Nummikirvinen

Nummikirvinen (Anthus campestris) on keskikokoinen muuttolintu.

Nummikirvinen
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Västäräkit Motacillidae
Suku:	Kirviset Anthus
Laji:	campestris
Kaksiosainen nimi
Anthus campestris (Linnaeus, 1758)
Alalajit
A. c. campestris A. c. griseus A. c. kastschenkoi
Katso myös
Nummikirvinen Wikispeciesissä   Nummikirvinen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Pituus 16–18 cm, siipien kärkiväli 27 cm, paino 23 g.

Suurikokoinen, vaalea kirvinen. Västäräkkimäinen. Selkäpuoli hiekanvärinen, alapuoli valkea. Rinnan sivuilla vähäistä viirutusta. Koivet vaalean punertavat. Nuoren linnun selkäpuoli tummaviiruinen.

Ääni hieman varpusmainen ”tsirp”. Laulu on västäräkkimäinen lyhyt säe, jota esittää rytmikkäästi aaltoilevassa laululennossa.

Juoksee maassa kyyryssä ja piiloutuu usein heinikkoon. Lento västäräkkimäistä.

Levinneisyys

Nummikirvinen pesii Euroopan ja Aasian lauhkeilla alueilla sekä Pohjois-Afrikassa, ja talvehtii trooppisessa Afrikassa ja Intiassa. Pohjois-Euroopan kanta on taantunut. Suomesta on muutamia pesälöytöjä lähinnä Turun ja Hangon seuduilta. Laji on tavattu Suomessa n. 200 kertaa. Havainnot keskittyvät toukokuulle. Havaintojen määrä ei ole kasvanut, vaikka havainnoinnin teho on lisääntynyt voimakkaasti, ja nykyään nummikirvisiä ei havaita kuin joitakin yksilöitä vuosittain.

Elinympäristö

Nummikirvisen elinympäristöä on avoin maasto: arot, nummet, hiekkaharjut, ratapenkat ja täytemaa-alueet.

Lisääntyminen

Nummikirvisen munia.

Pesä on maassa mättään kupeessa. Munia on 4–5, vaaleita ja täplikkäitä. Naaras hautoo n. 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä vajaan 2 viikon ikäisinä, emot huolehtivat niistä vielä parisen viikkoa.

Ravinto

Nummikirvinen on hyönteissyöjä, joka syö myös matoja ja nilviäisiä.