Sotkamon kirkonkylä

kirkonkylä ja Sotkamon kunnan hallinnollinen keskustaajama

Sotkamon kirkonkylä on Sotkamon kunnan kuntakeskus, kirkonkylä ja hallinnollinen keskustaajama Kainuun maakunnassa.[2][3][4][5] Kirkonkylä sijaitsee Sotkamojärven länsirannalla, rajautuen etelästä Isoon Sapsojärveen ja luoteessa Pirttijärveen.[5][6][7] Sotkamon kirkonkylän lähin kaupunki on Kajaani, joka sijaitsee maanteitse 40 kilometriä kirkonkylästä länteen.

Sotkamon kirkonkylä

Sotkamon kirkonkylä

Koordinaatit: 64.1316°N, 28.3902°E

Valtio Suomi
Maakunta Kainuu
Kunta Sotkamo
Hallinto
 – Asutustyyppi kirkonkylä, taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 12,01 (sis. Vuokatti) km²
Väkiluku (2021) 6 146 (sis. Vuokatti)
 – Väestötiheys 511,7 (sis. Vuokatti) as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]











Sotkamon kirkonkylässä asui vuonna 1980 yhteensä 4 286 ja Vuokatin asemanseudulla (kunnan toisessa taajamassa) 586 ihmistä.[4] Vuonna 2000 kirkonkylä oli Tilastokeskuksen taajamaluokittelussa nimetty tilastollisesti Sotkamon ainoaksi taajamaksi, jonka väkiluku oli 6 146 asukasta, pinta-ala 12,01 neliökilometriä ja väestötiheys 511,7 as./km2. Sittemmin Tilastokeskuksen määrittelemä Sotkamon ainoa tilastollinen taajama on siirtynyt nimelle Vuokatti. Vuonna 2021 (2011) Vuokatin taajaman väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan 6 146 as. (6 183 as.), pinta-ala 12,01 km2 (12,19) ja asukastiheys 511,7 as./km2 (507,1 as./km2).[1] Huomaa, että Tilastokeskuksen tilastollinen taajamarajaus poikkeaa Sotkamon kunnan käyttämästä kunnanosien rajauksesta. Sotkamon kuntakeskus on yhä Sotkamon kirkonkylä; kunnan käsitteistössä Sotkamon kirkonkylää ja Vuokattia käsitellään erillisinä taajamina.[8][9][10]

Sotkamon kirkonkylän läheiseltä Kiikarusniemeltä löydettiin vuonna 1982 kivikautista kampakeramiikkaa, muun muassa vanhaa lintukuvioista keramiikkaa.[4] Sotkamon seutu kuului vienankarjalaisten vaikutusalueeseen; tästä on jäänyt seudulle vanhoja paikannimiä. Keskiajan lopulla seutu tuli liminkalaisten eräalueeksi. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Kainuu jäi itäiseen vaikutuspiiriin. Vaikka 1500-luvulla asutus laajenikin lännestä yli silloisen rajan, vasta Täyssinän rauhassa (1595) Kainuu siirtyi osaksi Ruotsia.[4] 1600-luvun alussa nykyisen Sotkamon kunnan alueelta tunnetaan kolme kylää: Sotkamo, Nuasjärvi ja Jormaskylä.[4] Paikannimi Sotkamo on esiintynyt varhaisissa kirjallisissa lähteissä muodossa Sotkama salmen niemi (1555), Såtkama (1605) ja Sotkamoi (1624). Paikannimi Sotkamo on ilmeisesti muodostettu johtimella -mo vesilintua tarkoittavasta sanasta sotka, sama rakenne on sanoissa Paltamo ja Kuusamo. Sotkamo voisi viitata vesilintujen munien keräämiseen metsästyskaudella.[2]

Aluehallinnossa Sotkamo oli aluksi osa Paltamoa. Vuonna 1647 Sotkamosta muodostettiin oma kirkkoherrakunta.[4] Siitä erotettiin vuonna 1846 Kuhmonniemen kirkkoherrankunta, josta on myöhemmin muodostunut Kuhmon kaupunki. Hallinnollisesti Sotkamo oli 30 vuoden ajan Kajaanin vapaaherrakuntaan, joka oli Pietari Brahen läänitys. Sotkamon poltetun kirkon tilalle valmistui vuonna 1737 Grels Norlingin johdolla uusi kirkko. Maantie Sotkamoon valmistui vasta 1850. Sotkamon kirkko korvattiin myöhemmin 1870 valmistuneella, Johan Oldenburgin suunnittelemalla kirkolla. Vanhan kirkon hirret käytettiin Naapurinvaaran kansakoulun rakennustarpeiksi. Sotkamon pitäjän kunnallishallinto perustettiin 1874. Ensimmäisen kansakoulun opetus alkoi 1882, säästöpankki ja nuorisoseura perustettiin 1891.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 (valitaan väkiluku 31.12. (2021) ja Vuokatti.) Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta - Väestörakenne / 13vu -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan. Tilastokeskus. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 18.2.2023.
  2. a b Alpo Räisänen (AR): Sotkamo (s. 422) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.2.2023.
  3. Sotkamo (myös MML:n Nimistön tietokortti: Sotkamo) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 18.2.2023.
  4. a b c d e f g Matti Eskola (M.E.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1986 (ISBN 951-1-09142-5, viitattu 18 helmikuuta 2023), Sotkamo , s. 165-168 (Osa 8: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) 
  5. a b Sotkamon kk Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 18.2.2023.
  6. Sotkamojärvi (59.821.1.006) Järviwiki. Viitattu 18.2.2023.
  7. Sapsojärvet (59.861.1.001) Järviwiki. Viitattu 18.2.2023.
  8. Kuntatietoa Sotkamon kunta, sotkamo.fi. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 18.2.2023.
  9. Sotkamo Suomen kartalla Sotkamon kunta, kotipesasotkamo.fi. Viitattu 18.2.2023.
  10. Sotkamon kylät kartalla (pdf) Sotkamon kunta, sotkamo.fi. Viitattu 18.2.2023.