Arosuohaukka

päiväpetolintuihin kuuluva haukka

Arosuohaukka (Circus macrourus) on päiväpetolintuihin kuuluva haukka, joka on 2010-luvun alussa pesinyt Suomessakin muutaman parin voimin.

Arosuohaukka
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Suomessa:

Erittäin uhanalainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Suohaukat Circus
Laji: macrourus
Kaksiosainen nimi

Circus macrourus
(S. G. Gmelin, 1770)

vaalean vihreä – pesimisalue sininen – talvehtimisalue tumman vihreä – pysyvä populaatio
vaalean vihreä – pesimisalue
sininen – talvehtimisalue
tumman vihreä – pysyvä populaatio
Katso myös

  Arosuohaukka Wikispeciesissä
  Arosuohaukka Commonsissa

Circus macrourus

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Arosuohaukka on noin 40–50 cm pitkä ja siipien kärkiväli on noin 100–120 cm. Naaras on koirasta selvästi suurempi.

Koiraan höyhenpuku on alta vaalea ja päältä vaaleanharmaa, lukuun ottamatta siivenkärkien mustia salmiakkikuvioita. Naaras on päältä ruskeankirjava ja vatsapuolelta vaaleampi.

Laji muistuttaa paljon niittysuohaukkaa ja sinisuohaukkaa. Koiraan erottaa sinisuohaukasta terävän siiven, lähes valkoisen värityksen ja käsisiiven mustan kuvion muodon perusteella. Naaras vaikea erottaa sinisuohaukasta: käsisiipi terävä, käsisulkien kärjet vaaleat. Nuori lintu muistuttaa enemmän nuorta niittysuohaukkaa viiruttoman rinnan, ruosteenpunertavan värityksen ja terävän siiven takia, mutta nuoren arosuohaukan kaulassa on selvä vaalea kauluri ja käsisiiven takareuna on vaaleampi kuin niittysuohaukalla. Muiden kuin koiraspukuisten suohaukkojen määrittäminen vaatii asiantuntemusta ja kokemusta, lintu on nähtävä hyvin ja on tiedettävä tarkasti mitä katsotaan.

Elinympäristö muokkaa

Pesimäalueilla arosuohaukka suosii laajoja peltoalueita, ja kosteikkoisia niittyjä. Talvet se viettää myös avoimilla paikoilla. Muuttoaikoina viihtyy soilla, viljelyksillä, peltoaukeilla ja rantaniityllä.

Lisääntyminen muokkaa

Arosuohaukka rakentaa pesänsä maahan korkean heinikon suojaan ja munii 4–6 vaaleaa munaa.

Ravinto muokkaa

Arosuohaukat pyydystävät pikkunisäkkäitä, liskoja ja lintuja. Saaliinsa ne yllättävät liitämällä matalalla niittyjen ja peltojen yllä.

Levinneisyys muokkaa

Arosuohaukka pesii Itä-Euroopan eteläosissa ja Keski-Aasiassa. Se on muuttolintu ja viettää talvensa pääosin Intiassa ja Etelä-Aasiassa. Länsi-Euroopassa lintu on harvinainen vieras. Suomessa arosuohaukka on pääsääntöisesti harvinainen harhailija erityisesti huhti-toukokuussa ja syyskuussa. Viime vuosina laji on pesinyt useaan otteeseen lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan lakeuksilla, mutta jää nähtäväksi vakiintuuko laji Suomeen pysyväksi pesimälajiksi.

Lähteet muokkaa

  1. BirdLife International: Circus macrourus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 566. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).

Aiheesta muualla muokkaa