Myrskykeiju

lintulaji

Myrskykeiju (Hydrobates leucorhoa) on pieni avomerellä elävä lintu, entiseltä nimeltään myrskypääsky. Vieillot nimesi lajin brittiläisen eläintieteilijän William Elford Leachin kunniaksi.

Myrskykeiju
Lesp1.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappakeijut Hydrobatidae
Suku: Ulappakeijut Hydrobates
Laji: leucorhoa
Kaksiosainen nimi

Hydrobates leucorhoa
(Vieillot, 1818)

Oceanodroma leucorhoa map.svg
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Myrskykeiju Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Myrskykeiju Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Myrskykeiju on 18–21 cm pitkä, siipien kärkiväli 43–48 cm ja paino 45 g. Sillä on valkeaa yläperää lukuun ottamatta musta höyhenpeite.

Vanhin eurooppalainen rengastettu myrskykeiju on ollut vähintään 22 vuotta 10 kuukautta vanha brittiläinen lintu.

LevinneisyysMuokkaa

Myrskykeiju pesii Pohjois-Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosien luoksepääsemättömillä pikkusaarilla. Euroopassa pesii arviolta 100 000-220 000 paria, joista Britteinsaarilla 10 000-100 000 ja Islannissa 80 000-150 000 paria. Maailman populaation koko on noin 8 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Maailman suurin yhdyskunta, noin 3 miljoonaa paria, on itäisessä Kanadassa Baccalieu Islandilla. Se talvehtii etelämpänä, ja joskus muuttoreitin tuulet ajavat myrskykeijuja Eurooppaankin, jolloin sitä tavataan myös Suomessa. Se on tavattu Suomessa 10 kertaa vuoteen 2006 mennessä, useimmat kuolleina tai nääntyneinä.[2]

ElinympäristöMuokkaa

Valtamerien saaret.

ElintavatMuokkaa

Välttääkseen lokkeja, kihuja ja muita petoja myrskykeiju liikkuu maissa vain yöaikaan. Se on huono kävelemään. Sanotaan, että se pimeässä löytää pesänsä hajuaistinsa avulla.

LisääntyminenMuokkaa

 
Muna.

Myrskykeiju pesii yhdyskunnissa kallioilla ja myös hienojakoisemmilla mailla, ja tekee yhden valkoisen munan. Haudonta-aika on 6 viikkoa, pesäpoikasaika 63-70 päivää. Se voi kaivaa lähes 2 metriä pitkän pesäkäytävän rantatörmään. Pesä sijaitsee usein myös kivikossa. Sukukypsä 5-vuotiaana.

RavintoMuokkaa

Myrskykeiju kauhoo nokkaansa planktonia merenpinnasta. Syö myös pieniä kaloja ja mustekaloja. Usein se seurailee valas- tai delfiiniparvia.

LähteetMuokkaa

  1. a b BirdLife International: Hydrobates leucorhoa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.6.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Laine, Hannu 1987: Myrskypääsky Oceanodroma leucorrhoa Hangossa*. - Lintumies 1.1987 s. 38. LYL.