Rubiinisatakieli

lintulaji

Rubiinisatakieli (Calliope calliope) on sieppoihin kuuluva varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaaksi (Turdidae).

Rubiinisatakieli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Rubiinisatakielet Calliope
Laji: calliope
Kaksiosainen nimi

Calliope calliope
(Pallas, 1776)

Synonyymit

Luscinia calliope

Katso myös

  Rubiinisatakieli Wikispeciesissä
  Rubiinisatakieli Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Linnun pituus on noin 14 cm, siipien kärkiväli 22,5–26 cm ja paino tavallisimmin 20–25 g. Kooltaan rubiinisatakieli on hieman punarintaa suurempi. Se on selkäpuolelta ruskea ja vatsapuolelta ruskeanharmaa. Koiraalla on valkoinen silmäkulmanjuova ja viiksijuova, ja sen kurkku on (rubiinin)punainen. Naaraan kurkku on valkoinen ja sen silmäkulmanjuova on likaisenvalkoinen. Nuori lintu muistuttaa muuten peruspukuista aikuista mutta sen siipien isoissa peitinhöyhenissä voi olla ruskeat kärjet ja naaman sekä kurkun kuviointi on himmeämpi. Rubiinisatakielen laulu muistuttaa lehtokertun laulua, mutta on voimakkaampi.

Esiintyminen muokkaa

Rubiinisatakieli elää Venäjällä Siperiassa ja Kaukoidässä, Kiinassa ja Japanin pohjoisimmilla saarilla. Sen elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja Euroopan populaation koko 1 600–2 000 yksilöä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Se on satunnaisesti tavattu myös Euroopassa, Suomessa kolmasti vuoden 2005 loppuun mennessä.[2]

Elinympäristö muokkaa

Rubiinisatakieli korvaa punarinnan Uralilta itään, ja pesii samantapaisissa tiheissä ja pensaikkoisissa metsissä. Suosii ryteikköisiä, hoitamattomia sekametsiä. Talvehtimisalueilla se viihtyy pensaikoissa, pensasaidoissa, tienvarsipusikoissa ja teepensasviljelmillä, mielellään vesistön läheisyydessä.

Lisääntyminen muokkaa

Pesä on maassa mättään kupeessa tai tiheän pensaan tyvellä. Naaras munii tavallisimmin viisi munaa, joita se (ilmeisesti) hautoo yksin. Pesintä tunnetaan puutteellisesti. Pesii vain kerran kesän aikana.

Ravinto muokkaa

Rubiinisatakielen ravintoa ovat hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat.

Lähteet muokkaa

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
  1. BirdLife International: Calliope calliope IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.2.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)