Mustapääsirkku
Mustapääsirkku (Granativora melanocephala) on keltavatsainen sirkku, joka kuuluu varpuslintuihin.
| Mustapääsirkku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Sirkut Emberizidae |
| Suku: | Mustapääsirkut Granativora |
| Laji: | melanocephala |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Granativora melanocephala |
|
| Synonyymit | |
|
Emberiza melanocephala |
|
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Linnun pituus on 15½–17½ cm ja paino 28–33 g. Keltasirkun kokoinen, kaikissa puvuissa ainakin hiukan keltaista mahapuolella. Juhlapukuinen koiras on mustapäinen, alapuolelta kirkkaan keltainen, ja sen selkä sekä yläperä ovat punaruskeat. Naaras ja nuori lintu ovat mahapuolelta kellahtavia, pää on harmahtava ja selkäpuoli tumma. Koiras on hieman naarasta suurempi. Erilaisia ääniä on runsaasti.
Sekä vanhoilla että nuorilla mustapääsirkuilla on täydellinen sulkasato talvella ja osittainen sulkasato kesällä.
Laji muistuttaa hyvin suuresti ruskopääsirkkua (Emberiza bruniceps) sekä puvultaan, ääniltään että olemukseltaan. Lajit risteytyvät yhteisellä esiintymisalueella Kaspianmeren kaakkoisosissa. Monet tutkijat pitävätkin näitä samana lajina. Mustapääsirkun kuvaili tieteelle Giovanni Antonio Scopoli vuonna 1769.
Esiintyminen muokkaa
Esiintymisalue ulottuu Kaakkois-Euroopasta Lähi-itään ja Kaukasukselle sekä Kaspianmerelle ja Iraniin. Lajin kokonaismäärästä on ristiriitaista tietoa: Euroopan populaation koko on 5,6–19 miljoonaa yksilöä IUCN); Euroopassa (EU:n alueella?) pesii 150 000–270 000 paria (Birdguides). Muuttolintu, joka talvehtii pääasiassa Intian niemimaalla. Laji on tavattu Suomessa toistaiseksi 14 kertaa, ensi kerran 3.–6.8.1980 Helsingissä.
Elinympäristö muokkaa
Esiintyy monenlaisilla pensaikkomailla, puu- ja viinitarhoissa, oliiviviljelmillä, metsänreunoissa ja vesistöjen varsilla.
Lisääntyminen muokkaa
Pesintä tapahtuu touko-kesäkuussa. Pesä on matalalla pensaassa tai esimerkiksi viiniköynnöksessä. Munia on 4–5, ja molemmat puolisot hautovat yhteensä noin 2 viikkoa.
Ravinto muokkaa
Syö pääasiassa siemeniä, kesäaikana myös selkärangattomia.
Lähteet muokkaa
- Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
- Birdguides
- Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Granativora melanocephala IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)