Harmaapääsirkku
Harmaapääsirkku (Schoeniclus spodocephala) on Kaukoidässä esiintyvä varpuslintu, joka harvoin harhautuu Eurooppaan.
Harmaapääsirkku | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Sirkut Emberizidae |
Suku: | Pajusirkut Schoeniclus |
Laji: | spodocephalus |
Kaksiosainen nimi | |
Schoeniclus spodocephalus |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäköMuokkaa
Linnun pituus on noin 16 senttiä eli se on suunnilleen pajusirkun kokoinen. Juhlapukuisen koiraan pää on tummanharmaa. Nokan ja silmän välissä on kellanvihreitä ja mustia höyheniä. Selkäpuoli on ruskea, mustaviiruinen. Yläperä on ruskea ja pyrstö tummanruskea. Alapuolen höyhenpuku on kellanvaalea epäselvin tummin viiruin. Tukeva nokka on vaalean punertava. Naaras ja nuori lintu ovat alapuolelta voimakkaan viiruisia eikä niillä ole tummanharmaata päätä.
Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa
Harmaapääsirkku elää ja lisääntyy Kaukoidässä: eteläisestä Siperiasta Kiinan ja Japanin pohjoisosiin. Se on muuttolintu, joka talvehtii Intian koillisosissa, eteläisessä Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa sitä tavataan hyvin harvoin. Suomessa se on tavattu kaksi kertaa, ensimmäisen kerran 2. marraskuuta 1981 Dragsfjärdin Vänössä ja toisen kerran Paraisilla, Jurmon saaressa 10. toukokuuta 2020[2][3]. Lajin kanta on maailmanlaajuisesti elinvoimainen[1].
Harmaapääsirkun elinympäristöä ovat pensaikot ja metsät kosteikkojen äärellä.
LisääntyminenMuokkaa
Harmaapääsirkun pesä sijaitsee maassa tai matalalla puussa tai pensaassa. Munia on tavallisesti 4 tai 5.
RavintoMuokkaa
Harmaapääsirkku on siemensyöjä. Poikasia ruokitaan myös hyönteisillä ja muilla pienillä selkärangattomilla.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b BirdLife International: Emberiza spodocephala IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
- ↑ http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/rk-data5.shtml Rariteettikomitea
- ↑ Hjelt, Yrjö: Harvinainen mehiläissyöjä rengastettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Yle Uutiset. 19.5.2020. Viitattu 21.5.2020.