Paltamon kirkonkylä
Paltamon kirkonkylä eli Kiehimä on kirkonkylä ja Paltamon kunnan keskustaajama Kainuussa. Kirkonkylä sijaitsee Kiehimänjoen suun länsirannalla Oulujärven itäosan Paltaselän pohjoispuolella. Valtatie 22 ja kantatie 78 risteävät kirkonkylässä, joka sijaitsee myös Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella.[2][3][4][5] Paltamon kirkonkylän lähin kaupunki on Kajaani, joka sijaitsee maanteitse 36 kilometriä kirkonkylästä etelään.[2][3]
| Paltamon kirkonkylä | |
|---|---|
  Paltamon kirkonkylä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Kainuu |
| Kunta | Paltamo |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kirkonkylä, taajama |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 6,15 km² |
| Väkiluku (2021) | 1 448 |
| – Väestötiheys | 235,4 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]
|
|
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2021 lopussa Paltamon kirkonkylän pinta-ala oli 6,15 neliökilometriä ja väkiluku 1 448.[1] Kirkonkylä on Paltamon suurin taajama; kunnan toinen taajama on Kontiomäki (413 as. vuonna 2021, 1,87 km²).[2][1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.
Vakinainen asutus Paltamolle muodostui 1550-luvulla. Vaikka Kainuu virallisesti kuului vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan mukaan yhä Novgorodin valtapiiriin, kuningas Kustaa Vaasan kehotuksesta Oulunjärven ympäristö asutettiin. Kustaa Fincke lähetti seudulle savolaisia uudisasukkaita. Venäläispelossa uudisasutus ei tapahtunut vapaaehtoisesti, vaikka asukkaille luvattiin kolmen vuoden verovapaus. Venäläiset hävittivätkin pääosan asutuksesta 1570- ja 1580-luvuilla. 25-vuotisen sodan päättäneessä Täyssinän rauhassa (1595) Paltamon seutu tuli osaksi Ruotsin valtakuntaa, ja vuoteen 1604 mennessä Paltamon seudulle oli noussut 105 taloa.[2]
Oulujärven eli Paltamon pitäjä kuului aluksi Savonlinnan linnalääniin. Vuonna 1559 alue liitettiin hallinnollisesti Pohjanmaan voudin valtapiiriin. Aluksi Liminkaan kuulunut Paltamon seurakunta muodostettiin vuonna 1559 (nimenään Oulujärven erämaaseurakunta) mutta itsenäistettiin vasta 40 vuotta myöhemmin. 1600-luvun alun Paltamon suurseurakunnasta on sittemmin muodostettu kymmenen seurakuntaa.[2] Vuoteen 1647 saakka Paltamoon kuului koko Kainuu. Vuosina 1650–1680 Paltamo oli osa Pietari Brahen Kajaanin vapaaherrakuntaa.[6] Paltamon seurakunnan varhaisimmat kirkot ovat sijainneet Manamansalossa (ensimmäinen kirkko, tuhoutui 1581) ja Paltaniemellä (toinen kirkko 1599–1626[7][8]; kolmas kirkko 1665–1716; neljäs kirkko: Paltaniemen kuvakirkko 1726–[9]). Paltamon seurakunnan keskus sijaitsi vuoteen 1936 saakka Paltaniemessä.[6]
Alkuperäinen Paltamon pitäjän keskus ja Paltamon kirkonkylä sijaitsi siis nykyisin Kajaaniin kuuluvassa Paltaniemen kylässä. Paltaniemi liitettiin 1954 Kajaanin maalaiskuntaan ja 1976 siitä tuli osa Kajaania. Siksi Paltamon uusi kuntakeskus siirrettiin vuonna 1954 Kiehimän kylään, josta tuli samalla Paltamon uusi kirkonkylä.[6][10][11]
Paikannimi Paltamo on esiintynyt alkuaan kirjallisissa lähteissä muodoissa paldama niemi (1555), Paldama (1605), Paldamoi (1624) ja Paldamoj by (1650). Paikannimi Paltamo on johdettu sanasta palta ’rinne, rantapenger’. Paltamon aiemmassa kirkonkylässä Paltaniemellä on korkea rantatöyräs, johon sana palta viitannee.[6]
Kirkonkylän palvelut ja maamerkit
muokkaaKirkonkylän maamerkkejä ovat muun muassa Paltamon kirkko (1946)[12] ja Kiehimänjoen ylittävät maantie- ja rautatiesillat. Pääosa kunnan palveluista on keskittynyt kirkonkylän taajamaan. Kirkonkylässä on kirkon ohella esimerkiksi kunnantalo, Korpitien koulu (yhtenäiskoulu, luokka-asteet 1-9),[13] Paltamon lukio,[14] Paltamon pääkirjasto,[15][16] Paltamon terveysasema[17] ja Kainuun pelastuslaitoksen Paltamon paloasema.[18]
-
Paltamon kirkko (Ilmari Launis, 1946). -
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 (valitaan väkiluku 31.12. (2021) ja Paltamon kk.) Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta - Väestörakenne. Tilastokeskus. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ a b c d e Raija Karlsson, Kari-Pekka Karlsson, Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1986 (ISBN 951-1-09142-5, viitattu 18. helmikuuta 2023), Ristijärvi , s. 121–122 (Osa 8: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
- ↑ a b Paltamon kk Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 18.2.2023.
- ↑ Oulujärvi (yhd.) Järviwiki. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamo (myös MML:n Nimistön tietokortti: Paltamo. Kaupunkialue tai taajama) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ a b c d Alpo Räisänen (AR): Paltamo ja Paltaniemi (s.319) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Sami Koski: Suomen pahin maanjäristys tuhosi Paltamon kirkon vuonna 1626 iltalehti.fi. 20.3.2016. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Tiina Suutari: Arkistoitu kopio (tilaajille) kainuunsanomat.fi. 16.3.2021. Arkistoitu 7.2.2023. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamon vanha kirkko: Paltaniemen kirkko, Paltaniemen kuvakirkko Paltamon seurakunta, paltamonseurakunta.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Katja Mabrouk: Arkistoitu kopio (tilaajille) kainuunsanomat.fi. 14.12.2019. Arkistoitu 19.2.2023. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamon kylät Romppainen.net. 12.10.2010. Arkistoitu 11.5.2010. Viitattu 12.10.2010.
- ↑ Paltamon kirkko Paltamon seurakunta, paltamonseurakunta.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Korpitien koulu Paltamon kunta, paltamo.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamon lukio Paltamon kunta, paltamo.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamon pääkirjasto Paltamon kunta, paltamo.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamon pääkirjasto Kirjastohakemisto, kirjastot.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Paltamon terveysasema Kainuun hyvinvointialue, kainuu.fi. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Palo ja pelastus Paltamon kunta, paltamo.fi. Viitattu 19.2.2023.
