Avaa päävalikko

Työttömyysvakuutus on osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Työttömyysvakuutukseen kuuluu olennaisesti työttömyysvakuutusmaksu, jolla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työttömyysvakuutusmaksua kerätään yhteisvastuullisesti kaikilta palkansaajilta sekä työnantajilta. Vuonna 2017 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,3 prosenttia palkasta.[1] Rahaa kerätään työmarkkinaosapuolten eli maksajien hallinnoimaan työttömyysvakuutusrahastoon.

Työttömyysvakuutusmaksusta hyötyvät lähinnä työttömyyskassaan kuuluvat, jotka ovat olleet määrätyn pituisen ajan töissä (26 työssäoloviikkoa 28 kuukauden pituisen tarkastelujakson aikana) ja saaneet riittävän suurta palkkaa (vähintään työehtosopimuksen määrittelemää minimipalkkaa). Työssäoloviikoksi katsotaan yleensä sellainen viikko, joilloin on tehty työtä vähintään 18 tuntia, mutta joillakin aloilla on poikkeuksia (esim. opetusala) ja pienempikin tuntimäärä voi riittää täyttämään viikkoehdon. Tarkastelujaksoa voidaan myös tietyin ehdoin pidentää jopa seitsemän vuotta, jos työmarkkinoilta poissaolo on perustunut ns. hyväksyttyihin syihin. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen, sairaus, päätoiminen opiskelu tai pienen lapsen syntymä ja hoito.[2]Työttömäksi joutuessaan saa ansiosidonnaista päivärahaa ainoastaan, jos on ollut työttömyyskassan jäsen koko sen ajan, miltä työssäolotarkastelu tehdään. Minimissään tämä on siis 26 kalenteriviikkoa, jos myös työssäoloviikot toteutuvat noiden viikkojen osalta.

Vähemmän koulutetut ovat keskimääräistä useammin ilman ansiosidonnaista päivärahaa, koska he eivät ole työttömyskassan jäseniä. Syyksi arvioidaan mm. informaation puutetta työttömyyskassan jäsenyyden ehdoista.

Norjassa ja Islannissa on käytössä työttömyysvakuutus, joka takaa kaikille palkansaajille saman oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyspäivärahaan, kunhan he ovat täyttäneet työssäoloehdon.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. TVR | Maksuprosentit 2017 tvr.fi. Viitattu 3.10.2017.
  2. Ansiosidonnaisen työssäoloehto - YTK ytk.fi. Viitattu 5.5.2019.
  3. Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila, Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi, Helsingin Sanomat 26.1.2015, s. A5