Närhi

lintulaji
Tämä artikkeli käsittelee lintulajia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Närhi (Garrulus glandarius) on Euroopassa ja Aasiassa laajalle levinnyt, erilaisissa metsissä elävä värikäs varislintu.

Närhi
Garrulus glandarius 1 Luc Viatour.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Silmälläpidettävä [2]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidae
Suku: Närhet Garrulus
Laji: glandarius
Kaksiosainen nimi

Garrulus glandarius
(Linnaeus, 1758)

Närhen levinneisyys
Närhen levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Närhi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Närhi Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Närhi on 32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm. Sen pääväri on punaisenharmaanruskea. Kurkku ja alaperä ovat vaaleat. Siipitaipeessa on vaaleansininen, mustaraidallinen lautuma. Nokan juuressa kurkun sivulla on leveä, musta viiksijuova ja päälaella on mustaa pitkittäisjuovitusta. Pyrstö on musta. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Närhen lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa.[3]

Närhen tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy, jota se käyttää sekä varoitus- että kutsuäänenä. Joskus se päästää tasaisesti laskevaa, hiirihaukkamaista vihellystä "pijäh". Närhen laulu on erikoinen pulputtavien, naputtavien, naukuvien ja karheiden, usein mekaanisen oloisten äänien sekoitus. Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä.[3] Närhi oppii myös matkimaan kuulemiaan ääniä.

Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.[4]

Levinneisyys, kanta ja elinympäristöMuokkaa

Närhen laaja levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta ja ulottuu Pohjois-Afrikassa Marokkoon ja Algeriaan sekä Aasiassa Mongoliaan, Kiinaan, Korean niemimaalle ja Japaniin.[1] Suomessa närhi pesii Tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa.[5]

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto pitää närhen maailmanlaajuista kantaa vakaana. Lajia arvioidaan olevan 30–66 miljoonaa sukukypsää yksilöä. Euroopassa niistä on 15–29,3 miljoonaa lintua, ja Euroopassa yksilömäärä vaikuttaisi olevan vuosien 1980–2013 välisenä aikana olleen hieman nousussa.[1] Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000–160 000 paria. Määrä on Suomessa vähentynyt kuitenkin merkittävästi ja on siksi keväällä 2019 liitetty punaiselle listalle silmälläpidettäviin.[5] Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin. Nämä linnut ovat todennäköisesti kotoisin Venäjältä.

Närhi elää monenlaisissa metsissä, mutta se suosii pyökkejä, valkopyökkejä ja tammia. Pohjoiset populaatiot elävät myös havu- ja koivumetsissä.[1] Suomessa sen ensisijainen elinympäristö on kangasmetsät, mutta sitä tavataan myös lehdoissa.[5]

KäyttäytyminenMuokkaa

LisääntyminenMuokkaa

 
Närhen munia

Närhi munii suurimmassa osassa Eurooppaa huhtikuun puolivälissä. Pesä on yleensä 4–6 metrin korkeudella rungon ja ison oksan haarassa.[1] Närhi voi rakentaa pesänsä myös rakennuksen seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesän rakentamiseen osallistuu kummatkin vanhemmista. Se on rakennettu kuivista risuista, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla.lähde? Naaras munii yleensä 5–7 munaa.[1]. Munat ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.

RavintoMuokkaa

Närhi on kaikkiruokainen lintu. Pesimäkaudella se syö pääosin erilaisia selkärangattomia, mutta se voi myös syödä muun muassa toisten lintujen munia, siemeniä ja marjoja. Syksyisin ja talvella närhet syövät jyviä, tammenterhoja ja pähkinäpensaan pähkinöitä. Syksyisin se kaivaa maahan pähkinöitä ja terhoja talven varalle. Yksi lintu voi piilottaa jopa noin 3 000 tammenterhoa kuukaudessa.[1] Talvisin se vierailee lintulaudoilla.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g BirdLife International: Garrulus glandarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 567. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
  3. a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 362. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. Rengastajatoimikunta: Rengastajan vuosikirja 2005.
  5. a b c Närhi – Garrulus glandarius 2019. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.1.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa