Pikkulapasotka

lintulaji

Pikkulapasotka (Aythya affinis) on pieni, kokonaan sukeltava pohjoisamerikkalainen sorsalintu, joka joskus harhautuu Eurooppaan. Se on havaittu ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2004.[2]

Pikkulapasotka
aikuinen koiras
aikuinen koiras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Sotkat Aythya
Laji: affinis
Kaksiosainen nimi

Aythya affinis
(Eyton, 1838)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pikkulapasotka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pikkulapasotka Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Pikkulapasotkan erottaminen lapasotkasta on vaikeaa. Tärkeimmät erot ovat pään ja nokan muoto: lapasotkan pää on korkein silmän kohdalta, pikkulapasotkan korkein kohta on silmän takana.[3] Yksi erottava tekijä on linnun pituus: pikkulapasotka on vain 38–45 cm pitkä, kun lapasotka on 40–51 cm. Molemmille mainitaan siipien kärkiväliksi 75 cm ja painoksi noin 700 grammaa.

Myös pään kiilto auttaa joskus lajin tunnistamisessa: pikkulapasotkan punasävyä vastaa lapasotkan vihreä sävy. Koiraalla on hyvin tumma kaula ja pää, joka kiiltää hyvässä valossa punertavansävyisenä, valkea vatsa sekä harmaa selkä. Lisäksi sillä on sininen nokka ja keltaiset silmät. Naaras muistuttaa enemmän tukkasotkaa, mutta nokan tyvessä on usein enemmän valkeaa, poskella selvempää vaaleaa kuviointia ja selässä harmaa ”huurteinen” väritys.

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

Pikkusotkan pesimäaluetta ovat järvet ja suolammet Alaskassa ja Kanadan länsiosissa. Laji muuttaa talveksi avoimen Tyynenmeren tuntumaan aina Keski- ja Etelä-Amerikkaan asti.

LisääntyminenMuokkaa

Pikkulapasotka pesii maassa lähellä rantaa, joskus harvoissa yhdyskunnissa. Munia on tavallisesti 8–11 kappaletta. Poikaset menevät pian veteen kuoriutumisen jälkeen ja ovat emon hoitamia mutta ruokkivat itsensä ja ovat 47-54 päivän ikäisiä ensimmäisen lennon aikaan.[4]

RavintoMuokkaa

Pikkulapasotka syö nilviäisiä kuten simpukoita ja etanoita sekä vesihyönteisiä ja äyriäisiä ja kasvimateriaalia kuten suolilevien, vitojen ja sarojen varsia ja lehtiä sekä siemeniä.[4]

LähteetMuokkaa

  1. BirdLife International: Aythya affinis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2004 harvinaisuushavainnot Birdlife.
  3. Anetro Lindholm (harrastajan sivu)
  4. a b Lesser Scaup Audubon. 13.11.2014. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa