Punasotka
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
| Punasotka | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Sotkat Aythya |
| Laji: | ferina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aythya ferina |
|
 Punasotkan levinneisyys Suomessa |
|
| Katso myös | |
Sisällysluettelo
Koko ja ulkonäköMuokkaa
Punasotka on yleensä noin 42–49 cm pitkä ja painaa noin 700–970 g.[2] Varsinkin naaraan ja nuoren koiraan tunnistaa matalasta otsasta ja isosta nokasta. Lento on muiden sotkien tapaan suoraviivaista ja nopeaa, mutta siipijuova ei erotu yhtä selvästi kuin tukka- tai lapasotkalla. Koiraan pää on punaruskea, mustassa nokassa on harmaa kärki ja punainen silmä. Sen vartalo on vaaleanharmaa. Naaraalla vaalea silmärengas ja vaihtelevan vaalea naama. Nuoret urokset muistuttavat loppukesästä naarasta, mutta silmärengas puuttuu.
Vanhin suomalainen rengastettu punasotka on ollut 11 vuotta 1 kuukautta ja 16 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 23 vuotta ja 2 kuukautta vanha sotka.
LevinneisyysMuokkaa
Punasotkaa tavataan enimmäkseen eteläisessä Suomessa ja jossain määrin myös Oulun läänissä. Se on muuttolintu, joka talvehtii Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Vuonna 2010 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin 10 000–13 000 paria. Määrä on ollut laskussa ja vuodesta 2010 laji on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi kun se ennen oli elinvoimainen.[3] Sittemmin se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[4]
Suomen lisäksi pesimäalue ulottuu liki koko Pohjois-Eurooppaan ja Pohjois-Aasian itäosiin. Euroopan pesimäkanta on kooltaan 200 000 – 250 000 paria, joista n. 280 paria Britteinsaarilla. Venäjän kanta on 90 000 – 100 000 ja Turkin 500 – 1 000 paria.
ElinympäristöMuokkaa
Punasotka viihtyy parhaiten ruohostorantaisilla lintujärvillä ja merenlahdilla. Niukkaruohostoisilla järvillä ja merenlahdilla vain harvakseltaan. Saaristomeren sisäsaaristossa pesii pieni kanta lokkiluodoilla. Punasotkat karttavat pieniä vesistöjä.
LisääntyminenMuokkaa
Punasotka rakentaa pesänsä tulvaniitylle, saraikkoon tai muualle veden partaalle. Pesä on yleensä ruokokeon päällä, joskus myös kelluspesä tai piisamin pesän päällä.
Naaras munii toukokuussa 4–16 harmaanvihreää munaa, joita se hautoo 22–28 vuorokautta.[2] Poikaset itsenäistyvät tultuaan lentokykyisiksi noin 7–9 viikon ikäisenä.
RavintoMuokkaa
Punasotka hankkii ravintonsa sukeltamalla pohjasta kotiloita, simpukoita ja muuta vastaavaa sekä vesikasvien siemeniä.
LähteetMuokkaa
- ↑ BirdLife International: Aythya ferina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Punasotka Luontoportti.fi. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ Punasotka Lintuatlas. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ Linnustoselvittäjä ilahtui harvinaisen punasotkan poikueesta. Yle Uutiset 24.6.2018
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Suomen lintu-opas 2005, WSOY Pertti Koskimies
- Punasotka Lintukuva.fi-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Punasotka (Aythya ferina)
- ITIS: Aythya ferina (englanniksi)