Suomen Metsä- ja Uittotyöväen Liitto
Suomen Metsä- ja Uittotyöväen Liitto (SMUL) oli vuosina 1946–1960 toiminut ammattiliitto. SMUL kuului Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon vuosina 1946–1949. Liitto julkaisi lehteä Savotan Sana (1954–1956).
Suomen Metsä- ja Uittotyöväen Liitto | |
---|---|
Perustettu | 1946 |
Lakkautettu | 1960 |
Perustaja | SPL:n osastot |
Tyyppi | ammattiliitto |
Toimiala | metsä- ja uittotyöntekijöiden edunvalvonta |
Toiminta-alue | Suomi |
Kattojärjestö | SAK |
Jäsenlehti | Savotan Sana |
Liitossa enemmistön muodostivat kommunistien ja kansandemokraattien kannattajat.[1] Jäsenistön vaihtuvuus oli erittäin suurta, koska metsä- ja uittoalat olivat kausitöitä. Kauden loppuminen merkitsi usein myös alan ja liiton vaihtoa.[2]
Ammatillisen edunvalvonnan ohella liitto järjesti muun muassa tukkilaiskisoja.
Historia
muokkaaPerustaminen ja alkuvuodet
muokkaaSAK teki toukokuussa 1945 periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomen Puutyöväen Liittoon järjestäytyneiden metsätyöläisten tuli muodostaa oma liittonsa.[3] Mukaan uuteen liittoon tulivat myös aiemmin (yhdessä työnjohtajien kanssa) Metsätalousammattiliitossa toimineet työntekijät.[4]
SMUL:n perustava kokous pidettiin puuliiton edustajakokouksen yhteydessä. Kokoukseen osallistuneet metsä- ja uittotyöläiset perustivat uuden liiton HTY:n talossa 25. huhtikuuta. Edustettuina oli 140 osastoa. SPL:n 273 osastosta 172 ilmoitti siirtyvänsä SMUL:ään. Liitto aloitti varsinaisen toimintansa 1. heinäkuuta.[5] Samalla aloitti toimintansa liiton sairaus- ja hautausapukassa.[6]
Syksyllä 1947 maalaisliittolaiset alkoivat perustaa Pohjois-Suomessa metsäajo- ja hakkuumiesten osastoja, jotka kilpailivat SMUL:n kanssa jäsenistä. Rovaniemellä joulukuussa perustettu Metsäajo- ja hakkuumiesten piiriliitto edusti ennen kaikkea talvisin omilla hevosillaan ajoja tehneitä paikallisia maanviljelijöitä. Piiriliitto väitti etelän hevosmiesten vieneen Pohjolan miehille kuuluneet työt ja se tavoitteli järjestelmää, jossa muualta tulleet pääsisivät töihin vasta paikallisten jälkeen.[7]
Kemin veritorstai ja erottaminen SAK:sta
muokkaaKesällä 1949 käynnistyi lakkoaalto Pohjois-Suomen jokien erottelutyömailla. Kemissä selkkaus laajeni paikalliseksi yleislakoksi, mutta lakkolaiset eivät saaneet SAK:lta työtaistelulupaa. Työläiset hylkäsivät työnantajien esittämän (alussa esitetyt vaatimukset sisältäneen) tarjouksen ja jatkoivat lakkoa esittäen uusia vaatimuksia. Lakon pitkittyessä muodostui massiivinen tukkisuma, jonka purkamiseksi Sosiaaliministeriö uhkasi julistaa työt valtalain nojalla hätätöiksi. Sosialidemokraattienemmistöinen SAK:n työvaliokunta vaati 13. elokuuta SMUL:lta taistelun lopettamista.[8]
Uittotyöläisten jyrkkä linja oli seurausta SKP:n antamista ohjeista. Puolue valmisteli samanaikaisesti yleistä palkankorotus- ja hallituksenkaatamisliikettä, johon myös SMUL:n oli tarkoitus osallistua.[8] SMUL ja kuusi muuta kommunistijohtoista liittoa aloittivat valtakunnalliset toimenpiteet 17.–18. elokuuta ja muodostivat Ammattiliittojen yhteisen lakkotoimikunnan. Fagerholmin hallitus julisti Kemin erottelutyömaan avoimeksi, jolloin lakkolaiset 18. elokuuta pyrkivät poistamaan rikkurit työstä, mikä johti konfliktiin poliisin kanssa. Yhteenotto sai nimen Kemin veritorstai, kun kaksi työläistä kuoli sen seurauksena. 63 työläistä sai myöhemmin tuomion kapinasta.[9]
19. elokuuta SAK antoi viimeisen varoituksen SMUL:lle ja kolmelle muulle liitolle, jotka kuitenkin jatkoivat lakkojaan. SMUL erotettiin SAK:sta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 4.–6. syyskuuta yhdessä kuuden muun liiton kanssa äänin 69–42.[10] Keskusliitto asetti syyskuussa toimikunnan selvittämään SMUL:n paluun edellytyksiä. Sosialidemokraattien mielestä edellytyksiä ei kuitenkaan ollut, vaikka liitto oli myöntynyt aiempiin ehtoihin. Liiton velat (SAK:lle) arvioitiin niin suuriksi, ettei se pystyisi niistä selviytymään. Paluuta eivät suositelleet myöskään työvaliokunnan lokakuussa perustetut tutkijajaostot. 18. joulukuuta pidetty SAK:n valtuuston kokous päätti äänin 57–37 antaa SMUL:n ja Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton alojen järjestysvastuun muille liitoille. Metsä- ja uittotyöläisiä kehotettiin jatkossa liittymään Suomen Maa- ja Sekatyöväen Liittoon. Työnantajat haastoivat SMUL:n työtuomioistuimeen, joka alkuvuonna 1950 päätti purkaa liiton työehtosopimukset tulkittuaan lakot sopimusten vastaisiksi. Lisäksi liitolle määrättiin sakkoja. Työnantajat eivät jatkossa suostuneet tekemään työehtosopimuksia SMUL:n kanssa.[11]
1950-luku
muokkaaHelmikuussa 1950 SMUL ja kuljetusliitto perustivat SKP:n aloitteesta SAK:n ulkopuolisten yhtenäisyyskomitean, joka sai Maailman ammattiyhdistysten liiton tuen.[12] Komitean puheenjohtajaksi valittiin SMUL:n K. Mäkinen ja sihteeriksi SKL:n Albert Oksanen. SMUL:stä toimikunnan jäseniksi tulivat lisäksi Kalle Pihlman ja Matti Peura.[13] MAL yritti sovitella kiistaa, mutta sosialidemokraattien mukaan vasemmistojohtoinen maailmanliitto puuttui SAK:n sisäisiin asioihin sopimattomalla tavalla.[14]
1950-luvulla SMUL:n osastot osallistuivat SAK:n ammatillisten paikallisjärjestöjen toimintaan vain, jos se oli tarpeen vasemmistoenemmistön turvaamiseksi.[15]
SMUL:n toinen edustajakokous pidettiin 19.–20. helmikuuta 1955 Kajaanissa. Samassa yhteydessä järjestettiin ”metsätyöläisten ja pienviljelijäin maatakäsittävä neuvottelukokous”.[16] Neuvottelukokous hyväksyi taloudellisen ja sosiaalisen ohjelman, joka laatijoiden mukaan vastasi kaikkien metsätyöläisten ja pientalonpoikain sekä koko maaseudun vähävaraisten etuja. Ohjelmassa vaadittiin muun muassa palkankorotuksia, metsäteollisuuden laajentamista ja sen jalostusasteen nostamista, puutavaraviennin lisäämistä, halpakorkoisia valtionlainoja asuntokurjuuden helpottamiseksi, maaseudun sähköistämistä ja infrastruktuurin kehittämistä, tulva-alueiden perkaus- ja pengerrystöitä, soiden kuivattamista viljelyksille, suuryhtiöiden ja keinottelijoiden maita pienviljelijöille, maatalouden koneellistamista, maaperän rikkauksien suurempaa hyötykäyttöä, parannuksia maaseutunuorison asemaan, verotuksen uudistamista pääomapainotteisempaan suuntaan ja verohelpotuksia, kahdeksan tunnin työpäivän voimaansaattamista metsä- ja uittoaloille, työttömyysvakuutuslain säätämistä, kämppälakien noudattamista sekä korvauksia työmatkoista, omien työkalujen käytöstä ja erillään perheestä asumisesta.[17]
Neuvottelukokoukseen osallistui vierailijana muun muassa Neuvostoliiton metsätyöläisten ammattiliiton puheenjohtaja Ilja Novikov. SAK esitti vastalauseen jo ennen vierailua ja tapahtuneen jälkeen keskusliitto protestoi asiaa Neuvostoliiton ammattiliittojen keskusneuvostolle (VZSPS).[18]
Helmikuussa 1956 SMUL antoi varauksettoman tukensa SAK:n julistamalle yleislakolle ja kehotti kaikkia metsätyöläisiä yhtymään siihen.[19]
Vuoden 1955 liittokokouksessa liittotoimikunta valittiin kainuulaisten keskuudesta ja kokous esitti toivomuksen liittotoimiston siirtämisestä Helsingistä Kajaaniin. Osanottajien mielestä keskuksen tuli olla lähempänä varsinaisia metsätyöläisalueita. Liittovaltuusto päätti asiasta kesällä 1956 ja muutto osoitteeseen Linnankatu 2 toteutui lokakuun 1956 alussa.[20]
Syksyllä 1959 SMUL ja Suomen Maaseututyöväen Liitto pääsivät sopimukseen yhdistymisestä, jossa SMUL lakkautti toimintansa ja maaliittoon palkattiin kaksi liiton entistä toimitsijaa. Metsä- ja uittotyöväen eheytymistä edisti molempien liittojen kehno taloudellinen tilanne sekä asiaan myönteisesti suhtautuneen Niilo Hämäläisen tulo maaliiton puheenjohtajaksi.[21]
Puheenjohtajat
muokkaa- Kalle Pihlman 1946–19xx[6]
- Eeri Vänskä 195x[22]
Sihteerit
muokkaaOsastot
muokkaaLiittoon kuului vuonna 1948 yli 600 osastoa, joista suurimmat olivat Kymi (os. 1), Himanka (os. 9) ja Vaajakoski (os. 63).[23]
- 1 Kymi
- 2 Uimaharju
- 3 Sippola
- 4 Pihtipudas
- 5 Kelontekemä
- 6 Kittilän kirkonkylä
- 7 Kaukonen
- 8 Kallonkylä
- 9 Himanka
- 10 Reisjärvi
- 11 Pudas
- 12 Ruokojärvi
- 13 Lohiniva
- 14 Sieppijärvi
- 15 Honkola
- 16 Kursu
- 17 Meltaus
- 18 Tervola
- 19 Kurtakko
- 20 Kihlanki
- 21 Salmivaara
- 22 Joutsijärvi
- 23 Hietajärvi
- 24 Suolijärvi
- 25 Runkaus
- 26 Turtola
- 27 Pello
- 28 Ylimaa
- 29 Näljänkä
- 30 Lankojärvi
- 31 Pyhtää
- 32 Möhkö
- 33 Märäjälahti
- 34 Kainuu
- 35 Posion Kynsiperä
- 36 Lieviskä
- 37 Kymönkoski
- 38 Näätsaari
- 39 Kaltimo
- 40 Ilmo-Niinilahti
- 41 Konneveden kirkonkylän työhuonekunta
- 42 Konnevesi
- 43 Liperin saaristo
- 44 Ukkola
- 45 Valtimo
- 46 Kerälänkylä
- 48 Ii
- 49 Joensuu ja ympäristö
- 50 Kuusankoski
- 51 Kivalo
- 52 Vuonislahti
- 53 Luhalahti
- 54 Nurmes
- 55 Sonkajärvi
- 56 Soinlahti
- 57 Haapajärvi
- 58 Rautavaara
- 59 Oulu
- 60 Taimonniemi
- 61 Ruolahti
- 62 Pihlajavesi
- 63 Vaajakoski
- 64 Runni
- 65 Jakkukylä
- 66 Puukari
- 67 Nerkoo
- 68 Aavasaksa
- 69 Haukipudas
- 70 Tyrvää
- 71 Juojärvi
- 72 Lieksa
- 73 Vuorilahti
- 74 Keitele
- 75 Tossavanlahti
- 76 Äänekoski
- 77 Koivujärvi
- 78 Pielavesi
- 79 Simo
- 80 Leivonmäki
- 81 Sulkava Mäntynen
- 83 Säviä
- 84 Pyhäjoki
- 85 Viekki
- 86 Martonvaara
- 87 Säräisniemi
- 88 Kiesimä
- 89 Höljäkkä
- 90 Jaakonvaara
- 91 Palomäki
- 92 Laamala
- 93 Ristijärven kirkonkylä
- 94 Saaresmäki
- 95 Vuottolahti
- 96 Uvankylä
- 97 Vuolijoki
- 98 Saija
- 99 Keihärinkylän Muurue
- 100 Ylikiiminki
- 101 Hattuvaara
- 102 Mainua
- 103 Murtomäki
- 104 Vuoreslahti
- 105 Ristijärven Kaskenkylä
- 107 Ilomantsi
- 108 Löytänä
- 109 Korpilahden Muurajärvi
- 110 Talluskylä
- 111 Lahnaskylä
- 112 Rasinmäki
- 113 Lipinlahti
- 114 Horsma-aho
- 115 Saarivaara
- 116 Kivijärvi
- 117 Koivu
- 118 Posion Maaselkä
- 119 Taipaleenkylä
- 120 Koirakoski
- 121 Sotkamo
- 122 Parkua
- 123 Ristijärven Jokikylä
- 124 Saviaho
- 125 Jaatila
- 126 Längelmäki
- 127 Muonio
- 128 Katerma
- 129 Ruunaa
- 130 Orajärvi
- 131 Matovaara
- 132 Mieslahti
- 133 Etelä-Sotkamo
- 134 Sipistö
- 135 Soidinvaara
- 136 Juankoski
- 137 Ontojoki
- 138 Koriseva
- 139 Misinseutu
- 140 Ruhtinaansalmi
- 141 Itä-Karttula
- 142 Ähtäri
- 143 Ylikylä
- 144 Sammakkovaara
- 145 Kiehimä
- 146 Puumala
- 147 Öllölä
- 148 Kostamo
- 149 Juoksenki
- 150 Ranuan kirkonkylä
- 151 Tuhkakylä
- 152 Vuostimo
- 153 Ranuan Kelankylä
- 154 Kuhmon kirkonkylä
- 155 Kirvesvaara
- 156 Kairala
- 158 Pielisjärven Kontiovaara
- 159 Auhonkylä
- 160 Ivalo
- 161 Kaavi
- 162 Kurun Riuttanen
- 163 Kivilahti
- 164 Kinahmo
- 165 Simon Ylijokikylä
- 166 Pesiönkylä
- 167 Kortteinen
- 168 Kovero
- 169 Koli
- 170 Piso
- 171 Arpela
- 172 Myllykangas
- 173 Maarianvaara
- 174 Viitaniemi
- 175 Kuivajoki
- 176 Jormua
- 177 Jormoskylä
- 178 Kuivasalmi
- 179 Riistavesi
- 180 Tapio-Oinas
- 182 Pudasjärvi
- 183 Olhava
- 185 Harsumäki
- 186 Juuka
- 187 Pielisjärven Nurmijärvi
- 188 Niinivesi
- 189 Risteli
- 191 Korkeakoski
- 193 Kuivaniemen Ylipää
- 194 Loue
- 195 Pitkämäki
- 196 Korpijärvi
- 197 Sylväjä
- 198 Puokio
- 199 Ohravaara
- 200 Puolangan Kotila
- 201 Säyneinen
- 202 Riistavesi
- 203 Lehtovaara
- 204 Sodankylä
- 205 Pohjoislahti
- 206 Paisua
- 207 Väyrylä
- 208 Tervo
- 209 Särkijärvi
- 210 Vikajärvi
- 211 Puolangan Somero
- 212 Vaala
- 213 Sievi
- 214 Jyrkkä
- 215 Saunakylä
- 216 Vorna
- 217 Vanttausjärvi
- 220 Koskenniemi
- 221 Hukkajärvi
- 222 Rautalammin Saikari
- 223 Kotala
- 224 Länsi-Säviä
- 225 Kives
- 226 Paltamon Melalahti
- 227 Variskylä
- 228 Metsolahti
- 229 Unari
- 230 Savukoski
- 231 Nampa
- 232 Kutsu ja ympäristö
- 233 Kittilän Kuusajoki
- 234 Simon Alajokikylä
- 235 Perttaus
- 236 Pekkala
- 237 Keskijärvi
- 238 Patokoski
- 239 Liperin Leppälahti
- 240 Laivaniemi
- 241 Roi Taipaleenkylä
- 242 Pohjois-Parkano
- 243 Rytky
- 244 Utajärvi
- 245 Jaalanka
- 246 Vesanto
- 247 Kuuslahti
- 249 Ruutana
- 250 Revonkylä
- 251 Kestilä
- 252 Kianta
- 254 Lentiira
- 255 Komu-Kuusenmäki
- 256 Vaalajärvi
- 257 Kierinki
- 258 Jokikylä
- 259 Hiidenkylä
- 260 Etelä-Juva
- 261 Mäntyharju
- 263 Törmänmäki
- 264 Rahula
- 265 Heinälampi
- 266 Vimpeli
- 267 Alavieska
- 268 Asikkala
- 269 Jeesiö
- 270 Kaivanto
- 271 Kemijärven Räisälä
- 272 Multia
- 273 Petäjäkoski
- 274 Raanujärvi
- 275 Siltavaara
- 276 Särkilahti
- 277 Tohmo
- 278 Kiiminki
- 279 Pudasjärven Siurua
- 280 Lampaanjärvi
- 281 Puhos
- 282 Hoilola
- 283 Kiihtelys-Heinävaara
- 284 Venejärvi
- 285 Hyrynsalmi
- 286 Vaattojärvi
- 287 Itä-Suonenjoki
- 288 Kemi
- 289 Kuivaniemi
- 290 Konginkangas
- 291 Väärinmaja
- 292 Hyrynsalmen Paljakkala
- 293 Kontiolahti
- 294 Varpanen
- 295 Ruorasmäki ja ympäristö
- 296 Kalkkinen
- 297 Tuupovaara
- 298 Savonranta
- 299 Hännilänkylä
- 300 Sahrajärvi
- 301 Suolahden Mäkikylä
- 302 Savikylän Kuokkastenkylä
- 303 Myllykoski
- 304 Lannevesi
- 305 Pyhäntä
- 306 Pörsänmäki
- 307 Kannonkoski
- 308 Käräjämäenseutu
- 309 Pyhähäkki
- 310 Vahvanniemi
- 311 Vieksinjoki
- 312 Parkano
- 313 Lohikoski
- 315 Laukkala
- 316 Ilomantsin Korentovaara
- 318 Kuhmon Kalliojoki
- 319 Savonkylä
- 320 Herajärvi
- 321 Pihtiputaan Sydänmaa
- 322 Alavuokki
- 323 Ristisaari
- 324 Piittisjärvi
- 325 Aurejärvi
- 326 Jumalinen
- 327 Soini
- 328 Moisiovaara
- 329 Lohja
- 330 Eskola
- 331 Keiteleen Kummunkylä
- 332 Asunta
- 333 Sarakylä
- 334 Kokemäen seutu
- 335 Ylivieksi
- 336 Posion Lehtikylä
- 337 Taivalkoski
- 338 Juorkuna
- 339 Retunen
- 340 Helosenranta
- 341 Reisjärven Kalajokikylä
- 342 Muurola
- 343 Isokylä
- 344 Köngäs
- 346 Lapiovaara
- 347 Länsi-Kuopio
- 348 Ähtärin Kivijärvenkylä
- 349 Simpeleen seutu
- 350 Kauliranta
- 351 Kukkolan Aapajoki
- 352 Lohijärvi
- 353 Tyrjä
- 354 Pirttimäki
- 355 Hukkala
- 356 Hirvas
- 357 Voikoski
- 358 Ojalanpää
- 359 Enonkoski
- 361 Ranuan Simojoki
- 362 Käyrämö
- 363 Pylkönmäen Paajalankylä
- 364 Luusua
- 365 Ruvaslahti
- 366 Humuvaara
- 367 Pelkosenniemi
- 368 Ahvensalmi
- 369 Teyrivaara
- 370 Ruukki
- 371 Jurmunseutu
- 372 Koivumäki
- 373 Kangas
- 374 Suonenjoki
- 375 Sykäräinen
- 376 Muuraiskylä
- 377 Karpinvaara
- 379 Kauppilanmäki
- 380 Auttiköngäs
- 381 Oskolan Huhtilampi
- 382 Kannuskoski
- 383 Vuokko
- 384 Evijärvi
- 385 Rahkee
- 386 Romppala
- 387 Ilomantsin Hattuvaara
- 388 Paakki
- 389 Perä-Posion Jumisko
- 390 Jokikylän Ylipää
- 391 Halsua
- 392 Kuusaa
- 393 Kummunkylä
- 394 Koskenpää
- 395 Pudasjärvi
- 396 Kuokanvaaran Teerilampi
- 397 Rautavaara
- 398 Märkäjärvi
- 399 Palonurmi
- 400 Rasinkylä
- 401 Oijärvi
- 402 Taapajärvi
- 403 Ruuhijärvi
- 404 Kalliokylä
- 405 Luolasuo
- 406 Ylivieska
- 407 Raatikka
- 408 Perhon Jänkä
- 409 Ahlainen
- 410 Kytömäki
- 411 Rimmi
- 412 Aatsinki
- 413 Puolangan Suolijärvi
- 414 Savonrannan Lapinlahti
- 416 Maunujärvi
- 417 Marraskoski
- 418 Sivakkavaara
- 419 Vihtamo
- 420 Marrasjärvi
- 421 Kovesjoen seutu
- 422 Sievin Kiiskilänkylä
- 423 Alakitka
- 424 Juva
- 425 Korpinen
- 426 Hankamäki
- 427 Kiuruveden Lapinsalo
- 428 Halsuan Lestij. Kanalkylä
- 429 Yli-Iin Tannilankylä
- 430 Varpaismaa
- 431 Kitsinkylä
- 432 Lestijärvi
- 433 Kelujärvi
- 434 Mahlu
- 435 Vähäjoki
- 436 Piispajärvi
- 437 Taivalkosken Särkiluoma
- 438 Torvinen
- 439 Tuusniemen Pajumäki
- 440 Enon Tuprova
- 442 Hyry
- 443 Nuottijärvi
- 444 Kuontijärvi
- 445 Rantsila
- 446 Nuotioranta
- 447 Kiuruveden Tihilä
- 448 Syyspohja
- 449 Vepsänkylä
- 450 Kaitaansalmi
- 451 Kylänlahden Vaaralahti
- 452 Määttölänvaara
- 453 Pitkäkoski
- 454 Kousu
- 455 Leppälahti
- 456 Selkoskylä
- 457 Kihniö
- 458 Taivalkosken Irni
- 459 Yli-Olhava
- 460 Rahola
- 461 Marttisenjärvi
- 462 Elämäjärvi
- 463 Matkaniva
- 464 Ylinäljänkä
- 465 Majoivaara
- 466 Alvajärvi
- 467 Pohjois-Heinävesi
- 468 Kiuruveden Mäkikylän Luupujoki
- 469 Kuhnusta
- 470 Kiuruveden Näläntö
- 471 Ruokolahti
- 472 Pielisjärven Savijärvi
- 473 Kauppilanmäen Nieminen
- 474 Siikakoski
- 475 Laukuskylä
- 476 Murtojärvi
- 477 Pohjanvaara
- 478 Pikkarala
- 480 Kiuruveden Ohemäki
- 481 Songan Lehtojärvi
- 482 Kiimingin Alakylä
- 483 Kuusamon Kemilänkylä
- 484 Kolmihaara
- 485 Saviselkä
- 486 Sotkamon Hietajärvi
- 487 Kaarlela
- 488 Keyritty
- 489 Syväjärvi
- 490 Maaninkavaara
- 491 Kompero
- 492 Oulaisten Petäjäkoski
- 493 Kinnasniemi
- 494 Simoniemi
- 495 Kymönranta
- 496 Alaluosta
- 497 Sauvakoski
- 498 Vaivio
- 499 Rutola
- 500 Petäiskylä
- 501 Vieremä
- 502 Reisjärven Levonperä
- 503 Luhtapohja
- 504 Koppelo
- 505 Livo
- 506 Harmaalanranta
- 507 Vaikko
- 508 Lievisenmäki
- 509 Maajainen
- 510 Perä-Posio
- 511 Pernu
- 512 Luupujoen Taivallahti
- 513 Hammaslahti
- 514 Julkuvaara
- 515 Rumo
- 516 Leini
- 517 Kuusamon kirkonkylä
- 518 Kuusamon Kuolion Purnuvaara
- 519 Juurikka
- 520 Rautavaaran Rasinmäki
- 521 Kaustajärvi
- 522 Pärjänsuo
- 523 Aittokylä
- 524 Näätälä
- 525 Moinsalmi
- 526 Kuusivaara
- 527 Roi Heinuvaara
- 528 Aska
- 530 Kuohatti
- 531 Rauantaipale
- 532 Liedakkala
- 534 Kalliovaara
- 535 Halivaara
- 536 Naamanka
- 537 Tirva
- 538 Joukokylä
- 539 Pohjois-Vuokko
- 540 Ylikiimingin Joloskylä
- 541 Muittari
- 542 Kuusamonkylä
- 543 Lylykylä
- 544 Sirkka
- 545 Keuruu
- 546 Hakokylä
- 548 Sonkajaranta
- 550 Helsinki ja ympäristö
- 551 Koiravaara
- 553 Siikajärvi
- 554 Lukkarila
- 555 Iiranta
- 556 Kangaspää
- 557 Kolkku
- 558 Petäys
- 559 Turkinkylä
- 560 Paaslahti
- 561 Karhunpää
- 562 Oterma
- 563 Jonkeri
- 564 Mäntylä
- 565 Raattee
- 566 Savukosken Värriö
- 568 Veteli
- 569 Vihtari
- 570 Paltamon Uura
- 571 Rastinkylä
- 572 Rautavaaran Rannankylä
- 573 Uusikaarlepyy
- 574 Sattanen
- 575 Toholammen Keskikylä
- 576 Huhtilampi
- 577 Purujärvi
- 578 Mämmenkylä
- 579 Konneveden Pyhälahti
- 580 Kopravaara
- 581 Lempäälä
- 582 Kyyjärven Möksyn Vehkap.
- 583 Luusa
- 584 Lajulahti
- 585 Honkataipale
- 586 Vuohtomäki
- 587 Oksava
- 588 Kärsämäki
- 589 Polvela ja ympäristö
- 590 Ala-Varpanen
- 592 Koivisto
- 594 Vänninmäki
- 597 Sukeva
- 598 Mourujärvi
- 599 Vika
- 600 Vaiskojärvi
- 601 Porokari
- 602 Hassi ja Arvaja
- 603 Kortesjärvi
- 604 Pielisjärven Uusikylä
- 605 Rääkkylä
- 606 Koskenkylän Paakkola
- 607 Kylänlahti
- 609 Kotikylä
- 610 Kiihtelysvaara
- 611 Porraskoski
- 612 Lastukoski
- 613 Siikakämä
- 614 Karankamäki
- 615 Pudasjärvi
- 616 Palosenjärvi
- 617 Meltosjärvi
- 618 Orakylä
- 619 Lehtola
- 620 Hietakylä
- 621 Haapamäki
- 622 Lohva
- 623 Nissilä
- 624 Martti
- 625 Härkäjärven Aapajärvi
- 626 Oikarainen
- 627 Ylimuonio
- 628 Alakylä
- 629 Suvanto
- 630 Haapaniemi
- 631 Sarvikumpu
- 632 Kuorevesi
- 633 Oinasjärvi
- 634 Kuhmon Härmäkylä
Kirjallisuus
muokkaa- Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty I. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1944–1956. Otava, 2005. ISBN 951-1-20418-1
- Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty II. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956–1969. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21744-2
Lähteet
muokkaa- ↑ Bergholm 2005, s. 201.
- ↑ Bergholm 2005, s. 204.
- ↑ Bergholm 2005, s. 71.
- ↑ Bergholm 2005, s. 120.
- ↑ Metsä- ja Uittotyöväen Liitto perustettu. Työkansan Sanomat, 26.4.1946.
- ↑ a b c Suomen Metsä- ja Uittotyöväen Liitto perustettu. Vapaa Sana, 27.4.1946.
- ↑ Bergholm 2005, s. 174–175.
- ↑ a b Bergholm 2005, s. 232–237, 242.
- ↑ Bergholm 2005, s. 242–244.
- ↑ Bergholm 2005, s. 245.
- ↑ Bergholm 2005, s. 253–255.
- ↑ Bergholm 2005, s. 267, 329.
- ↑ a b SAKsta erotetut jäsenliitot muodostaneet yhtenäisyyskomitean. Vapaa Sana, 20.2.1950.
- ↑ Bergholm 2005, s. 252, 276, 329.
- ↑ Bergholm 2005, s. 273.
- ↑ Metsäväki keräämään nimiä atomiasetta vastustavaan vetoomukseen. Työkansan Sanomat, 24.2.1955.
- ↑ Metsätyöväen ja pienviljelijäin ohjelma. Työkansan Sanomat, 25.2.1955.
- ↑ Bergholm 2005, s. 434.
- ↑ Metsätyöläiset antavat tukensa SAK:n palkankorotusvaatimukselle. Työkansan Sanomat, 29.2.1956.
- ↑ Metsä- ja uittotyöväen liitto muuttanut toimistonsa Kajaaniin. Työkansan Sanomat, 27.4.1956.
- ↑ Bergholm 2007, s. 105.
- ↑ Karjalan metsätyöläiset koolla. Työkansan Sanomat, 25.4.1956.
- ↑ Tilitystaulukko SMUL:n osastojen lähettämistä III nelj. tilityksistä ja liiton suorittamista avustuksista, jotka ovat tulleet liittoon ajalla 1.10-31.12.-48 (SMUL 15.1.1949)