiheesta muuallaMuokkaa