Piikkipyrstökiitäjä

lintulaji

Piikkipyrstökiitäjä eli vanhalta nimeltään piikkipyrstöpääsky (Hirundapus caudacutus) on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva aasialainen laji.

Piikkipyrstökiitäjä
White-throated Needletail kobble jan05.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kiitäjälinnut Apodiformes
Heimo: Kiitäjät Apodidae
Suku: Piikkikiitäjät Hirundapus
Laji: caudacutus
Kaksiosainen nimi

Hirundapus caudacutus
(Latham, 1802)

Synonyymit
  • Chaetura caudacuta[2]
Alalajit
  • H. c. caudacutus
  • H. c. nudipes
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Piikkipyrstökiitäjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Piikkipyrstökiitäjä Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Piikkipyrstökiitäjän pituus on 19–21 cm, siipien kärkiväli 50–54 cm ja paino noin 80–90 g. Se on tervapääskyä suurempi ja rotevampi kiitäjä, jolla on lyhyt pyrstö ja kaula, minkä johdosta se näyttää pullealta. Pyrstön kärki kapenee piikiksi, mistä tulee lajin nimi. Piikkipyrstökiitäjän lento on erittäin nopeaa, nopeampaa kuin tervapääskyn. Sen sanotaan olevan maailman nopein lintu, ja lentonopeudeksi on mitattu 170 km/h. Yleisväritys on hyvin tumma, vain alaperässä ja kurkussa on valkoinen alue ja selässä muuta pukua hieman vaaleampi laaja laikku.

Pitkään arveltiin, että laji elää vain ilmassa, pesimäaikaa lukuun ottamatta. Australialaiset ovat kuitenkin osoittaneet radioseurannan avulla, että se käy lepäilemässä puiden latvustossa.

Lajin kuvaili ja nimesi tieteelle englantilainen John Latham 1801.

EsiintyminenMuokkaa

Piikkipyrstökiitäjä pesii Keski-Aasiassa ja Etelä-Siperiassa ja talvehtii Itä- ja Pohjois-Australiassa, jonne linnut saapuvat lokakuussa. Lajia on tavattu Suomessa neljästi: 21.5.1933 Nummi-Pusulassa, 21.4.1990 Kristiinankaupungissa, 10.5.1991 Hangossa ja 8.5.2005 Savitaipaleella.

Lajin elinympäristöä ovat vuoristoseudut, mutta linnut ruokailevat myös alavilla seuduilla.

LisääntyminenMuokkaa

Pesä on tavallisesti puun kolossa. Munia on 2–7, ja haudonta alkaa jo ensimmäisen munan jälkeen. Piikkipyrstökiitäjä pesii touko–kesäkuussa.

RavintoMuokkaa

Piikkipyrstökiitäjän ravintoa ovat hyönteiset ja hämähäkit. Australiassa se ruokailee suurissa parvissa etsien lämpimiä ilmavirtauksia ja seuraillen pensaspaloja.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. BirdLife International: Hirundapus caudacutus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)
  2. Australian Government: Hirundapus caudacutus — White-throated Needletail (englanniksi) Luettu 3.4.2011
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.